Vantaalla sijaitsevan, vuonna 1968 valmistuneen paritalon A-asuntoa oli uudistettu ja korjattu vuosien varrella ennenkin. Aikaisempi omistaja oli huolehtinut talon kunnosta hyvin ja oli 1990-luvun alussa muun muassa vaihtanut kaikki ikkunat ja uudistanut öljypolttimen ohjausjärjestelmineen.

– Kun aikanaan ostimme talon A-asunnon, keskustelimme B-asunnon omistajien kanssa mahdollisuudesta korottaa rakennusta, mutta siinä vaiheessa ei lisätilalle vielä ollut varsinaista tarvetta. Asia nousi uudelleen esille, kun aloimme kaivata lisätilaa perheenlisäyksen myötä. Mahdollisuus parantaa asumismukavuutta ja hankkia lisäneliöitä edullisesti olivat ratkaisevia tekijöitä päätöksessä laajentaa taloa ylöspäin, perheen isä muistelee muutaman vuoden takaista projektia. Räystäät kaipasivat myös uusimista ja sade pääsi piiskaamaan seinää, eikä yläpohjan tuuletus toiminut kunnolla.

Oikealla talon A-asunnon autotallipääty ennen toisen kerroksen rakentamista, vasemmalla autotallipääty remontin jälkeen. Vasen kuva Google Maps Street View.
Taloa ei uskoisi samaksi. Oikealla talon A-asunnon autotallipääty ennen toisen kerroksen rakentamista, vasemmalla autotallipääty remontin jälkeen. Vasen kuva Google Maps Street View.


Kestävätkö perustukset?
Ensimmäiseksi oli selvitettävä, kestävätkö vanhat perustukset lisäkerroksen tuoman kuorman. Alkuperäisten piirustusten perusteella pystyttiin varmistamaan, että talon korottaminen oli mahdollista.

Pääpiirustukset toteutettiin yhteistyössä tutun rakennusinsinöörin kanssa, asemakaavan pohjakuvat tilattiin Vantaan kaupungilta.

Rakennepiirustuksia ei tarvinnut liittää vielä rakennuslupahakemukseen. Kattotuolien rakennepiirustukset, poikkileikkauspiirustukset ulkoseinistä, kattorakenteesta ja huoneistojen väliseinästä toimitettiin hyvissä ajoin ennen töiden alkua.

Vastaavana työnjohtajana toimivan rakennusmestarin lisäksi myös kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja hyväksytettiin Vantaan rakennusvirastossa. Kvv-työnjohtajaa tarvittiin, sillä yläkerrokseen tehtiin molempiin asuntoihin wc:t. Sähkötöiden johtajan pätevyyden omaava perheen isä teki sähköpiirustukset sekä toimi myös sähkötöidenjohtajana työmaalla. Remontin yhteydessä tehostettiin myös ilmastointia.

Kattotuolien asennusta
Aluskate oli juuri ehditty asentaa, kun kevään ensimmäinen sade tuli räntänä. Kattotuolit toimitti Keski-Suomen Puukympit, peltikatto Plannjalta.


Itse tehden ja talkoilla.
Kaikki purku- ja rakennustyöt tehtiin talkoovoimin. Koska B-asunnon naapuri oli ammatiltaan rakennusmies, ainoastaan LVI-töissä sekä alakertaan remontin jatkona hankitun Kermansaven takan asennuksessa jouduttiin turvautumaan ulkopuoliseen apuun.

Ennen töiden alkua hoidettiin omat ja talkooporukan vakuutusasiat kuntoon.

– Itselleni sattui tapaturma, joten oli todella hyvä, että tarkistin omat vahinko- ja tapaturmavakuutukset ennen töihin ryhtymistä. Vakuutimme myös talkooporukan, mikä kannattaa aina tehdä, varsinkin, jos väkeä on enemmän.

Työt aloitettiin pääsiäisenä. Keväällä sademäärän pitäisi tilastollisesti olla suhteellisen vähäinen ja tässä suhteessa rakentajat olivat onnekkaita: ensimmäinen sade tuli räntänä ja satoi vasta uuden aluskatteen päälle.

Työt etenivät hyvin ilman suurempia ongelmia. Yläkertaan päästiin asumaan jo uudenvuodenaattona. Ulkopintojen viimeistelytyöt, kuten parvekkeen rakentaminen, tehtiin seuraavana keväänä. Paneelivuoraus maalattiin myöhemmin kesällä eli koko projekti valmistui noin vuodessa.

Asuminen alakerrassa onnistui ilman suurempia pölyongelmia, sillä yläkerta tehtiin valmiiksi niin pitkälle kuin mahdollista ennen porrasaukon avaamista. Kattoikkunat toivat yläkertaan lisävaloa. Kulku työmaalle sujui tilapäisiä portaita pitkin ulkokautta parvekkeen ovesta.

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. Kuinka paljon talon laajennus toi lisätilaa?

 

Sisätyöt käynnissä: villoja ja ilmasto- ja patteriputkistoja asennetaan paikoilleen.
Reilusti tilaa! Sisätyöt käynnissä: villoja ja ilmasto- ja patteriputkistoja asennetaan paikoilleen. Ikkunat ja parvekkeen ovi Fenestran.


Reilusti lisää tilaa.
Molemmat paritalon asunnot olivat alun perin 80-neliöisiä. Muutostöiden jälkeen A-asunto kasvoi virallisesti 150 neliön ja B-asunto 124 neliön kokoiseksi. A-asunnon neliömäärä kasvoi suhteessa enemmän, sillä autotalli sijaitsee sen toisen kerroksen alapuolella.

Ikävänä yllätyksenä tuli ainoastaan vesilaitoksen liittymismaksu, noin 3 000 euroa/huoneisto, vaikka talo oli jo aikaisemmin liitetty vesijohtoverkkoon. Kävi ilmi, että Vantaan Vesi perii omakoti- ja paritalojen sekä rivi- ja ketjutalojen lisäliittymismaksun, jos määräytymisperusteen muutos on vähintään kymmenen prosenttia ja kerrosala kasvaa niin, että kiinteistö siirtyy ylempään maksuluokkaan, jolloin liittymismaksu kaksinkertaistuu.

Maksuluokat ovat 100, 250 ja 500 neliötä, eli ensimmäisen maksuluokan raja rikkoutui laajennuksessa. Olemassa olevan rakennuksen kerrosalan lisääminen saattaa nostaa liittymismaksun luokkaa, vaikka laajennukseen ei tulisi yhtään vesi- ja viemäripistettä.

– Vaikka projektista on jo muutama vuosi, olemme edelleen tosi tyytyväisiä. Lämmityskustannuksetkaan eivät pahemmin kohonneet, sillä talon lämpöeristys parani. Vanha öljypoltin saa kuitenkin väistyä tänä keväänä, sillä aiomme uusia asuntomme lämmitysjärjestelmän. Sen tilalle on tulossa maalämpöpumppu yhdistettynä aurinkokeräimiin, perhe kertoo.

Viimeisten katepeltien kiinnitystä
Viimeiset katepellit kiinni. Kummankin asunnon neljä kattoikkunaa tuovat runsaasti valoa yläkertaan. Kattoikkunat Roton.

Mitä maksoi?

A-asunnon osalta arvioitu budjetti oli noin 42 000 euroa.

– Toteutuneet kustannukset jäivät hieman tämän alle, mutta jatkoimme remonttia alakerrassa. Kaikki huoneet pintaremontoitiin, ulko- ja sisäovet vaihdettiin ja yksi pieni makuuhuone muutettiin kodinhoitotilaksi.

Yläkerran aulaa viimeistellään.
Yläkerran aulaa viimeistellään. Yläkertaan tuli wc, makuuhuone, oleskelutila/makuuhuone ja kaksi vaatehuonetta. Portaat Oksakosken puunjalostuksen.