Teksti Clas von Bell ja Martti Tala
Kuvat Valmistajien ja maahantuojien
Pientalossa asuvan tai pientalon hankintaa suunnittelevan on aika perehtyä jätevesikysymykseen. Haja-asutusalueiden jätevesiasioita koskeva uusi asetus on ollut voimassa vuoden verran. Vanhoilla kiinteistöillä on vielä melkein kymmenen vuotta aikaa saattaa jätevesiasiansa asetuksen mukaiseen kuntoon. Vaikka aikaa tuntuu olevan runsaasti, asian pohdiskelu kannattaa aloittaa jo nyt. Selvitettäviä asioita on paljon, ja mitä aikaisemmin alkaa paneutua asiaan, sitä nopeammin pääsee tositoimiin.
Jo tämän vuoden aikana (2005) pitää tehdä selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Sen pohjalta on hyvä alkaa suunnitella tulevaa. Suomessa asuu haja-asutusalueilla yleisen viemäriverkon ulkopuolella noin miljoona ihmistä. Määrä kaksinkertaistuu kesällä, kun kesämökkiläiset vaihtavat kaupungin kesäasuntoon.
Maasuodatusta voidaan tehostaa lisä-aineilla
Maasuodatusta voidaan tehostaa lisä-aineilla. Kemira Grow How -yhtiön aine on maasuodinbiotiitti, joka käytetään maa-suodattimissa tehostamaan fosforin ja typen poistoa jätevesistä.
Pienpuhdistamo voi avattuna näyttää vaikka tältä
Pienpuhdistamo voi avattuna näyttää vaikka tältä. Tämä biologis-kemialliseen prosessiin perustuva puhdistamo on Green Pack Sako +2. Se on suunniteltu yli 150-neliöisiin omakotitaloihin.
Se, mikä kaupunkilaisesta tuntuu luonnonmukaiselta, on luonnolle haitallista. Haja-asutusalueella vakituisesti tai tilapäisesti asuvien jätevesistä aiheutuu vesistöihin fosforikuormitusta 1,5-kertainen määrä verrattuna viemärialueilla asuvien aiheuttamaan jätevesikuormitukseen.
Kuormituksen vähentäminen on jokaisen etu. Jos mitään ei tehdä, vesistöt rehevöityvät ja myös pohjavesien pilaantumisriski kasvaa. Rehevöitymisen etenemisestä kertovat uimarannoille ajelehtivat kiusalliset sinilevälautat.
Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1998 vesiensuojelun tavoiteohjelman, jossa sitoudutaan vähentämään vesistöjen kuormitusta vuoteen 2005 mennessä. Tavoitteet voivat toteutua vain, jos myös haja-asutuksen jätevesien puhdistusta tehostetaan.
Siksi ympäristöministeriössä valmisteltiin ympäristösuojelulakia täydentävä asetus, joka asettaa päästörajat haja-asutusalueiden jätevesikuormitukselle. Asetus astui voimaan vuonna 2004.
Asetuksella on vaikutusta etenkin jo käytössä oleviin vanhoihin vesikäymälöillä varustettuihin asuinkiinteistöihin ja hyvin varusteltuihin loma-asuntoihin. Uudisrakentamisessa on jo nykyisin yleisesti edellytetty valmisteilla olevan asetuksen vaatimukset täyttäviä ratkaisuja. Asetuksen mukaan kiinteistöjen jätevesipäästöt on saatettava vaatimusten mukaisiksi kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Kuvassa asennetaan maasuodattamoa, jonka perään tulee fosforinpoistoa varten Propipe Filt 1400 -järjestelmä.
Kuvassa asennetaan maasuodattamoa, jonka perään tulee fosforinpoistoa varten Propipe Filt 1400 -järjestelmä.

Vedenkäsittelyjärjestelmän varustetaso ratkaisee

Asetus ei ota kantaa menetelmiin, vaan määrittelee kuormituksen sallitut enimmäisarvot. Ratkaisu on viisas, koska kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa patenttiratkaisua ei ole, vaan käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet seikat. Niitä ovat muun muassa jätevesien laatu ja määrä, tontin koko, maaperä ja pinnanmuodostus, pohjaveden korkeus sekä suojaetäisyydet muun muassa kaivoon ja vesistöön.
Asetuksen vaatimat käytännön toimenpiteet riippuvat talon tai mökin varustetasosta. ”Jos tavanomaisessa käytössä olevalla mökillä on ulkokäymälä ja kantovesi, jätevesien määrä on yleensä niin vähäinen, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöin jätevedet voidaan voimassa olevan ympäristönsuojelulain 103 pykälän nojalla johtaa käsittelemättä maahan”, sanoo yli-insinööri Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä.
”Toisaalta ympäristönsuojelulain 103 pykälästä seuraa, että jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättä suoraan veteen”, Kaloinen muistuttaa. Siten esimerkiksi rantasaunassa on huolehdittava siitä, että pesuvedet johdetaan aina vähintäänkin maaperään tai käsitellään muulla tavoin asianmukaisesti ennen veteen johtamista.
Normaalissa kesämökkikäytössä saunavesien käsittelyssä ei yleensä tarvita kovin raskaita ratkaisuja. Vedet voidaan usein imeyttää maahan paikassa, joka on riittävän etäällä rannasta ja talousvesikaivosta. Tällöin jätevedet puhdistuvat maaperässä ennen niiden joutumista pintavesiin.
Toisin on tilanne silloin, kun asuinkiinteistössä tai mökissä on vesijohto ja vesikäymälä ja jätevedet käsitellään pelkästään saostussäiliössä. Tällöin jätevesien käsittelyä on tehostettava suunnitelmallisesti siten, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Hyvässä kunnossa olevaa saostussäiliötä voi kuitenkin monessa tapauksessa käyttää jätevesien esikäsittelyyn. Sen perään on rakennettava olosuhteisiin soveltuva, riittävän tehokas jälkikäsittely-yksikkö, kuten maahanimeyttämö, maasuodattamo tai pienpuhdistamo.