Esittelimme Suomelan vuoden 2004 syyskuun numerossa Taina ja Sami Kolkkalan keittiön. Nyt kerromme lisää persoonallisista ratkaisuista, joita Taina ja Sami tekivät uudessa talossaan.
Teksti Jaana Laitinen
Kuvat Nina Dodd
Kolkkalat asettuivat Tainan kotikaupunkiin Poriin vuonna 2001. Aluksi koti oli paritalossa, mutta keihäänheittäjän uran julkisuuden takia perhe arvostaa omaa rauhaa. Juuri sitä nuoripari päätti hankkia rakentamalla omakotitalon. Samalla voitiin toteuttaa omaan asumiseen ja sisustamiseen liittyvät toiveet. Taina on luonnostaan sisustaja ja esteetikko.
Haave omakotitalosta sai vauhtia, kun Kalaholman pientaloalueelta tuli myyntiin sopiva tontti. Se on rauhallisella paikalla Kokemäenjoen rannalla. Joen ja pihan välissä on pieni mäntytaimikko.
Tainan vanhemmat asuvat parinsadan metrin päässä, mikä antoi potkua tontin ostamiselle: tukijoukot ovat nyt lähellä. Isä on Tainan valmentaja, äiti manageri. ”Halusin palata Poriin. Tämä on sopivan kokoinen, rauhallinen kaupunki, ja asuminen on täällä edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla”, Taina sanoo.
Taina oli pitkään virkavapaalla ja treenasi Ateenan olympialaisiin. Sille ajalle osui myös talon rakentaminen. Työnjako oli selvä. Taina keskittyi urheiluun, Sami valvoi taloprojektia ja osallistui rakentamiseen kykyjensä mukaan.
Taloon haluttiin kuisti ja mansardikatto
Kun Kolkkalat alkoivat miettiä talotyyppiä, yksi toive oli selvä: mansardikatto. ”Vietin lapsena kesiä Pohjanmaalla, missä näin mansardikattoisia taloja. Halusin samanlaisen”, Taina kertoo. Siksi hän ja Sami alkoivat etsiä talotehtaiden esitteistä mieluista mansardikattoista puutaloa.
Perholaisen Jetta-Talon mallisto miellytti loppujen lopuksi eniten. Vaihtoehtojakin oli, mutta valinta osui Jetta-Taloon osin myös sen joustavuuden vuoksi. ”Toiveemme otettiin vastaan hyvin, ja yhteistyö tuntui helpolta.” Talofirma piirsi Tainalle ja Samille oman mallin, jossa on asuinpinta-alaa 149 neliötä kahdessa kerroksessa ja kokonaisalaa 171 neliötä.
Kaunis, klassinen tulisija on ruotsalaisen Gabriel Keramikin Kungsholm-malli
Näkymä olohuoneesta eteiseen. Kaunis, klassinen tulisija on ruotsalaisen Gabriel Keramikin Kungsholm-malli, jota tuo maahan Pohjolan Uunikerami s. Hinta asennettuna noin 6 600 euroa. Tulisijan hormi on yläkerrassa pyöreässä pilarissa.
Eteisen virranjakotaulu piilotettiin oven taakse.
Eteisen virranjakotaulu piilotettiin oven taakse. Ovi on samaa mallia kuin eteisen isossa Kristina-komeroissa, jotka ostettiin Juhani Järvenpäältä.
Pesuhuoneelle antavat ilmettä Ruotsista hankitut Moran suihkusuuttimet
Pesuhuoneelle antavat ilmettä Ruotsista hankitut Moran suihkusuuttimet. Vesikaton mansardimuoto toistuu myös saunassa ja pesuhuoneessa. Deco Giada -laatat ovat Juhani Järvenpäältä.
Alakerrassa on keittiö, olohuone ja ruokailutila, vierashuone, eteinen ja wc, sauna, pesuhuone ja kodinhoitohuone. Ylös pari halusi kaksi makuuhuonetta ja arkiolohuoneen. Siellä on myös vaatehuoltohuone ja wc.
Ulkoa talolle antaa ilmettä koko rakennuksen kiertävä, kolme metriä leveä katettu terassi. Kuisti onkin talon kallein lisäosa, sillä pelkästään pylväät, joita on 27, maksoivat parisataa euroa kappale. Yhdysvalloissa kuistitaloja rakennetaan paljon, ja Taina kertoo ihailleensa niitä aina. ”Haluan päästä kävelemään talon ympäri vaikka sukkasillani. Nyt tuolin voi siirtää aina aurinkoon.”
Myös Samin toive toteutui, kun ylös tehtiin kaksi parveketta. Toinen aukeaa takapihalle pohjoiseen ja toinen etupihalle etelään. ”Etuparvekkeella saa nauttia lämmöstä ja auringosta. Takapihan puolella voi kuumana päivänä istuskella varjossa”, Sami kertoo. Etupihan suuntaan tehtiin myös kaksi kattolyhtyä. Ne antavat ilmettä talolle ja valoa huoneisiin.
Parin yhteinen ajatus oli, että kodissa pitää olla ilmavuutta ja tilan tuntua. Niinpä huonekorkeutta nostettiin 30 senttiä tavanomaisesta. Alakerran huoneet ovat kolme metriä korkeita, ja yläkerrassakin katto tulee vastaan vasta 265 sentissä. Ruokailutilan kohdalta tila on auki yläkertaan aina kuuteen metriin asti.
Lämmitysmuodoksi valittiin lattiasähkölämmitys, koska pari ei halunnut pattereita. Sami arvelee, että yläkerrassa ei juuri lämmitystä tarvitse pitää päällä: lämpö nousee sinne alakerrasta.
Lähikuva yksittäisestä metallirosetista.
Lähikuva yksittäisestä metallirosetista.
Näkymä alakerran ruokailutilasta ylös.
Näkymä alakerran ruokailutilasta ylös.
Yläkerrasta puhkaistiin ruokailutilan yläosaan aukko, joka on kaarevine kaiteineen kuin parveke.
Yläkerrasta puhkaistiin ruokailutilan yläosaan aukko, joka on kaarevine kaiteineen kuin parveke. Esimerkiksi tämä metallityö maksoi Forjadorilla noin 350 euroa.
Talo on ulkoa komea ja sisältä siro
Koska talo on suuri ja korkea, sisäpuolesta haluttiin siro. Korkeus antaa ilmavuutta, ja valoa tulvii alakertaan isoista ruutuikkunoista, joita korotettiin, jotta ne sopivat tavallista korkeampiin huoneisiin.
Syyskuun Suomelassa esitellyn maalaisromanttisen Mobalpa-keittiön värimaailma jatkuu läpi talon: pintamateriaalit ovat vaaleita ja keveitä. Keittiökalusteiden antiikkitammi toistuu alakerran laminaattilattioissa, ja yläkerran lattiat ovat valkoista laminaattia. Yksi talon erikoisuuksista ovat kevyet, valkoiset takorautakoristeet. Esimerkiksi yläkerran kepeä kaide on takorautaa, samoin alakerran olohuoneen ja eteisen välisen aukon yläkoriste ja yläkerran arkiolohuoneen kattokoriste. Ruokailutilan seiniä somistettiin metallirosettiboordilla. Sama rosetti toistuu ala- ja yläkerran wc:n pyyhekoukuissa ja paperitelineissä. Metallityöt takoi toiveiden mukaan Matti Mäkelä porilaisesta Tmi Forjadorista.
Saunassa hemmotellaan
Sauna on pienehkö ja hämyinen, kuten Kolkkalat toivoivat. ”Se on meidän hemmottelupaikkamme. Se on meitä, ei vieraita varten. Halusimme yksinkertaiset lauteet ja tunnelmavalon”, Sami kertoo. Saunan kiuas on Mondexin vuolukiveä. Myös kiukaan taustaseinä on vuolukiveä.
Kodinhoitohuoneesta johtaa ovi terassille. Oven edessä on kurakaivo esimerkiksi koiran tassujen tai kumisaappaiden pesua varten.
Taina ja Sami sijoittivat kodinhoitohuoneeseen myös keskuspölynimurinsa. ”Imurista kuuluu yleensä viheltävä ääni, kun sitä käytetään, mutta kun poistoputki sijoitetaan alas, ääntä ei kuulu ulos juuri lainkaan”, Sami vinkkaa.
Näkymä yläkerran arkiolohuoneesta alakerran ruokailutilaan.
Näkymä yläkerran arkiolohuoneesta alakerran ruokailutilaan. Huomaa alakerran seiniä kiertävä hillitty rusettiboordi. Quick Step -lattialaminaatti Juhani Järvenpäältä, verhot kangaskauppa Nuikkiselta.
Myös yläkerran arkiolohuoneen katossa valaisimen juuressa on metallikoriste.
Myös yläkerran arkiolohuoneen katossa valaisimen juuressa on metallikoriste. Kaikki koristeet teki porilainen Forjador.
Yläkerran wc:n koristeellinen hana on ranskalainen
Yläkerran wc:n koristeellinen hana on ranskalainen. Kaapit ovat Kristina-mallistoa, Juhani Järvenpää.
Talonrakennus sujui ongelmitta
Tainan ja Samin talohanke sujui ongelmitta. ”Kun tontti oli löytynyt, asiat etenivät vauhdikkaasti”, Taina kertoo. Rakennusluvan kanssa ei ollut ongelmia, ja yhteistyö talotehtaan kanssa sujui hyvin. Talo toimitettiin aikataulussaan marras-joulukuun vaihteessa. Sisätyöt kestivät toukokuulle, jolloin Taina ja Sami pääsivät muuttamaan. He kiittelevät projektin sujumisesta Rannikon Urakoitsijoita. Se piti kiinni aikatauluista ja vastasi kokonaisuuden onnistumisesta.
Kalusteita ja varusteita tilattiin muun muassa Ranskasta ja Italiasta. Onneksi toimitukset tulivat ajoissa ja kaikki osat olivat mukana.
Yksi iso muutos tehtiin viime hetkellä. Talosta piti tulla sininen, mutta kun talo seisoi tontilla, väri tuntuikin väärältä. Tilalle valittiin Tikkurilan samppanjanvaalea Ultra V 085. ”Kiersimme katselemassa taloja. Kun mieluinen väri osui kohdalle, menimme kysymään maalin sävyä. Pienistä malliliuskoista on vaikea mieltää, miltä väri näyttää talon seinässä ja ulkovalossa”, Sami vinkkaa.
Sadevesijärjestelmä, joka maksoi asennettuna noin 2 200 euroa, on Vesivekin pulveripolttomaalattua alumiinia.
Metalliornamentteja on yhtenäisesti läpi talon.
Metalliornamentteja on yhtenäisesti läpi talon. Tässä yksityiskohta yläkerran wc:n (kuvassa yläpuolella) oven yläpuolelta.

Talon suunnittelu oli kiinnostava työ suunnittelijalle

Jetta-Talolle Kolkkaloiden talo oli kiinnostava, mieluisa työ. ”Kaikki sujui juohevasti. Kolkkalat tiesivät, mitä tahtoivat. He olivat luonnostelleet talon edustajan kanssa pitkälle jo silloin, kun sain työn pöydälleni. Siitä oli helppo jatkaa. Lopuksi hiottiin vain yksityiskohtia”, kertoo rakennusmestari Ismo Pekkarinen, joka piirsi talon lopulliseen asuunsa.
Näyttävä terassi on Kolkkaloiden talon erikoisuus myös Pekkarisen mukaan. Se oli ensimmäinen koko talon kiertävä terassi, jonka Pekkarinen on suunnitellut. ”Tilajärjestys on asiakkaiden toiveiden mukainen. Kokonaisuus näyttää onnistuneen hyvin. Täytyy käydä katsomassa, kun tulee asiaa Poriin.”