Reiät porataan 16 mm poravasaralla tarkalleen samaan linjaan. Reikävälin ja syvyyden tulee olla 100 – 150 mm. Suuntakepin avulla reiät saadaan poratessa yhdensuuntaisiksi.

1) Katso ennen työhön ryhtymistä, mihin suuntaan kivi lähtisi hyvin lohkeamaan. Kiven pinnan kastelu helpottaa pintarakenteen selvittämistä. Näkyvät luonnolliset halkeamat eli poreet kannattaa hyödyntää ensimmäiseksi, koska kivi joka tapauksessa pyrkii työn kuluessa ennemmin tai myöhemmin lohkeamaan niiden mukaisesti. Jopa puolitoistametrinen kivi saattaa haljeta kokonaan yhdestä ainoasta halkeamasaumaan poratusta kiilareiästä.

2) Käännä tarvittaessa. Maakiveä voi joskus joutua kääntelemään taljan avulla, sillä sopiva halkeama saattaa olla kiven alla. Toinen syy kiepautuksen tarpeeseen voi olla halutun pinnan saaminen ylöspäin helpommin porattavaan asentoon.

3) Ilman luonnonhalkeamia oleva umpikivi kannattaa lohkoa keskeltä kahteen yhtäsuureen osaan. Kahden erisuuren palan havittelu johtaa yleensä siihen, että halkeama ”luistaa” keinutuolin jalaksen mallisesti pienemmän vastuksen suuntaan.

4) Poraa reiät. Halkaisukiiloja käytettäessä reiät porataan samaan riviin ja tarkalleen yhdensuuntaisiksi. Tarvittaessa voi kiven pintaan piirtää huopakynällä suoran viivan. Reikävälin ja syvyyden tulee olla 100–150 mm. Mitä syvemmät ja lähempänä toisiaan reiät ovat, sitä tarkemmin kivi ottaa huomioon poraajan toivomukset.

5) Suuntakeppi avuksi. Porauksen suunnan tarkkailussa auttaa jo porattuun reikään sijoitettu suuntakeppi, jota voi käyttää myös reikien puhdistamiseen hiekkapölystä veden avulla porausten jälkeen. Kivipölyn poistumista reiästä voi porauksen aikana helpottaa liikuttamalla terää välillä pituussuunnassa. Poraa ei saa poratessa liiemmin painaa. Se johtaa vain terän nopeampaan kulumiseen.

6) Öljyä ja sijoita kiilat. Kiilasarja koostuu kolmesta osasta, joista kaksi sivupalaa eli ”likut” sijoitetaan reikään sen vastakkaisille puolille, ja kiila niiden keskelle. Kiila on muodoltaan suora, likujen yläpäät on taivutettu sivulle. Taive toisaalta helpottaa kiilasarjan asettamista, toisaalta estää likuja vahingossa solahtamasta reiän uumeniin.

Sijoita likut ja kiilat reikiin siten, että niiden aiheuttama laajenemissuunta on tarkoin kohtisuorassa porattua reikälinjaa vastaan. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi likut ja kiilat on hyvä öljytä kosketuspinnoiltaan kevyesti.

7) Kiristä kiilat moskalla. Kun kaikki kiilasarjat ovat rei’issään, ala kiristää kiiloja moskalla tasaisin lyönnein aina uudelleen reikärivin alusta loppuun.

Lyönnit soivat. Kiristystä nostetaan tasaisesti, jolloin samalla äänenkorkeus nousee. Suurta voimaa lyödessä ei tarvita. Välillä on hyvä pitää tauko, jotta kivi saa aikaa lohjeta halutusta kohdasta. Eräällä hetkellä kiiloja kiristettäessä kuuluu vain soinniton massahdus ja kiveen ilmestyy reikäriviä myötäilevä pore. Osat pysyvät yleensä vielä silloinkin niin lujasti kiinni toisissaan, että ne on erotettava teräväpäisellä kangella tai sorkkaraudalla. Likut ja kiilat poimitaan talteen seuraavaa lohkomista varten.

Kivien lohkomisessa jos missä työ opettaa tekijäänsä. Jos tavoitteena on esimerkiksi kiviaidan valmistaminen, haluttu yhtenäinen lohkoleveys on hyvä määritellä etukäteen. Näkö-, kuulo- ja hengityssuojaimet ovat kivityössä välttämättömät. Pitkävartiset hitsaajan hanskat suojaavat ranteita kivien käsittelyssä.

Kivikiilojen tuottajia:

  • Seppäjussin Paja, Jantusentie 43, 14240 Janakkala, Jussi Suolahti, 03 – 687 0100 / 0400 – 484 688
  • Tuliterä Oy, Viskurikuja 2, 00700 Helsinki, Erkki ja Mikko Lahtinen,  09 – 347 4531 / 0400 – 707 993