Vaasan Suvilahdessa pakerretaan pitkiä päiviä. Kaiken on oltava valmista Virva ja Mika Myllykankaan talossa hyvissä ajoin ennen asuntomessujen alkua.
TEKSTI ANNE KYTÖLÄ
KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI
Virva oli vuosien mittaan luonnostellut unelmataloaan paperille.
Paperilta todeksi. Virva oli vuosien mittaan luonnostellut unelmataloaan paperille. Niiden pohjalta arkkitehti Juha Koivusalon oli helppo tehdä varsinaiset piirustukset.
Talon pohjapiirros
Kahdessa kerroksessa. Yläkerrassa on neljä makuuhuonetta yhdistävä aula sekä suuri lasitettu parveke. Myös alakerrassa on yksi makuuhuone. Yhteensä tilaa on runsaat 170 neliötä.
Omakotitalon rakentaminen ei ole koskaan ihan helppoa, ainakaan kun taloa rakentaa ensimmäisen kerran elämässään. Omat paineensa urakkaan tuo tieto siitä, että tulevaa kotia on tulossa katsastamaan vähintään 100 000 ihmistä.
– Raskasta on, kun ei uskalla tiukan aikataulun takia oikein huilata, Mika sanoo.
Vaikka väsyttää, rakentajat ovat hyväntuulisia, sillä työt Majavanpolulla ovat sujuneet suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Lattiat on valettu, sähköt vedetty, kirvesmies on tehnyt autokatoksen katon. Mika on isänsä sekä Virvan veljen ja tämän avovaimon kanssa tehnyt seiniin urituksia putkille ja johdoille ja kolot pistorasioille.
Rakentajat tekivät itse myös Siporex-kevytbetoniseinien alustavan tasoituksen, mutta varsinainen tasoitustyö on jätetty ammattilaisen käsiin. Seinissä käytetään Tikkurilan Modus-pinnoitusjärjestelmää: pinta tasoitetaan oikaisulaastilla, peitetään vahvikeverkolla, tasoitetaan ja pohjamaalataan. Sen jälkeen seinä voidaan joko maalata tai tapetoida.
Ikkunat aurinkoon. Myllykankaiden talo on Siporex-kevytbetonista rakennettava Jämerä-talo. Se sijaitsee kuuden perheen yhtiömuotoisella tontilla lähimpänä merta.
Virva suunnitteli, Mika rakentaa. Virva ja Mika eivät olisi välttämättä halunneet ryhtyä asuntomessurakentajiksi, mutta messut tulivat kylkiäisenä, kun perheelle tarjoutui mahdollisuus rakentaa unelmien koti.
– Olimme pitkään haaveilleet kodista merenrannalla, mutta keskustan tuntumassa. Luulimme, että ajatus on täysin utopistinen, mutta nyt se sitten toteutuu, Virva sanoo.
Messualueelta Vaasan Suvilahdesta on noin kolme kilometriä Vaasan torille, ja meri on takapihalla. Vaikka asuntomessut lisäävät rakentajien painetta, Virva näkee messuissa myös hyviä puolia:
– Koska asuntomessut ovat kaikille mukana olijoille rakennuttajista toteuttajiin näytön paikka, uskon että asuntomessurakentajat voivat saada samalla rahalla hiukan enemmän laatua kuin muut rakentajat.
Mika kehuu rakentavansa kotia vaimon suunnitelmien mukaan. Virva on piirrellyt tulevan kodin pohjapiirroksia jo monen vuoden ajan, joten unelmaa oli helppo lähteä toteuttamaan. Selkeät ideat olivat toteuttamiskelpoisia myös varsinaiset piirustukset tehneen Jämerän arkkitehdin Juha Koivusalon mielestä.
Mika tasoittaa olohuoneen seinää.
Isäntä töissä. Mika tasoittaa olohuoneen seinää. Myös Mikan isä sekä Virvan veli ja tämän avovaimo ovat usein apuna.
Virva ja neljävuotias Kasper ovat käymässä työmaalla.
Välillä väsyttää. Virva ja neljävuotias Kasper ovat käymässä työmaalla.
Olohuoneen seinällä on Kasperin piirros uudesta kodista.
Tuleva koti. Olohuoneen seinällä on Kasperin piirros uudesta kodista.
Makuuhuone tornissa. Virva halusi taloon avaruutta ja lasiterassin, jonne pääsee sekä olohuoneesta että saunatiloista. Koska tornit ovat aina viehättäneet Virvaa, vanhempien makuuhuoneeseen tehtiin tornimainen uloke.
– Halusin kompaktin talon, jossa on kaikki mitä tarvitaan, Virva sanoo. Tilan tuntu syntyy yhtenäisistä oleskelutiloista, isoista ikkunoista ja ylös asti auki olevasta korkeasta olohuoneesta, ei niinkään neliöistä, joita on alakerrassa ja yläkerrassa yhteensä noin 170. Huonekorkeus on ylös asti auki olevassa olohuoneessa 5,50 metriä, muualla 2,90 metriä.
Perustukset söivät budjettia. Mika suunnitteli urakan alkaessa rakentavansa talon 1 500–1 750 euron neliöhinnalla. Runsaan 170 neliön koti valmistuisi siis 255 000–298 000 eurolla.
– Nyt liikutaan arvioiden ylälaidassa, sillä perustukset tulivat suunniteltua kalliimmiksi, Mika kertoo.
Maaperätutkimukset osoittivat, ettei tontti ollutkaan niin rakennusvalmis minä sitä oli markkinoitu. Kuuden talon runsaan 2 100 neliön tontille poratut 15 reikää paljastivat, ettei tontilla ole savea, mutta maaperän olisi ollut hyvä painua vielä pari vuotta ennen rakentamista. Paalutuksiin ei jouduttu, mutta rakennesuunnittelijan laskelmien jälkeen taloon tehtiin harkkoperustusten sijasta muottiin valettu antura ja sokkeli, jotka kantaisivat kerrostalonkin.
– Perustukset tulivat noin kuusi kertaa normaalia kalliimmiksi, mutta näin tärkeä talon osa pitää tehdä kunnolla ja tinkiä sitten vaikka keittiön kaapeista, Mika miettii.
Virvan pitämä päiväkirja löytyy osoitteesta www.suomela.fi/messurakentaja.