Terassin rakentaminen – se tärkein ensin

Koska olen joviaali ja rauhaa rakastava supliikkimies, kysyin naapureilta heti alkuunsa terassin rakentamisesta rajaan kiinni.

Hep. Vaikka tuossa edellisessä horisin lämmitysjärjestelmästä ja sen tärkeydestä, ei mikään ole tärkeämpi kuin terassi. Paitsi jos kiinalaisia on uskominen, niin puutarhan hoito. Siitä sitten myöhemmin. Pykäsin nähkääs myös kasvihuoneen männä keväänä.

Talon takapihalla on melko lailla tarkalleen neljä metriä seinästä omaa tonttia. Sehän pitää käyttää hyväkseen mahdollisimman hyvin. Alkuun tietenkin pitää kysyä rajanaapurilta lupa terassin rakentamisesta kiinni rajaan.

Nyrkkisääntönä on että saat rakentaa kyhäelmän rajasta mitattuna omalle tontille päin kuin rakennelman on korkea. Eli jos rakennat vaikka kasvihuoneen tai vajan, niin rajaan kiinni sitä ei saa rakentaa ilman naapurin suostumusta. Mutta jos naapuri panee hanttiin, niin voit rakentaa vajan, joka on korkeudeltaan vaikka kolme metriä, kolmen metrin päästä naapurin rajasta. Tämä käsittääkseni siksi, että jos ja kun kyhäelmäsi kaatuu, niin ei kaadu naapurin puolelle.

Mutta koska olen joviaali, supliikki ja rauhaa rakastava mies, kysyin terassin rakentamista rajaan kiinni naapureilta heti alkuunsa. Naapureihin pitää olla hyvät välit. Niitä joutuu kuitenkin katsomaan muutaman tovin, parhaassa tapauksessa koko elämän.

Naapureiden suostumuksen jälkeen aloin suunnittella terassia jonka kooksi tuli 24m2 (4x6m).

Terassi makaa harkkoperustuksen päällä

Terassia ei kiinnitetty itse rakennukseen millään lailla ja koko rakennelma lepää harkkoperustuksen päällä omalla painollaan. Jos jonkinlaista routaliikettä tulee tapahtumaan, niin ei lähde seinät ja rungot paikaltaan, vaan niitä voidaan sitten mahdollisesti korjata. Terassi rakennettiin siis 2011 kesällä ja vuoden siinä lepäilleenä, ei rakennelma vielä liiemmälti ole siitä liikahtanut.

Pohjatyöt kannattaa tehdä huolella. Kaikki nurmikko ja muut kasvit pois lapioimalla pintamaa pois. Päälle harsokangas ja hiekkaa tai sepeliä päälle. Tämä siksi, ettei ala kasvusto pukkaamaan lautojen välistä. Se tapahtunee jo seuraavana kesänä, jos näitä toimenpiteitä tehdä. Harsokangas on hyvä ja halpa hankinta.

Motonetistä saa kohtuulliseen hintaan harsokangasta taikka maisemointikangasta, joksi he sitä siellä kutsuvat. Samalla pääsee aistimaan autorassaajien atmosfääriä, joka on silkkaa mahtavuutta. K-raudat ja muutkin rautakaupat myyvät harsokangasta kohtuulliseen hintaan.

Lapiossa kannattaa panostaa laatuun

Juhlat alkoivat siten, että isäntä löi pöytään… (Näin alkoi Juha Vainion isojen poikien laulu, mutta ei nyt sitä). Juhlat alkoi siten että mitattiin harkkopilarien paikat kulmiin sekä keskelle ja väleihin. Sitten Fiskarssin merensinertävä lapio käteen ja kaivamaan. K-raudasta, noin suunnilleen ihan ensimmäinen hankintani oli lapio.

Kolmisen kymppiä maksava Fiskars ja toisessa kädessä se vajaan kahden kympin kiinalaisvalmisteinen lapio, alkoi jo pohdinta, että missä yhteyksissä kannattaa panostaa laatuun ja milloin hintaan. Lapiossa, hyvät naiset ja herrat, niissä kannattaa panostaa laatuun. Naapuri oli ostanut sen kiinalaisvalmisteisen ja jo kesän loppupuolella oli siitä muovikahva jäänyt käteen. Ja mikäänhän ei ota niin paljon päähän kuin lapio, jossa ei kunnon kahvaa ole enää jäljellä. Päädyin onneksi itse Fiskarsiin.

Mutta järkeäkin näissä saa käyttää. Rautakankea ostaessani mietin, että siinä ei ole muuta kuin rautaa ja kankea, niin se ei voi kovin kummoisesti mennä rikki omakotitalo-olosuhteissa. Eri asia on, jos lähdet rautakankeasi esittelemään rautakankimessuille tai aiot siirtää huippuvuoria metrillä itään päin. Päädyin kiinalaisvalmisteiseen. Se oli selkeästi halvempi ja en ole vielä sitä saanut rikki.

Perustus ja runkopuut

Niin, se terassi. Harkkojen kohdalta kaivetaan routiva maa pois. Noin metrin kuopan jälkeen tuli meidän backyardilla hiekka vastaan ja sehän on silloin siinä. Pohjalle sepeliä ja valmisbetonilaatta ja niiden päälle harkkopino. Näin toimittiin jokaisen kulman ja keskikohdan kanssa, paitsi talon vierustalta, koska siinä maa oli jo niin kovaa, ettei tajutonta routimisvaaraa ollut. Niihin kohtiin laitettiin vain betonilaatta ja 1kpl harkkoja.

Sen jälkeen harkkoja päällekkäin niin paljon, että terassilla pötkötellessä ei lähde harteikkaampikaan mies pyörimään sivusuunnassa: Eli pohja suoraksi!

Kun harkot oli saatu vaateriin, voidaan jo mallitella runkopuita paikalleen. Itse käytin kestopuuta 125×50 ristikkona ja välipuina normikokoa 50×100 eli kansanomaisesti pattinkia. Koska et kuitenkaan saa harkkoja niin tasan samaan vaateriin, niin viimeisen silauksen ristikon vaakatasapainoon saat huopakattopaloilla. Ei siis koko kattoa vaan vain huopa. Niitä on muutenkin hyvä olla kevytsoraharkon ja puun välissä.

Jos seuraavana suvena huomaat jonkun nurkan painuneen hiukan, voit laittaa parit suikaleet huopaa alle. Jos nurkka on vajonnut metrin, suosittelen menemään heti Alkoon. Tässä vaiheessa ja vähän myöhemminkin kannattaa ottaa ristimitta. Heittoa ei saa mielellään olla paljon, etteivät ylilentävät lentokoneet ihmettele suurta salmiakkimainosta.

Ruuveina kannattaa käyttää tarkoitukseen sopivia terassiruuveja

Terassin ristikon mittojen ja suoruuden hivellessä silmiä ja oluen marinoimaa mieltä, on aika siirtyä ruuvaamaan lautaa paikalleen. Ruuveja kannattaa suosia, sillä ne saa joskus vielä irti lautoja rikkomatta. Naulaus on so 80′s. Ruuveina kannattaa käyttää tarkoitukseen sopivia terassiruuveja. Tavallinen suojaamaton tai ei rst- ruuvi kun syöpyy poikki muutamassa vuodessa. Kokemusta on.

Terassilauta voi olla toiselta puolelta viistettyä, koska sitä ei muut kuin siilit ja hiiret katsele. Miksikö? Siksi, että se on halvempaa. Voit ostaa myös täyskanttista lautaa, mutta siitä ei konkreettista hyötyä ole.

Lämpöpuu kasvattaa suosiotaan sekä myös nyt muotiin tulleet puukomposiittilaudat. Silkkaa hifistelyä sanon minä. Velipoika narisee, että joutuu öljyämään ja huoltamaan terassiaan, jos siis laittaa puuta materiaaliksi. Ei tuo minusta mitenkään kovin suuri ja vastenmielinen asia ole. Kevät kun koittaa, ja remontti-into on korkeimmillaan, niin olut- ja terassiöljykaupan kautta hommiin. Tässä terassissa meni allekirjoittaneelta noin tunti ja 2 olutta. Se ei mielestäni ole paha tehtäväksi kerran vuodessa. Siis se öljyäminen. Puoli pulloa olutta voi ottaa joskus ihan muutenkin vain. Saunan jälkeen. Pyhänä. Pyhäpuku päällä, tukka läskinpalalla kammattuna sivulle.

Materiaalin värinä tykkään juuri tästä vihertävästä väristä ja jos se joskus alkaa korpeamaan, niin ainahan sen voi ruskeaksi sitten seuraavalla öljyämiskerralla sutaista.

Lautojen ei tarvitse olla määrämittaisia eikä myöskään koko terassin mittaisia. Mitoitat vain laudan seuraavaan kannatinpuuhun ja jatkat seuraavalla. Ensimmäisen viikon jälkeen et enää muista edes katsella saumakohtia vaan olet jo täysin keskittynyt seuraavaan projektiin tai itsesi palkitsemiseen.

Aita, säleikkö, näkösuoja tai mikä sen nimi nyt onkaan

No niin, ollaankin saatu mainoskatkon aikana hyvin tämä terassi kasaan vain huomataksemme, että se on aika avoin. Kun vielä otetaan huomioon sellainen seikka, että naapurin raja menee tuossa ensimmäisen viherkasvin kohdalla  ja että terassi näyttää tanssilavalta, tarvitaan ehdottomasti aita, säleikkö, näkösuoja tai mikä nyt onkaan hyvä nimi.

Iltaisin, ennen kuin olen vetänyt Spiderman -peittoni päälle, olen lueskellut ja katsellut kuvia monesta rakennus- ja sisustuslehdestä ja etsinyt ideoita tähän aitaan taikka näkösuojaan. Varsinkin uusissa rakennuksissa on tullut muotiin käyttää lämpöpuusta viistoon sahattuja vinorimoja.

Ahkera pikku rakentajamme suuntaa Skodan kokkansa kohti aina iki-ihanaa Bauhaussia vain todetakseen metrihinnan tällä materiaalille. Ilmoitettuani heille, että sen kuuluisan tunkin voivat pitää, päädyn takaisin pohtimaan vaihtoehtoja.

Vaihtoehdoksi tulee huomattavasti kustannustehokkaampi ja helevetisti enemmän työllistävämpi tavallinen 50×22 rima. Tällaisenaanhan tämä tietysti ei kestä suomen kovia oloja, joten rimat kannattaa käsitellä puunsuojalla. Ja vielä sävytettynä, niin jo alkaa mieli ja lompakko levätä.

Puunsuojaa vähän kerrallaan

Ja koska tykkään mennä, armeijatermein, perse edellä puuhun, niin rakensin tämän ensimmäisen kulman valmiiksi ja vasta sitten käsittelin aidan Tikkurilan Valtti Colorilla ruskeaksi. Se on melko iso homma se. Loput aidan osat maalasin ensin ja vasta sitten kasasin lopullisesti. Tässä vaiheessa mainittakoon myös, että säästäminen, ja liikaa tai liian vähän miettiminen, eivät aina ole hyvästä.

Hankin tähän puuhaan 2,7l pöntön puunsuojaa. Sen jälkeen kävin ostamassa toisen 2,7l pöntön vain löytääkseni itseni ostamasta vielä 1l pöntön. K-raudan myyjä kiittää. Halvemmalla ja hermoja menettämättä olisin saanut tämän kaiken kerralla, jos olisin älynnyt ostaa heti 5 tai 9l tonkan puunsuojaa. Sitä kuitenkin menee ja isompia määriä on halvempi ostaa. Senhän nyt kaikki tietää.

Nythän meillä alkaakin ohjelma-aika loppumaan, mutta tässä terassi nyt on. Paljon on vettä virrannut vantaassa ja pappia seljässä kannettu. Laittelen päivitettyjä kuvia tulevissa teksteissä. Tässä kuvassa piha on vielä kovin autio ja sekainen. Ja onpa tuo naapurikin rakentanut jo talon perustukset kohtaan, josta alla oleva kuva on otettu.

 

RemonttinalleTyönalle (työn alle) on 3 lapsen isä ja innokas remontoija, rakentaja ja hermojen menettäjä, joka pitää balalaikka-musiikista.

Projektia voi seurata myös Työnallen blogista osoitteessa suurtapintaremonttia.

Tilaa Suomelan uutisposti

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen joka jättää kommentin!

Kommentoi

  • (will not be published)