TEKSTI ANNE KORHONEN
KUVAT PEKKA VAINONEN
Tommin taloremonttia on seurattu Suomelan sivuilla jo syksystä 2003. Kun talo vihdoin alkoi olla viimeistelyä vaille valmis, oli pihan vuoro. Yli kymmenen vuotta sitten ajotielle ajettu sepeli oli ajan mittaan painunut hiekan sekaan, nurmikko oli osittain sammaloitunut ja pihan kasvillisuus oli varsin niukkaa. Pihasuunnittelija Hanna Hentisen tekemän suunnitelman pohjalta kokonaisuus hahmottui kuitenkin hyvin.
Pihaprojektin ensimmäinen vaihe oli pihan kiveäminen. Kiveyksen jälkeen rekkakuormallinen multaa levitettiin kiveyksen rajaamiin saarekkeisiin suunnitelman mukaisesti. Niihin istutettiin maaperään sopivia, helppohoitoisia kasveja. Lisäksi eri puolille pihaa istutettiin lukuisa määrä erilaisia kasveja.
Pahasti happamoituneen nurmikon pelastaminen uhkaavalta sammaloitumiselta alkoi sammaleen haravoimisella pois nurmen pinnalta karkealla metalliharavalla. Sen jälkeen käsittelyä jatkettiin reippaalla lannoituksella. Reilu annos Biolanin kanankakkaa koko nurmelle ei ehkä ollut nenää hivelevää, mutta loppukesästä alkoi jo näkyä merkkejä onnistumisesta, vaikka rutikuiva kesä oli polttaa koko nurmen. Onneksi loppukesän sateet ja yökosteus tulivat apuun. Tommi aikoo jatkaa nurmikon lannoittamista vuosittain.
Köynnöskasvit nousevat säileikköjä pitkin ylösKasvit menestyvät myös kuivassa, hiekkaperäisessä maassaKoristepensas
Opastus auttoi alkuun
Talon isäntä ei tuntenut nimeltä yhtäkään pihasuunnitelman kasvia, mutta luotti täysin ammattilaisen valintoihin. Joistain tosin luovuttiin, kun niitä ei löytynyt paikallisen K-raudan puutarhaosaston valikoimista, mutta tilalle löytyi vastaavanlaisia, kuivan maaperän kasveja.
Kun pensaat ja kukat oli istutettu niille suunnitelluille paikoille, alkoi säännöllinen kastelu kasvien juurruttamiseksi. Mäntyjen ympärille perustettuihin kasvisaarekkeisiin kääpiökatajien ja seppelvarpujen välisille alueille laitettiin Biolanin uutta Multakatetta estämään rikkakasvien rynnäkkö. Valtaosa istutetuista kasveista selvisi ensimmäisen vuoden yli hengissä. Kuivassa, hiekkaperäisessä maaperässä saattoi siis tumpelompikin puutarhuri saada kasvit menestymään, kun sai hyvää opastusta alkuun.