Mittaa korkeusero H alakerran lattiasta yläkerran lattiatasoon. Valitse alustavasti askelmien nousu h: helppokulkuinen 150 mm, tavallinen 180 mm, jyrkkä 200 mm. Laske sitten, montako nousua tarvitset: jaa korkeusero valitsemallasi nousulla. Kokonaisetenemä on yht

Jos korkeusero on esimerkiksi 2 800 mm ja valitsemasi nousu 180 mm, saat tulokseksi 15,55 kpl, tasaluvuksi pyöristettynä 16 kpl askelmia. Kun nyt lasket 2 800 mm jaettuna kuudellatoista, saat todellisen nousun mitaksi 175 mm. Nyt on vuorossa etenemän e laskeminen. Jos siis nousu on 175 mm, etenemän saat laskemalla 630 – 2 x 175 mm = 280 mm. 630 mm on vakioluku, joka määräytyy normaalista askelrytmistä. Sen arvo voi vaihdella esim. rajoissa 590–650 mm.

Kokonaisetenemä on se mitta, jonka portaat vievät tilaa alimman portaan reunasta ylimmän portaan takareunaan. Etenemiä ja siis askelmia on yksi vähemmän kuin nousuja, esimerkissämme siis 15 kpl. Viimeistä nousua ei lasketa mukaan, kyseessähän on yläkerran lattiataso eikä askelma.

Näin laskien huomataan, että portaat vievät varsin pitkän tilan. 15 x 280 mm tekee 4 200 mm eli 4,2 metriä, ja alimman portaan eteen tarvitaan ainakin 800 millin tila, jolloin tullaan viiteen metriin. Jos tila ei tahdo riittää, saattaa nousun kasvattaminen vaikkapa 190 milliin auttaa.


Perinteinen tapa tehdä umpiportaat on käyttää reisilankkujen päälle kiinnitettyjä kolmiopaloja kuten tässä. Etenemään e ei lasketa askelman yli menevää osaa tai viistettä. Kun laskut on suoritettu tarkkaan, on hyvä piirtää askelmien ääriviivat portaiden viereiseen seinään, ja vielä kerran tarkistaa, että ylin ja alin porras tulevat samankorkuisiksi kuin muut.


Lukiolaisen funktiolaskimella saat tarkat mitat kolmiopaloille, kun etenemä ja nousu ovat tiedossa. Ilman matematiikkaakin saat tarkat mitat kolmiopaloille vesivaakaa käyttämällä.