Ränsistynyt saunarakennus muuttui kolmivaiheisessa alkuperäistä henkeä vaalineessa remontissa perheen tunnelmalliseksi kesäkeitaaksi. Tervamaalikäsittelyn jälkeen saunamökki sulautuu kauniisti ympäristöönsä.
TEKSTI ANNE KORHONEN
KUVAT PEKKA VAINONEN JA MARIA BLOMBERG
Tummanruskeaksi maalattu saunatupa naamioituu hyvin saaristomaisemaan
Maria ja Rolf Blomberg ostivat satavuotiaan kesähuvilansa Solvikin kolme vuotta sitten Sipoon saaristosta. Kerroimme Suomelan numerossa 2/2006, kuinka satavuotias huvila heräsi uuteen aikakauteen remontoinnin ja pellavamaalin ansiosta. Pihapiirissä sijaitsi myös saunarakennus, jota huvilan tavoin ei ollut käytetty yli 20 vuoteen.
– Näky oli surullinen. Saunan kattoa peitti paksu sammal, jonka seassa kasvoi muutama pikkupuukin. Oven avattua sisältä pelmahti tuhti homeen tuoksu, ja kun katsoi ympärilleen, joka puolella roikkui hämähäkinseittejä, Maria muistelee ensikohtaamistaan saarisaunan kanssa.
Saunan piippu oli irtopaloina ja piipun vieressä ammotti halkaisijaltaan metrin suuruinen reikä. Maria ja Rolf eivät edes miettineet olisiko kannattavampaa rakentaa kokonaan uusi sauna, vaan päättivät ryhtyä perusteelliseen remonttiin. He kävivät saunan rakenteet läpi, ja päättivät vilauttaa projektille vihreää valoa.
– Rakenteet vaikuttuvat lujatekoisilta ja hirret näyttivät olevan kunnossa.
Ostohetkellä saunarakennuksen kunto oli lohduton. Katolla kasvoi sammalta ja sisätiloissa oli vuosikymmenten sotkut.
Ostohetkellä saunarakennuksen kunto oli lohduton. Katolla kasvoi sammalta ja sisätiloissa oli vuosikymmenten sotkut.
Vanhaa säilyttäen
Ensitöikseen pariskunta puhdisti saunarakennuksen katon sammaleesta. Sitten he kantoivat tuvan sisältä pois kaikki vanhat tekstiilit, jotka olivat saaneet vuosien saatossa kaikessa rauhassa homehtua. Saunan ylle levitettiin pressu siten, että rakennus pääsi tuulettumaan.
Salaisissa haaveissa perheellä eli ajatus päästä kokemaan saunomisen riemuja jo heti ensimmäisenä kesänä, mutta huvilan remontointi vei perheen kaiken ajan.
– Päätimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että yksi isompi projekti per kesä sai riittää.
Täysin ei kuitenkaan näppejä voitu pitää erossa saunarakennuksestakaan, vaan ikään kuin pienenä välityönään Rolf purki koko saunan piipun pois, jotta pressu saataisiin levitetyksi paremmin koko saunan ylle.
Terassilla on mukava vilvoitella saunomisen päätteeksi. Kuvassa Marian Katja-sisko ja Linda-tytär.
Terassilla on mukava vilvoitella saunomisen päätteeksi. Kuvassa Marian Katja-sisko ja Linda-tytär.
Puulämmitteinen kiuas sopii rantasaunaan.
Suomalaista saunafiilistä parhaimmillaan! Puulämmitteinen kiuas sopii rantasaunaan. Rolf rakensi perinteiset, suorat lauteet lämpökäsitellystä haavasta. Ikkunaan Maria ripusti verhoiksi keittiöpyyhkeet.
Unelmaa omasta saunasta hellittiin talven yli, ja kun kevät koitti – ja venematkat saareen olivat taas mahdollisia – alkoi saunan kiivas korjaaminen. Rolf ja Maria paiskivat töitä saunan kimpussa helteiset alkukesän arki-illat ja viikonloput. Periaatteena korjaamisessa oli, että rakennuksesta purettaisiin vain pakollinen ja vanhasta materiaalista pyrittäisiin hyödyntämään niin paljon kuin vain mahdollista.
– Halusimme säilyttää rakennuksessa vanhan saunamökin tunnelmaa.
Aluksi Rolf ja Maria purkivat saunamökin katon. Rolf irrotti tiilet katolta ja laski ne yksitellen lankkua alas, mistä Maria kuljetti kottikärryillä lasti kerrallaan saunan taakse siistiin pinoon ja odottamaan mahdollista uusiokäyttöä. Uudeksi saunamökin katemateriaaliksi Rolf ja Maria valitsivat huovan.
– Katon purkaminen oli projektin tylsin, raskain ja likaisin vaihe.
Purkamisoperaation jälkeen Rolf aloitti kattorakenteen korjaamisen vaihtamalla lahot puuosat uusiin. Myös kurkihirsi piti osittain uusia. Siihen Rolf käytti pätkän itse omasta metsästä kaatamastaan puusta.
Sauna odotti remontointia pressulla peitettynä kaksi talvea
Kerroimme Suomelassa 2/2006 taustalla näkyvästä Solvikista. Nyt oli vuorossa saunaremontti. Sauna odotti remontointia pressulla peitettynä kaksi talvea. Ensimmäisenä työvaiheena saunaprojektissa purettiin saunan alkuperäinen tiilikatto. Tiilet laskettiin katolta yksitellen ja pinottiin odottamaan mahdollista uusiokäyttöä.
Ikkunat kuntoon
Tiilikaton purkamisen lisäksi aikaavieväksi remonttivaiheeksi osoittautui vanhojen ikkunoiden kunnostaminen.
– Ikkunoiden karmit, puitteet ja lasit tuntuivat olevan hyvässä kunnossa, joten päätin yrittää niiden kunnostamista, Maria kertoo.
Ikkunat nostettiin saranoiltaan, jonka jälkeen Maria kaapi niistä kaikki vanhat kitit ja maalit. Sen jälkeen hän irrotti lasit puitteista. Puitteet putsattiin huolellisesti ja käsiteltiin homeenestolla. Tämän jälkeen kittiura käsiteltiin vielä sellakalla. Sitten Maria levitti puitteisiin kittiä, johon ikkunalasi painettiin kiinni. Erityistä huolellisuutta vaati ikkunalasien kiilaaminen takaisin puitteisiin. Tämän jälkeen puitteet saivat vielä kertaalleen kittikäsittelyn. Lopuksi Maria maalasi karmit ja puitteet valkoisella pellavaöljymaalilla kahteen kertaan. Sisäpuolelta hän käsitteli ikkunanpuitteet ja karmit vernissalla.
Saunan sisäpuolella Rolf muurasi hormien alaosat uudelleen ja putkitti kiukaan hormin. Maria naputteli yhdessä Linda-tyttärensä kanssa kaikki puurive-tiivisteet hirsien väliin vasaran ja puukiilan avulla. Löylyhuoneen vanha lattia raudoitettiin ja päälle valettiin uusi betoni. Myös vedenpoistoputki ja lattiakaivo uusittiin. Sen jälkeen lattian annettiin kuivua useita viikkoja. Kuivumisen jälkeen lattia maalattiin harmaalla Betoluxilla kahteen kertaan.
Porin Maijan Maria harjasi rautaharjalla ja sen jälkeen käsitteli vielä kauttaaltaan liesimustalla. Koska palomuuriin ei haluttu porata reikiä, Maria keksi näppärän hyllykön, joka roikkuu orren ympäri kierretyssä köydessä.
Porin Maijan Maria harjasi rautaharjalla ja sen jälkeen käsitteli vielä kauttaaltaan liesimustalla. Koska palomuuriin ei haluttu porata reikiä, Maria keksi näppärän hyllykön, joka roikkuu orren ympäri kierretyssä köydessä. Tukevat solmut pitävät hyllyt paikallaan.
Saunatupa on oivallinen paikka kesävieraiden yöpymiseen.
Saunatupa on oivallinen paikka kesävieraiden yöpymiseen. Kuvassa Katja ja Nala.
Saunaan Rolf rakensi perinteiset, suorat lauteet lämpökäsitellystä haavasta. Kiukaaksi valittiin perinteinen puulämmitteinen kiuas, jossa on lämminvesivaraaja.
– Aluksi suunnittelimme vielä erillisen padan hankkimista lämpimälle vedelle. Käytäntö on kuitenkin jo osoittanut, että kesäaikaan lämminvesivaraajasta riittää kuumaa vettä isommallekin porukalle.
Ensimmäiset löylyt saunassa päästiin ottamaan lokakuussa 2006. Syksyllä Rolf teki vielä saunan edustalle vilvoittelua varten terassin. Kaikki terassiin tarvittu puutavara tuotiin saareen omalla veneellä.
Ruokailuryhmän ääreltä avautuu komea maisema merelle.
Ruokailuryhmän ääreltä avautuu komea maisema merelle.

Saunatuvasta kesävieraiden yöpuu

Saunomisen ja rentoutumisen ohella perhe halusi käyttää saunatupaa vieraiden yöpymispaikkana.
– Myös lapset ja heidän ystävänsä ovat ottaneet tuvan omakseen, koska siellä he saavat kikatella ja valvoa kaikessa rauhassa niin myöhään kuin haluavat, eivätkä häiritse vanhempia.
Suurin osa saunamökin huonekaluista on löytöjä osto- ja myyntiliikkeistä sekä kirpputoreilta. Tekstiilejä mökkiin on hankittu harkitusti. Jo alunperin tuvassa olleen Porin Maijan Maria hankasi rautaharjalla ja käsitteli liesimustalla. Vielä siinä ei voi polttaa puuta, mutta suunnitelmissa on saada se toimimaan asianmukaisella tavalla.
Saunamökkiin on nyt vedetty myös sähköt valoja ja pientä saunajuomille tarkoitettua jääkaappia varten.
– Aika usein saunomisen jälkeen olemme jääneet istuskelemaan saunatuvalle, joko terassille tai sisätiloihin ruokailuryhmän äärelle.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on eristää saunatuvan yläpohja, jotta saareen voisi tulla talvellakin viettämään viikonloppua.
Saunatupamme on aika kompakti paketti, siinä on oikeastaan kaikki mitä mökkeilyssä tarvitaan!