Kunnostatko puutarhaasi kantamalla kaupasta säkkikaupalla multaa ja turvetta? Haravoitko puiden lehdet säkkeihin ja viet kaatopaikalle? Hanki kompostori! Saat ilmaista multaa ja säästät rahaa ja luontoa.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Raimo Flink / Ekoinfo ry sekä valmistajat ja maahantuojat
 
Stiga Kitchen -kompostori
Mullan alla. Stiga Kitchen muhittaa jätteet mullaksi patentoidun pohjakompostointimenetelmän avulla. Jätteet työnnetään kompostorin kahvan ja tarvittaessa polkimen avulla säiliön alaosaan. Jätteiden päälle laitetaan ensimmäisellä täyttökerralla vähintään 180 litraa multaa, mutta multaa ei tarvitse enää myöhemmin lisätä eikä muitakaan seosaineita tarvita. Mullaksi käy puutarhasta otettu multa, vanha komposti tai säkkimulta. Jos jätteet alkavat pilkottaa mullan alta, multaa nostetaan sivuilta jätteiden päälle, jotta komposti ei ala haista. Jätteiden hajottua ravinnerikas maa lapioidaan pois helposti yläkautta. Hinta noin 540 euroa.

Ruoantähteiden ja rikkaruohojen kompostoiminen on kannattavaa. EU:n ja Suomen jätelainsäädännön tavoitteena on tehdä jätteistä raaka-ainetta tai energiaa. Biojätteitä ei pitäisi viedä ollenkaan käsittelemättöminä kaatopaikalle, koska siellä ne mädäntyessään synnyttävät ilmakehää tuhoavia metaanikaasuja.

 
Kun kompostoit talousjätteesi, toimit EU:n jätepolitiikan mukaisesti käsittelemällä jätteet lähellä niiden syntypaikkaa. Kompostoinnin ansiosta sekajäteastia täyttyy paljon hitaammin, ja voit pyytää jäteyhtiötä harventamaan käyntejään.
 
Kuinka ison kompostorin tarvitsen?
Yksi ihminen tuottaa ruokajätettä viikossa 2-5 litraa. Kompostorissa tarvitaan tilaa myös seosaineelle, joka painuu kasaan vähemmän kuin ruokajäte. Valmistajien ohjeiden mukaan nelihenkiselle perheelle riittää ruoantähteiden ympärivuotiseen kompostointiin 200-250 litran säiliö.
 
Kiinnitä kompostoria ostaessasi huomiota tyhjentämisen helppouteen. Tarvitaanko voimaa? Millainen on työskentelyasento?
 
Kompostorit tyhjennetään yleensä joko alaluukusta tai nostamalla kompostorin kehikko kerralla pois. Jos säiliön tyhjentäminen onnistuu vain kerralla, tarvitset kaksi kompostoria: toisen käyttöön ja toisen kompostin jälkikypsyttämistä varten.
 
Ruoantähteet kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa
Talousjätteet on taajama-alueilla kompostoitava lämpöeristetyssä, linnuilta, rotilta ja muilta jyrsijöiltä suojatussa säiliössä. Puutarhajätteitä ei kannata kompostoida lämpökompostorissa, koska ne maatuvat lautakehikossa tai avokompostissa.
 
Eloperäisten aineiden lahoaminen mullaksi kestää luonnossa vuosia. Kosteassa, ilmavassa, lämpimässä kompostorissa prosessi tapahtuu nopeasti. Pieneliöt, kuten sienet ja bakteerit, hajottavat orgaanisen aineksen, jolloin syntyy muun muassa vettä, humusta ja hiilidioksidia. Lämpö johtuu pieneliöiden toiminnasta.
 
Jätteet muuttuvat valmiiksi humuspitoiseksi kompostiksi neljässä vaiheessa. Lämpenemisvaiheessa kompostorin lämpötila nousee nopeasti. Kuumavaiheessa lämpötila voi nousta jopa 50-70 asteeseen, jolloin rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Helposti hajoavan ravinnon loputtua seuraa jäähtymisvaihe, jolloin lämpötila laskee ympäristön tasolle. Lopullinen kypsymisvaihe kompostimullaksi kestää puolesta vuodesta vuoteen ja tapahtuu yleensä jälkikompostissa.
 
Milloin multa on valmista?
Se, kuinka nopeasti jätteet muuttuvat mullaksi, riippuu kompostorista, kompostoijasta ja kompostoitumisen onnistumisesta. Jos säiliötä täytetään usein, jos jätteiden ja seosaineen suhde on oikea eikä muitakaan ongelmia tule, ruoantähteet muhivat puolikypsäksi kompostiksi parissa kuukaudessa. Valmista kompostia saat reilussa puolessa vuodessa. Sisäkompostorissa valmista voi syntyä jopa parissa viikossa. Kompostoituminen hidastuu, jos kompostoriin lisätään uutta jätettä harvakseltaan.
 
Kompostimulta on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta. Se elää ja kehittyy kaiken aikaa, ja eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella: katekompostiin ja kypsään kompostimultaan.
 
Katekompostilla tarkoitetaan puolikypsää kompostia, jota kompostoreista tyhjennettävä massa yleensä on. Puolikypsässä kompostissa ruokajätteet ovat jo hajonneet, mutta massa on karkeaa, ja esimerkiksi munankuoret ja kokonaiset paksukuoriset hedelmät saattavat vielä erottua. Kompostin kuumavaihe on jo ohi, ja muun muassa rikkakasvien siemenet ovat tuhoutuneet.
 
Puolikypsää kompostia voi levittää sellaisenaan istutusten ja pensaiden juurelle katteeksi. Jätä hiukan puolivalmista kompostia kompostoriin käynnistämään uutta hajottamisprosessia.
 
Kun puolikypsää katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostissa, sillä kypsyvä kompostimulta ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeää peittää, etteivät sadevedet huuhtele pois sen vesiliukoisia ravinteita. Keon voi peittää esimerkiksi muovilla, mutta kätevämpää ja kauniimpaa on istuttaa päälle kukkia tai muita kasveja.
 
Komposti kypsyy muutamassa kuukaudessa tummaksi, murumaiseksi kompostimullaksi, joka on erinomaista maanparannusainetta. Ravinteet virkistävät maan pieneliötoimintaa ja humus parantaa maan vesitaloutta. Kompostin lannoitusvaikutus riippuu raaka-aineista. Talous- ja puutarhajätteistä tehdyn kompostin ravinnepitoisuus ei ole yhtä korkea kuin lantakompostin, minkä vuoksi kasvit vaativat yleensä myös varsinaista lannoitusta.
 
Kasvualustana tulee käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia. Komposti ei sellaisenaan ole hyvä kasvualusta, vaan siihen kannattaa lisätä esimerkiksi kolmasosa luonnonmukaisesti lannoitettua kasvuturvetta.
 
Artikkelin asiantuntijoina toimivat tuotekehitysinsinööri Hanna Vienonen (Biolan) ja ekokeksijä Raimo Flink (Ekoinfo ry).
 
Yhteystietoja:
Valitse toimialaksi kompostorit.
 
Lisää tietoa kompostoinnista saat muun muassa seuraavista artikkelinkin lähteistä: Raimo Flink: Kompostointiopas (Ekoinfo ry, Pilot-kustannus 2004); Gisela Keil: Luomupuutarhurin opas (WSOY 1996); Lämpökompostorien vertailu (Kuluttaja-lehti 5 / 2003); Kompostointiopas (YTV / Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, www.ytv.fi/jateh/kodin/Kompostiopas.pdf).