Katto on talon viides julkisivu

Talo

Omakotitalossa katon merkitys on suuri, sillä katto on viides julkisivu, johon kannattaa panostaa. Nykyisin katto ei ole vain pelkkä säänsuoja, vaan siihen liittyy hyvin paljon muita seikkoja.

Valitettavan usein kattoon suhtaudutaan välttämättömänä pahana, ylimääräisenä kustannuseränä. Ei ole tavatonta, että rakentaja suhtautuu kitsaasti katosta johtuviin kuluihin, vaikka ne eivät ole kuin pieni osa koko rakennusbudjetista.

Hyvin tyypillinen tilanne on, että kolmensadantuhannen euron omakotitalon katto maksaa vain noin kymppitonnin verran. Katon osuus talon kokonaisbudjetista on pieni.

– Katto on viimeinen asia, jossa kannattaa säästää, heittää suunnittelija Witka.


Ruoteet ja aluslaudoitus valmistuvat katteen asennusta varten.

 


Villa Helena valmistuu aikataulussa ja budjetissa, mikä on suuri riemu rakentajalle.

Villa Helenassa on ymmärretty katon merkitys kokonaisuuden kannalta. Se on sananmukaisesti viides julkisivu, sillä arkkitehtoonisesti katon muoto on hallitsevassa roolissa. Musta Classic-pystysaumakatto antaa ryhtiä rakennukselle pitkien lappeidensa ansiosta. Katto laskeutuu harjalta aina autotallin alareunaan asti. Pitkä linja jakautuu kolmeen eritasoiseen lappeeseen näyttävästi.

Mitkä seikat vaikuttavat katon valintaan?

Pitkänlinjan kattomies Ruukki Construction Oy:n myyntipäällikkö Reima Niemi on ehdottomasti myös sitä mieltä, että kunnon kattoon kannattaa investoida.

Reima niemi ruukki constructions– Kaavamääräykset määräävät katon muodon, kaltevuuden ja usein myös värin. Helppohoitoisuus on oleellinen tekijä. Esimerkiksi joku haluaa lumet pois katolta ja toinen haluaa säilyttää ne siellä ehdottomasti. Peltikaton pinta on liukkain. Se voi olla kiiltävä tai matta, sanoo Niemi.

Myös tiilikatoissa on erilaisia pinnoitteita. Huopakatolla lumi pysyy parhaiten.

Muita katonvalinnan kriteereitä ovat: asentamisen helppous, keveys, äänieristävyys ja huoltovapaus. Asuinpaikallakin on merkitystä, sillä kattomieltymykset menevät alueittain Suomessa.

– Maaseudulla peltikatto on suositumpi, kun taas suurissa kaupungeissa on päädytty enimmäkseen tiilikattoihin. Korjausrakentamisessa peltikattojen osuus on noin 74 prosentti ja uudisrakentamisessa vajaa puolet, Niemi tietää.

Villa Helenassa päädyttiin peltikattoon muun muassa sen huoltohelppouden ansiosta. Sekin painoi päätöksessä, että Classic-katolla on 20 vuoden takuu. Pikanttina yksityiskohtana suunnittelija Witka arvostaa myös peltikaton sadesään ääniefektiä, erityisesti maja-ulkorakennuksessa, jossa kattoeristeen vahvuus on pienempi.

 

Katto on kokonaisuus


Tikkaita tarvitaan katolle kiipeämiseen ja hätäuloskäynteihin.

Nykyisin katto ei ole vain pelkkä säänsuoja, sillä siihen liittyy myös kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmä. Arviolta voisi sanoa, että kattoturvatuotteiden ja sadevesijärjestelmien hinta itse kattoon nähden monimuotoisessa talossa voi olla lähes puolet. Niissä asioissa ei voi tinkiä, sillä ne ovat lakisääteisiä.

– Kunnolliset tikkaat katolle ja hätäuloskäyntiin (jos hätäuloskäynti on ikkuna) ovat ehdottomat, kuten myös kulkutiet piipulle ja katolla oleville ilmastointikoneille ja/tai laitteille. Lumiesteitäkään ei sovi unohtaa, varsinkaan ovien ja kulkuteiden yläpuolelta, muistuttaa Niemi.

Olisi hölmöläisten hommaa, jos katolta tulevaa vettä ei johdettaisi oikeaoppisesti pois talon perustusten lähettyviltä. Kukapa haluaa homehduttaa talonsa tieten tahtoen.

Kattoa pitää myös huoltaa. Niemen mukaan katto pitää tarkistaa kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Roskat tulee poistaa, rännit tyhjentää, tarkistaa kaikki kattoturvatuotteet ja kiinnitykset.

– Nykyisin yhä harvempi haluaa tehdä näitä asioita itse, joten olemme kehittäneet Ruukin katoille huoltosopimuksen, joka voidaan tarvittaessa räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan, kertoo Niemi.

 


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

katto kattopelti kattoturvatuotteet konesaumattu pelti konesaumattu peltikatto palotikkaat peltikatto ruukki sadevesijärjestelmä

Ei liitettyjä avainsanoja.