Juhlava Festivokynttilänjalka on edelleen Iittala Groupin tuotannossa. Kahdeksan eri korkeutta sijoittuvat 80–315 millin välille.

Suomalainen design on perinteisesti ammentanut luonnosta. Orgaanisia muotoja on siirretty esineisiin loputon määrä, ja myös arkaaiset materiaalit ovat miellyttäneet muotoilijoita. Kun lasiteollisuudellamme lisäksi on pitkät perinteet ja vankka kokemus, on juuri lasi luontevasti osallistunut monien vahvojen suomalaisbrändien luomiseen.

Timo Sarpanevan (1926-2006) suunnittelema Festivo-kynttilänjalka jatkoi sitä skandinaavisen mielenmaiseman kuvauksen linjaa, jonka muotoilijamme olivat sisäistäneet jo suomalaisen taideteollisuuden alkumetreillä.

Koreilematon tiukan funktionaalinen muotokieli oli kulkenut – romantiikan kautta koukaten – läpi sotavuosien ja jälleenrakentamisen. Festivon syntyessä suomalainen yhteiskunta oli toipunut sodasta, elämä kantoi ja antoi oivalluksia myös esteettisiä muotoja uudistaviin kokeiluihin.

Sarpaneva suunnitteli Festivon alun perin Ahlström-yhtiön johtokunnan joululahjaksi vuonna 1966. Johtokunta tykästyi uutuuteen niin paljon, että kynttilänjalka otettiin tuotantoon seuraavana vuonna.

Rosopintainen jäälasi syntyi kokeilujen tiimellyksessä lopulta vahingossa. Iittalan tehtaan puhaltajat olivat oppineet siirtämään puun pinnan muotoja lasiesineisiin kaivertamalla esineen muodon leppämuotteihin, polttamalla sisäpinnan hiiltyneille halkeamille ja puhaltamalla massan vedellä kostutettuihin muotteihin.

Menetelmää kokeiltiin myös käyttölasistoihin, mutta hiiltyneet puumuotit eivät kestäneet sarjatuotantoa. Kokeilujen jälkeen muotit vaihdettiin epätasaisiksi kaiverretuiksi grafiitti- ja teräsmuoteiksi – ja kynttilänjalkaklassikko oli syntynyt.