Sonjan palsta – syksyn sävel on ikivihreä

↑ Ikivihreä tuivio on saanut kainaloonsa teräksensinisen lamoavan sinikatajan ’Blue Carpetin’.

Viimeistään tässä vaiheessa puutarhuri on iloinen, jos on muistanut istuttaa pihaa koristamaan myös ikivihreitä kasveja. Kesällä yltäkylläiseen vihreyteen katoavat havut nousevat lehdettömässä puutarhassa arvoon arvaamattomaan.

Leiki muodoilla ja väreillä

Vaihtoehtoja havuissa riittää nykyään vaativampaankin makuun. Istuttamalla ryhmän pyöreitä, pilarimaisia ja lamoavia havuja saa puutarhaan helposti näyttävän katseenvangitsijan. Värit vaihtelevat eri vihreän vivahteista keltaisiin ja sinertäviin sävyihin, ja havuistutus on aina hillityn tyylikäs.

Lajeja on niin kuivaan paahteeseen kuin kosteaan varjoon. Matalat katajat sopivat hyvin esim. kivikkoryhmiin maanpeittokasveiksi, ja tutut vuorimännyt viihtyvät karullakin paikalla. Uljas pilarikataja sopii suomalaiseen maisemaan, ja hidaskasvuisesta, sinikäpyisestä koreanpihdasta voi kasvattaa pihalle vaikka jouluna koristeltavan ulkokuusen. Komeat havut antavat ryhtiä myös perennaryhmissä.

Muista vyöhykkeet

Havuja valitessa kannattaa tarkistaa suositellut kasvuvyöhykkeet, sillä havuissa on myös herkkähipiäisiä lajeja. Tosin suojaisella paikalla arempikin kasvi saattaa menestyä suositusta pohjoisemmassa, ja suojaamalla kasvit talveksi voi saada venytetyksi vyöhykerajaa.

Ainavihanta aita

Moni haaveilee ikivihreästä aidasta, ja kuusi- tai tuija-aita onkin hyvin hoidettuna pihan komistus. Jotta aidasta tulee tuuhea ja elinvoimainen, on huolelliseen leikkaukseen perehdyttävä jo ensimmäisistä vuosista lähtien. Ränsistynyttä havuaitaa kun ei pysty nuorentamaan alasleikkauksella kuten lehtipensaita. Havuaidan leikkaus tehdään myöhään syksyllä tai varhain keväällä vuosiversoja reilusti typistämällä. Kuusiaita latvotaan vasta, kun se on halutun korkuinen.

Suojaa keväällä

Kevään aurinko saa havut heräämään kasvuun aikaisin, jopa liian aikaisin. Kun juuristo on jäisessä maassa, mutta latvuksessa jo nesteet virtaavat, kasvi ei saa tarvitsemaansa vettä. Silloin neulaset ruskettuvat ja pahimmassa tapauksessa koko kasvi kuolee. Varjosta siis havut keväiseltä auringonpaisteelta esim. säkkikangashupuin ja poista suojaukset vasta, kun maa on sula.
Tuijat ja tuiviot ruskistuvat helposti talvella, mutta vihertyvät yleensä taas kesän tullen.

Ei kalkkia havuille

Havut viihtyvät happamassa maassa, joten ne eivät siedä kalkkia (lukuun ottamatta marjakuusta). Lannoitteeksi sopii parhaiten esim. rodolannos, ja istutettaessa kasvualustaan kannattaa lisätä hapahkoa turvemultaa.

Teksti: Sonja Lumme, kuvat: Arne Nylander