Rakenteiden tiivistys – tutkimustietoa tiivistysten kestävyydestä

Talo

Sisäilmakorjausten yhteydessä tehtävällä rakenteiden tiivistämisellä pyritään estämään maaperästä tai rakenteista peräisin olevan epäpuhtaan ilman virtaaminen sisätiloihin. Kun työ tehdään oikein, on rakenteiden tiivistämisellä niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa suotuisat vaikutukset sisäilmaston laadulle, energiatehokkuudelle sekä rakenteiden lämpö- ja kosteustekniselle toiminnalle. 

Tiivistäminen ei ole pelkästään korjaustoimenpide, vaan osa sisäilman teknistä korjausta, johon liittyy yleensä muun muassa ilmanvaihtojärjestelmän säätötyö sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Tiivistämisellä pyritään korjaamaan ulkovaipparakenne vastaamaan alkuperäistä suunnitelmaa sekä varmistetaan hyvä sisäilman laatu. Menetelmän käytöstä on saatu hyviä kokemuksia usean vuoden ajan. Rakenteiden tiivistäminen onkin nykyään usein tärkeä osa sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä korjauksia.

Tiivistyksissä käytetään muun muassa vedeneristemassoja, epokseja ja butyyliteippejä. Näillä materiaaleilla saavutettavan tiiviyden pitkäaikaiskestävyydestä oli vain vähän tutkimustietoa, joten aiheesta teetettiin Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:ssä diplomityö otsikolla Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen (Heli Hakamäki 2015). Työssä tutkittiin yleisimpien tiivistysmateriaalien ominaisuuksia sekä avattiin 26 vanhaa tiivistystä seitsemässä eri rakennuksessa.

Kompastuskivinä huolimattomuus ja suunnittelun puute

Vanhoja tiivistyksiä tutkittaessa havaittiin, että lähes kaikki väärin tehdyt tiivistykset olivat irronneet alustastaan ja menettäneet ilmatiiviytensä. Tyypillisimmissä virheissä tiivistys oli kiinnitetty pölyiselle, likaiselle tai epätasaiselle alustalle. Puhtaalle, tasaiselle ja oikeaoppisesti valmistellulle alustapinnalle kiinnitetyt tiivistykset olivat puolestaan hyväkuntoisia ja tiiviitä. Ongelmia ilmeni myös siinä, että tiivistys oli tehty liian pienelle alueelle, väärään kohtaan rakennetta tai väärillä materiaaleilla.

Suurin osa aineiston tiivistyksistä oli väärin tehty. Epäonnistuneiden tiivistysten suuri määrä oli odotettavissa, sillä suurimman osan tutkittaviksi valituista kohteista tiedettiin olevan korjauksista huolimatta edelleen sisäilmaongelmaisia. Epäonnistumisprosentti ei siten kerro korjaustavan käyttökelpoisuudesta tai siitä, miten vaikeaa tiivistämisessä onnistuminen on: havaitut puutteet olivat yksinkertaisia osaamattomuudesta, huolimattomuudesta ja suunnittelun puutteesta aiheutuneita virheitä, jotka olisivat olleet helposti estettävissä.

Oikein toteutettu tiivistys kestää

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tiivistykset ovat kestäviä, kun niiden toteutus on tehty oikein. Koska tutkimuksessa tutkittiin vain 1-4 vuotta vanhoja tiivistyksiä, sijoittuvat kestävyyspäätelmät näihin vuosiin. Tutkimuksen vanhimmissakaan tiivistyksissä ei mikään viitannut siihen, että niiden käyttöikä olisi ollut lähiaikoina kulumassa loppuun.

Tiivistystyö onnistuu, kun se on ammattitaitoisesti suunniteltua ja ohjeistettua. Lähtökohtana suunnittelussa on rakennuksen ja siihen tehtävien korjausten käsittely kokonaisuutena. Tiivistysten asentajan tulee ymmärtää tiivistämisen tarkoitus ja työn edellyttämä tarkkuus.

Tiivistykset asennetaan huolellisesti puhdistetuille pinnoille tiivistysmateriaalivalmistajien ohjeita noudattaen. Tiivistysten laatu sekä pitkäikäisyys varmistetaan tarkistamalla, että alustapinnat on käsitelty oikein ennen tiivistysten asentamista. Tiivistysten ilmatiiviys varmistetaan myös merkkiainekokein.

Heli Hakamäen diplomityö Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen on luettavissa kokonaisuudessaan täältä >

Lähde: Mynewsdesk


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

rakennevauriot sisäilma sisäilman laatu sisäilman puhdistaminen sisäilmatutkimus tiivistys tiivistäminen

Ei liitettyjä avainsanoja.