Toimiva kuivakäymälä -opas

Mökki

Nykyaikainen hyvin toimiva kuivakäymälä on käytössä hajuton, viihtyisä ja mukava käyttää. Jotta kuivakäymälä olisi toimiva, on sen rakentamisessa, asentamisessa ja laitevalinnoissa kuitenkin huomioitava tietyt perusasiat.

Addu-teksti

Kuivikkeen käyttö käymälässä

Kuivikkeen tehtävä käymälässä on peittää jätökset, sitoa hajuja, imeä ylimääräistä kosteutta sekä toimia tukiaineena käymäläjätettä kompostoitaessa. Kuiviketta kannattaa lisätä jätteiden peitoksi noin 2‒3 dl aina käymälässä asioinnin jälkeen.

Erinomainen yleiskuivike kuivakäymälöihin on Biolan Komposti- ja huussikuivike, joka on valmistettu happamasta havupuunkuorirouheesta ja kalkitsemattomasta turpeesta. Happamuutensa ansiosta se sitoo tehokkaasti käymäläjätteen sisältämää ammoniumtyppeä ja estää sitä haihtumasta ammoniakkina ilmaan. Lisäksi Komposti- ja huussikuivike on rakenteeltaan riittävän karkeaa pitämään käymäläkompostin ilmavana. Tämä on tärkeää etenkin suurisäiliöisissä käymälämalleissa.

Joissakin käymälämalleissa, kuten Biolan Naturumissa, suositellaan käytettäväksi hienojakoista kuiviketta, jossa ei ole karkeaa puuainesta mukana. Tällöin hyvä kuivike on nesteitä ja hajuja sitova Biolan Perusturve. Kuivikkeena käytettävä turve ei saa olla kalkittu, siksi tavallinen kasvuturve ei ole suositeltava.

Kuivakaymala_kuivike

Kuivakäymälän ilmanvaihto

Kuivakäymälässä ilma kiertää huonetilasta käymäläistuimen kautta tuuletusputken kautta katolle. Toimiva ilmanvaihto takaa käymälän hajuttomuuden. Korvausilman otto kannattaa tehdä käymälähuoneen alaosaan esimerkiksi jättämällä pieni rako oven alle.

Käymäläsäiliöstä johdetaan suora tuuletusputki katolle. Katonrajasta putki tiivistetään soveltuvalla läpivientitiivisteellä. Mutkia tuuletusputkessa kannattaa välttää, sillä pienetkin mutkat hidastavat ilman tehokasta kulkua.

Jos käymälän tuuletusputkeen joudutaan tekemään mutkia, voi ilman kiertoa tarvittaessa tehostaa tuuletusputkeen asennettavalla poistoilmapuhaltimella. Sähkötön vaihtoehto parantaa käymälän ilmanvaihtoa on tuuletusputken päähän katolle asennettava tuulituuletin. Tuulituuletin sopii suoraan 75 mm tai 110 mm tuuletusputkeen.

Sisätiloissa tulisijat ja liesituuletin saattavat häiritä käymälä painovoimaista ilmanvaihtoa ja siksi sisäkuivakäymälöihin asennetaan aina tuuletin. Huoneistossa, jossa on koneellinen ilmanvaihto, kannattaa käymälän tuuletus yhdistää samaan ilmanvaihtoon.

Kuivakäymälän huolto ja tyhjennys

Kuivakäymälän huolto- ja tyhjennystoimenpiteet kannattaa miettiä jo suunnitteluvaiheessa, jotta käymälästä saadaan mahdollisimman toimiva. Käymälän asennuspaikka valitaan niin, että tyhjennys on mahdollisimman vaivatonta. Jos käymälä asennetaan sisätiloihin, on tyhjennys helpointa, kun käymälätila on lähellä ulko-ovea. Käymäläjätteen kuljettaminen pois käymälästä ei ole mielekästä oleskelutilojen läpi suljetussakaan astiassa.

Käymäläsäiliön tyhjennyspaikka kannattaa sijoittaa suhteellisen lähelle käymälää, jotta vältytään pitkiltä kuljetusmatkoilta. Esimerkiksi Kompostikäymälän jälkikompostin voi sijoittaa käymälärakennuksen viereen, jolloin tyhjennettävää kompostia ei tarvitse lapioida välillä kottikärryihin.

Käymälän tyhjennysväli vaihtelee käymälämalleittain ja riippuu tietenkin myös käyttäjämäärästä. Lämpöeristetyssä Kompostikäymälässä jäte painuu kompostoitumisen seurauksena voimakkaasti kasaan ja siksi tyhjennysväli on pidempi. Vähäisempään mökkikäyttöön soveltuvat pienisäiliöisemmät kuivikekäymälät.

Käymälästä kertyvän nesteen keruuastian tyhjennys kuuluu myös käymälän huoltotoimiin. Nestesäiliön koko mitoitetaan käyttäjämäärän mukaan ja se sijoitetaan niin, että tyhjennys on helppoa. Nesteiden tulee päästä virtaamaan vapaasti käymälästä alaspäin, joten keruuastia sijoitetaan niin, että viettoa on riittävästi.

Käymäläjätteen kompostointi

Kompostikäymälästä tyhjennettävä massa on valmiiksi kompostoitunutta, joten sitä ei ole pakko jälkikompostoida. Kompostikäymälästä tyhjennettävää kompostia voi levittää koristekasvien juurelle katteeksi sellaisenaan.

Kuivakäymälästä, joka ei kompostoi, tyhjennetään kertynyt jäte kompostoriin kompostoitavaksi. Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan. Käymäläjätteen kompostointiin soveltuu esimerkiksi Maisemakompostori kivi. Käymäläjätettä voi kompostoida myös puutarhajätteen seassa puutarhakompostorissa.

Kompostiin tuotava käymäläjäte peitetään aina esimerkiksi kuivikkeella, turpeella tai puutarhajätteellä.

Käymäläkompostia voidaan käyttää maanparannusaineena pihalla ja puutarhassa. Jos käymäläkompostia käytetään syötäville kasveille, sitä suositellaan hygieniasyistä kompostoitavaksi vähintään vuoden ajan. Myös Kompostikäymälästä tyhjennettävälle kompostille suositellaan vuoden jälkikompostointia, jos sitä käytetään kasvimaalla.

Käymäläkompostin ravinnepitoisuus on jonkin verran tavallista talous- tai puutarhajätekompostia suurempi, mutta kasvien normaalista lannoituksesta kannattaa silti huolehtia.

Kuivakaymala_asennuskuva

Kuivakäymälän nesteet

Kuivakäymälän nesteet erotellaan jätteen seasta, jotta säiliöön jäävä neste ei aiheuta hajuhaittoja. Eri käymälämalleissa nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta.

Käymälöistä, joista nesteet kerätään käymäläsäiliön pohjalta, nestettä kertyy suhteessa vähemmän kuin istuimessa erottelevista.

Käymälöiden nesteet sisältävät runsaasti ravinteita, joten niitä ei saa päästää käymälästä suoraan maaperään. Käymälänesteet kerätään erilliseen suljettuun säiliöön hyötykäyttöä varten. Soveltuvan keräyssäiliön koko vaihtelee kohteittain. Kompostikäymälän suotonesteen keräykseen riittää yleensä paketissa mukana oleva 25 litran muovikanisteri. Usean hengen vakituisessa asuinkäytössä olevan kuivakäymälän erotellut nesteet voidaan kerätä esim. 5 m³ umpisäiliöön.

Käymälän nesteiden hyötykäyttö

Kuivakäymälöistä eroteltu virtsa tai suotoneste sisältävät hyvin runsaasti ravinteita ja vaihtelevassa määrin ulosteperäistä kuormitusta. Käymälöistä syntyvät nesteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja palauttaa niiden arvokkaat ravinteet takaisin luonnon kiertoon.

Virtsa lannoitteena

Terveen ihmisen virtsa on suhteellisen puhdasta eikä se sisällä suuria määriä taudinaiheuttajamikrobeja. Kerätty virtsa voidaan usein hyödyntää omassa puutarhassa.

Kotipuutarhassa virtsa voidaan levittää lannoitteeksi joko sellaisenaan tai laimennettuna.  Hajuhaittojen ja typen hävikin minimoimiseksi virtsalla kastellaan tyynellä ja pilvisellä säällä. Virtsa levitetään kastelukannulla lähelle maanpintaa kasvien tyvelle ja vältetään virtsan joutumista lehdille. Virtsan laimennus poistaa liikalannoituksen riskin, mutta lisää työtä, typen haihtumista sekä lannoitusmäärän tarvetta. Virtsan käyttö lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta.

Ihminen tuottaa virtsaa noin 1‒1,5 litraa vuorokaudessa. Virtsa on hyvin ravinnepitoista ja normaalien vesikäymälän jätevesien suurin ravinnepitoisuus tuleekin juuri virtsasta. Virtsa on lähinnä typpilannoite. Levitys kasvillisuudelle pitää tehdä sulan maan aikaan ja hyvissä ajoin ennen syksyä, jotta ei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talvehtimiseen.

Suotonesteen hyötykäyttö

Kompostikäymälän säiliön pohjalta eroteltava suotoneste kerätään suotonestekanisteriin. Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaasti ravinteista.

Suotonesteen käsittelyssä on huomioitava hygieniaseikat. Suotonestettä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja kädet on pestävä käsittelyn jälkeen. Puolen vuoden säilytys erillisessä kanisterissa parantaa suotonesteen hygieniaominaisuuksia.

Ravinnepitoinen suotoneste soveltuu ravinnesuhteiltaan erinomaisesti kasvien lannoitteeksi. Sitä voidaan käyttää pihan ja puutarhan koristekasveille, kukille, puille, pensaille ja nurmelle. Kasvimaan tuorevihanneksille, kuten salaateille ja yrteille suotonestettä ei suositella.

Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuhde veteen on noin 1:3‒1:5 (1 osa suotonestettä ja 3‒5 osaa vettä). Säännöllisissä lannoitekasteluissa suotoneste kannattaa laimentaa reilummin.

Ravinnepitoinen suotoneste voidaan hyödyntää myös kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompostin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperustetussa kompostissa. Jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestettä ei kannata lisätä.

Käymälän huonetilan viihtyisyys

Jotta käymälää olisi mukava käyttää, kannattaa käymälätilasta tehdä viihtyisä. Käymälähuoneesta kannattaa tehdä riittävän väljä. Esimerkiksi Kompostikäymälän huoneen vähimmäismitoiksi suositellaan 130 cm x 130 cm. Sinisen seinien värin kerrotaan vähentävän ulkokäymälän hyönteisiä.

Yleisen hygienian kannalta on tärkeää, että käymälän lähellä on käsienpesumahdollisuus. Käymälässä kannattaa olla roskakori roskille, jotta kompostoitavan jätteen sekaan ei joudu kompostoitumattomia roskia ja huonetila säilyy siistinä.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kompostikäymälä kuivakäymälä kuivakäymälät käymälä käymäläjäte ulkohuussi

Ei liitettyjä avainsanoja.

Julkaisuun liitetty yritys

http://www.biolan.fi/suomi/default.asp

Biolan Oy on yksityinen perheyhtiö, jonka kotipaikka on Euran kunta. Biolan valmistaa ja myy luonnonmukaiseen viljelyyn ja ekologiseen viheralueiden hoitoon soveltuvia tuotteita sekä ympäristötuotteita. Omaa tuotantotoimintaa on Suomessa, Eestissä ja Kiinassa.Tuotteita on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa jo 1970-luvulta lähtien.

Lue lisää: Biolan Oy