Suomen rakentamisen laatuongelmat – miksi laadukas rakentaminen ei ole itsestäänselvyys?

Talo

Suomalaisen rakentamisen laatuongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvat ongelmat, jotka ovat johtaneet helposti vaurioituviin taloihin. Toiseen kuuluvat puolestaan työsuorituksen olemattomasta valvonnasta johtuvat ongelmat.

Kun tämä yhdistetään siihen, että taloa käytetään huolimattomasti ja huoltoja sekä määräaikaistarkastuksia laiminlyödään, syntyy pitkällä aikavälillä hometaloja. Rakennuksen kustannukset pitkällä aikavälillä nousevat myös pilviin, kun joudutaan suuriin peruskorjauksiin tarpeettoman aikaisin.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä 2016 laajasti rakennusvirheistä ja niistä aiheutuvista kuluttajariidoista.

Rakennusten kuntotarkastuksissa monet kirjoituksissa esille nousseet asiat on havaittu säännönmukaisesti. Kuntotutkijoiden toimeksiannoissa on tullut vastaan useita kohteita, joissa on edelleen triviaaleja virheitä, mm. uuden asunnon märkätilojen lattioiden tai parvekkeiden kaadot kulkevat väärään suuntaan aiheuttaen mittavia kosteusvahinkoja.

Huonoa suunnittelua

Riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvia ongelmia on paljon erilaisia.

Sisäilmaongelmia saattaa olla uusissakin kohteissa. Tyypillinen esimerkki löytyi Espoossa, jossa suuryrityksen henkilökunta oireilee vuonna 2013 valmistuneella pääkonttorillaan.

Taannoisella vierailulla uudisrakennetulla rivitalotyömaalla kuntotutkija havaitsi merkittäviä  ongelmia 28 huoneiston vesikatoissa ja näistä virheistä on aiheutunut vesivahinkoja jo ensimmäisen 2 vuoden aikana.

Toisella uudiskohteella omakotitalon rakentaminen tyssäsi jo perustusvaiheessa, sillä peruskaivanto oli kaivettu väärän kohtaan. Omakotitalon perustustyöt oli tehtävä uudestaan, sillä salaojat oli kaivettu tontille väärin ja alustäyttönä oli käytetty hienoa hiekkaa.

1970-luvun hyvä rakentamistapa tarkoittaa nykyisin usein homerakentamista. Liian pienet tuuletusraot rakenteissa, liian ohuet kerrokselliset rakenteet, tasakatot, märkätilat ilman kosteussulkua tai kellarinseinät ilman kosteudeneristystä ovat vuosikymmenien saatossa osoittautuneet kestämättömiksi ja asukkaiden terveyttä heikentäviksi rakenteiksi.

Tiukentuneet rakennusmääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta toisaalta väärässä paikassa säästäminen aiheuttaa suurempia kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi rakennusoikeuden optimoinnin takia rakennusten ulkoseinät saatetaan suunnitella mahdollisimman ohuiksi, mikä on puolestaan monessa tapauksessa johtanut ulkoseinärakenteen huonoon tuulettumiseen.

Huonoa valvontaa

Huonosta valvonnasta johtuen työmaalla on voitu tehdä muitakin pieniä työtapoihin liittyviä säästöjä. Esimerkiksi nokkalaastin poisjättäminen on aiheuttanut muurausten pystysaumojen vuotamista.

Aikataulupaineet työmaalla saattavat puolestaan johtaa siihen, että betonivalujen ei anneta kuivua tarpeeksi. Esimerkiksi Lapin yliopistossa märän betonin päälle asennettu muovilattiamatto johti lehtitietojen mukaan kahdeksan vuotta vanhassa rakennuksessa työntekijöiden sairaslomakierteeseen ja suuriin korjauskustannuksiin.

Syitä vaurioiden syntymiseen voidaan hakea myös liian kireistä muutosaikatauluista rakennusalan lainsäädännössä tai esimerkiksi siitä, että insinöörikoulutuksissa painotetaan rakennustehokkuutta ja lujuuslaskelmia, eikä itse rakennusfysiikkaan keskitytä tarpeeksi.

Enemmän voitaisiin puhua myös tilaajan omasta vastuusta tilatusta rakennustyöstä, sillä keskenään kilpailevat rakennusalan palveluntarjoajat pyrkivät mahdollisimman täysimääräisesti vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin.

Suomessa lyhyet vastuuajat

Virheisiin pitää voida puuttua. Esimerkiksi suuren Keilaniemessä sijaitsevan kaksi vuotta vanhan toimistokompleksin lasijulkisivujen huomattiin vuotavan. Tutkimuksissa selvisi lasijulkisivujärjestelmän toimimattomuus sekä väärin tehdyt liittymät betonielementtijulkisivuun, mikä aiheutui törkeästä huolimattomuudesta toteutuksessa.

Vantaalainen asunto-osakeyhtiö taistelee grynderin kanssa uuden 8 huoneiston paritalokohteen laatuvirheistä, joita on kirjattu yli 150 kpl ja grynderi on vitkutellut korjausten kanssa jo kaksi vuotta.

Ruoholahdessa puolestaan rakennusliike on vapautunut vastuustaan 11 vuotta vanhan toimistokompleksin lasijulkisivun uusintatyöstä. Alun perin järjestelmä ei pitänyt vettä ja takuuajan puitteissa virheitä paikkailtiin kittaamalla.

Pientalot ovat usein yksityisten ihmisten tai pienten rakennusliikkeiden tekemiä. Kun vauriot alkavat paljastua, on aiheuttaja joko konkurssissa tai varaton.

Vastuuajat Suomessa ovat myös lyhyet kansainvälisesti verrattuna. Samoin vastuu törkeän tuottamuksellisesta virheestä on monissa maissa jopa 30 vuotta, mutta Suomessa se on 10 vuotta.

Luottamus hyvä, kontrolli parempi

Taloyhtiöiden on monesti myös hankala vaatia korjauksia, koska riskit ovat suuret ja oikeudenkäyntikulut nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Monesti riitelyyn ei uskalleta lähteä lainkaan.

Suuremmissa toimistokiinteistöissä reklamaatiot ja vaurioepäilyt saattavat jauhautua organisaatioiden rattaisiin ja kiinteistöhallinnan pirstaleisuuteen. Jos rakennusliike saadaan korjaamaan vauriot ja puutteet, tulee korjaustöiden valvonta järjestää huolellisesti, jotta poistettaisiin ongelman aiheuttaja eikä pelkästään oireita.

Tilaajan vastuuta ei pidä unohtaa myöskään työn suunnittelu- ja valvontavaiheessa.

Suunnittelijalle on hyvä varata riittävästi aikaa parhaan ratkaisun löytämiseen ja toimeksiannossa tulisi painottaa toimivinta ratkaisua pitkällä aikavälillä. Lisäksi tilaajan tulee huolehtia työmaalle pätevä valvoja, joka vaatii mallisuoritteet kriittisistä työvaiheista, mittaa ja dokumentoi tarkasti kaikki kriittiset työvaiheet, eikä laske eteenpäin huonosti tehtyä työtä. Valvojalla puolestaan pitää olla itseluottamusta pysäyttää laatupoikkeaman johdosta isokin työmaa tarvittaessa.

Asiantunteva valvonta on moniriskisen rakennusprojektin riskien hallintaa. Kokenut valvoja tietää, milloin ja miten asioihin pitää puuttua. Hyvä valvoja valvoo aina tilaajan etua tavoitteenaan mahdollisimman hyvä lopputulos.

Kun urakoitsijan virheisiin ja laiminlyönteihin puututaan oikeaan aikaan, työn laatu paranee, eikä vakavia, vuosien päästä isoja vaurioita, terveyshaittoja ja kuluja aiheuttavia virheitä pääse syntymään.

Luottamus on hyvä, mutta kontrolli parempi. Rakennustyömaa on vaikeusasteeltaan aivan eri luokkaa kuin vaikkapa autotehdas tai ikkunatehdas. Kyse on uniikkituotteesta ja työntekijät saattavat olla ensimmäistä kertaa tällä työmaalla juuri tällaista taloa rakentamassa. He saattavat nähdä toisensa ensimmäisen kerran vasta työmaalla ja puhuvat kaikki kenties eri kieltä. Lisäksi he  todennäköisesti myös työskentelevät eri yrityksissä, joissa jokaisessa on erilaiset toimintaohjeet ja arvot.

Lähde: Raksystems Insinööritoimisto Oy, kuva: Pixabay


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

asuinrakentaminen rakennuskulttuuri rakennusmääräys rakennusvalvonta rakennusvirhe rakentaa rakentaminen

Ei liitettyjä avainsanoja.