Matti Pelkonen seuraa isoisänsä, karjalaisen hirsirakentajan eli lodniekan, jalanjälkiä. Innostus raskaaseen työhön tulee luonnonläheisyydestä ja puhtaan pihkan tuoksusta.
TEKSTI MAIJA PELKONEN
KUVAT PEKKA VAINONEN
Kädentaitaja töissään
Aitoa elämää parhaimmillaan on kevätaurinko, linnunlaulu raikkaassa ulkoilmassa sekä kellanvalkoisten puhtaaksi kuorittujen hirsien luonteen tutkiminen.
Sahatut hirret kuoritaan ensin vuoluveitsellä.
Sahatut hirret kuoritaan ensin vuoluveitsellä.
Pikkupoikana Matti oli isänsä ja papan mukana hirsisalvoksella. Metsätalousinsinööriksi opiskellessaan hän hioi samalla taitojaan hirsirakentajana. Siihen ei voi valmistua koulusta, vaan hirsirakentamisen kikat ja konstit opitaan perimätietona vanhemmilta, kokeneilta mestareilta ja työtä tekemällä. Nykyään Matti Pelkonen valmistaa tilaustyönä yksilöllisiä käsin veistettyjä hirsirakennuksia Hämeen sydämessä, Lepaan kylässä.
Tilaustyötä. Käsin tehtyjä hirsirakennuksia arvostetaan, joten tilauksia on riittänyt. Seitsemän vuoden aikana Matti on valmistanut saunoja ja muita hirsirakennuksia, työtahti on noin kolme rakennusta vuodessa.
Asiakkaalla on yleensä malli ja piirustukset paperilla, joskus kohde suunnitellaan yhdessä. Tavallisin tilaaja on kaupunkilainen, joka haluaa idyllisen hirsisaunan tai -mökin loma-asunnolleen.
Myös kaupunkiasuntojen yhteyteen rakennetaan hirsisaunoja. Esimerkkinä Matti mainitsee lasikäytävällä itse taloon yhdistetyn, asuinrakennuksen viereen rakentamansa hirsisaunan. Hirsiseen osaan tehtiin turvekatto ja nurkkiin kalanpyrstöliitokset. Saunatalosta syntyi erikoinen, mutta komea kokonaisuus.
Aittarakennuksen valmis pitkä nurkka.
Aittarakennuksen valmis pitkä nurkka.
Savusaunan koristeellinen lohenpyrstönurkka.
Savusaunan koristeellinen lohenpyrstönurkka.
Hirsirakennuksen teko alkaa puiden valitsemisella. Paras hirsirakentamisessa käytettävä puu on laadukas, hitaasti kasvanut, suora mänty. Hirsirakennuksissa käytetään myös kuusta ja jonkin verran haapaa. Matti korostaa, että käyttämällä hyvää hirttä työn tekeminen on helpompaa.
– Joskus oikeita puita etsitään kauan ja ajan kanssa.
Puut kaadetaan talvella. Talvikaato takaa puhtaat puut ja sahapinnasta tulee hyvä, eikä puita työstettäessä ole paljon pihkaa. Kun tukit on saatu työmaalle, ne kuoritaan ja sahataan kantikkaiksi.
Alimmaisen hirren muoto merkitään seuraavaan varoraudalla.
Alimmaisen hirren muoto merkitään seuraavaan varoraudalla.
Varattu hirsi lovetaan moottorisahalla.
Varattu hirsi lovetaan moottorisahalla.
Työkalut tärkeässä osassa. Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä työkalut teroitetaan tahkolla ja hiomakivellä. Kun kirveet ja sahat ovat teräviä, työ nopeutuu ja jälki on hyvää.
Matti hankkii työkalut kirpputoreilta, muutama perintökirveskin on käytössä.
– Nykykirveet ja vuoluveitset eivät ole vanhojen välineiden veroisia.
Matti mallaa työkalut aina käteen sopiviksi. Moottorisahankaan ei tarvitse olla suurin ja tehokkain, vaan tekijälle sopivin. Muita työkaluja ovat kuorimarauta, vatupassi, rullamitta, räppilanka, luotilanka ja vaaitusletku. Matin mukaan näillä pärjää, mutta ei hän nykyaikaisiakaan koneita tuomitse. Myös vaaituskone ja laser ovat käytössä, mutta silmämitta on Matin mukaan hirsirakentajan tärkein mitta.
Varaus viimeistellään kirveellä.
Varaus viimeistellään kirveellä.
Hirren liitoskohtiin tehdään salvos alligaattorisahalla loveamalla.
Hirren liitoskohtiin tehdään salvos alligaattorisahalla loveamalla.
Paksuimmat hirret valitaan hirsikasasta ensimmäiseksi. Ne laitetaan rakennuksen pohjimmaiseen kehikkoon. Hirsirakennus nousee kerros kerrokselta. Puun tyvipäät ja latvaosa vuorottelevat päällekkäin.
Hirret kuoritaan vuoluveitsellä. Isoja tukkimääriä voi vuolla moottorisahaan liitettävällä vuolukoneella. Viimeistelyn Matti tekee aina käsin.
Hirsipinta käsitellään ns. piiluamalla.
Hirsipinta käsitellään ns. piiluamalla. Piiluaminen oikaisee ja sulkee puun pinnan sekä pidentää hirren ikää. Työssä käytetään isoa, painavaa piilukirvestä. Taidokasta ammattilaisen työtä!

Seuraavaksi hirret salvotaan eli päihin tehdään lovet kulmaliitoskohtiin. Salvoksessa Matti käyttää alligaattorisahaa. Kun hirret voi pudottaa paikoilleen, niihin tehdään merkinnät varoraudalla. Sitä pitkin hirren alapintaan tehdään loveus, jonka on sovittava alimmaiseen pyöreään hirsipintaan. Hirteen sahataan varauskohtaan poikittaisia uria, hakataan kirveellä sahaussilppu pois ja pudotetaan hirsi edellisen pyöreän hirren päälle.

Työ on sovittamista, hirren nostamista ja paikoilleen laittoa, jotta urasta tulisi sopivan kokoinen ja liitoksesta tiivis. Tämä työvaihe mittaa Matin mielestä hirsityöstäjän taidot ja huolellisuuden.
– Lopuksi oikein ja huolella varatun hirren voi vain lopsauttaa paikoilleen. Lopuksi hirsiin porataan reiät ja ne tapitetaan puutapeilla toisiinsa.
Valmiiksi paikan päällä. Kun rakennuksen seinäkehikko on valmis, se numeroidaan ja jokaisen hirren päähän lyödään pahvinauloilla lappu. Kehikko puretaan ja viedään tulevalle paikalleen. Siellä se kootaan uudestaan. Silloin hirsien väleihin laitetaan pellavanauhaa, että seinät tulevat täysin tiiviiksi.
Useimmiten hirsirakentaja on kehikon pystytyksen jälkeen työnsä tehnyt, mutta joskus Matti myy myös valmiita hirsitalopaketteja eli tekee rakennuksiin myös katon ja lattian sekä kiinnittää ovet ja ikkunat.