Kyseisen työvoiman käyttö on perusteltua useastakin syystä:
  • Talkoot kasvattavat velkaa vain kiitollisuuden osalta
  • Talkoiden varjolla kiireinen isäntäväkikin voi vaivihkaa rentoutua
  • Talkoot lujittavat hyviä ystävyys-ja sukulaisuussuhteita
  • Talkoot katkaisevat huonoja ystävyys- ja sukulaisuussuhteita
Kaikkia työvaiheita ei tule talkoovoimin teettää, yleensähän talkooporukalla on ammattitaitoa kaikkeen muuhun kuin talon- tai pihanrakennukseen viittaavaan. Lupsakka ja oivaltava joukkio saattaisi hyvinkin tehdä sähkötyöt jännittävällä, tai jopa jännitehälläväliällä tavalla, mutta tehköön ammattireiska ammattireiskaa vaativat työt.
Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän työvaihe vaatii lihaksia ja mitä vähemmän aivoja, sen sopivampi se on talkoovoimin tehtäväksi. Parhaiten sen avulla hoituvat kaikki pihatyöt, siivous, maalaus ja tavaroiden kanto paikasta toiseen.
Aivan oma lukunsa on tapa, jolla talkooväki houkutellaan työmaalle. Harva tarjoutuu tuohon vastuulliseen toimeen vapaaehtoisesti, joten ohessa analyysi muutamasta eri lähestymistavasta:
Kiristys ja uhkailu saattaa toimia hetkellisesti. Haittapuolena toimintamallissa on mitä todennäköisin ystävyyssuhteen syöksy saveen, perinnöttömäksi joutuminen tai haaste oikeuteen.
Hysteerinen itku ja säälintunteeseen vetoaminen voi toimia muutaman kerran. Haittapuolena on onnettoman nahjuksen maine, jonka karistaminen ei onnistu yhtä helposti kuin sen hankkiminen. Hermoraunion rooli voi myös vahingossa hirttää kiinni ja psykiatrin sohva kutsua ennen kuin kattotuolit ovat paikallaan. Plussana mahdollisuus päästä Mirja Pyykön haastateltavaksi.
Ehtymättömään nestepitoiseen tarjoiluun vetoaminen. Toimii aina, varsinkin jos kohderyhmä koostuu riuskanpuoleisista miehenaluista. Tässä toimintamallissa haittapuolet seuraavat vuorokauden viiveellä: kova kallonkivistys, parista viikosta muutamaan vuoteen kestävä naapureiden kyräily sekä kyseenalainen työn jälki konkretisoituvat heti seuraavana päivänä. Työsuoritteiden jälkeinen ”after hiki” tietää usein myös rempseää rahanmenoa. Vinkkinä mainittakoon, että tähän toimintamalliin perustuvat talkoot kannattaa järjestää mahdollisimman kylmällä ilmalla, jotta luonnollisen nestetankkauksen tarve pienenee. Luppohetkien syntymistä kannattaa välttää ja puuhaa pitää riittää työn sankareiden molemmille käsille. Hyvä kertaluonteinen kikka pitää työn laatu korkeana iltapäivään saakka on vaihtaa ykkösolutpulloihin vahvemman tuotteen etiketti. Ovela talkookutsuja pystyy myös illan herkkinä hetkinä kääntämään tilanteen niin, että talkooväki jääkin isännälle kiitollisuudenvelkaan eikä päinvastoin. Ja sitä velkaahan voi lyhentää osallistumalla seuraaviin talkoisiin.
Sukulaisuuteen vetoaminen. Jos sukulaissuhteet ovat jo valmiiksi ruvella, ei kutsu yläpohjan villoituskinkereihin niitä paranna. Tämä toimintamalli vaatiikin varhaisen, mielellään jo pari vuotta ennen koko rakennusprojektia alkavan valmistautumisen. Kaivinkoneen omistavan pikkuserkun velipuoli saattaa hämmästyä yllättävästä puhelinsoitosta ja tuttavalliseksi heittäytymisestä, mutta pitkästä aikaa kyläänkutsu ja kunnon kestitys sytyttää sammuneetkin sukulaisuussuhteet uuteen liekkiin.
Muista aina, että talkootyövoima ei ole ehtymätön luonnonvara. Liian tiuhaan työleiriä ei tule järjestää, tai kohta soittoihisi ei enää vastata ja krooninen selkäkipu yleistyy ystäväpiirissä. Huolehdi myös talkooväen hyvinvoinnista: pidä muona tuhtina, olut kylmänä ja talkoovakuutus voimassa. Kehu vuolaasti porukkaa jokaisen työsuoritteen jälkeen; hämmästele ääneen kuinka rivakka työ on hoikentanut naisia ja muuttanut papereiden siirtelyyn tottuneet miehet astetta karskimmiksi.
Kerrottakoon vielä kaikille allekirjoittanutta talkoisiin toivoville, että selkäni reistailee, villa- ja kipsipölyallergia on äitynyt pahaksi, maalinkäry kutittaa silmiä ja kottikärryjen kahvat aiheuttavat ihottumaa. Mutta tietysti tulen jos suinkin kerkiän.
Kirjoittaja on sipoolainen copywriter Vesa Tujunen.