Piirros Seppo Salo, kuvankäsittely Suomela.fi

Tulokset käyvät ilmi Lahden tiede- ja yrityspuiston Asumisen osaamiskeskuksen teettämästä markkinaselvityksestä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa eri vaikuttajaryhmien näkemyksiä puurakenteisten kerrostalojen rakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen kohderyhminä olivat rakennuttajat, rakennusliikkeet, puuelementtien valmistajat, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, viranomaiset ja media.

Rakennusliikkeiden innottomuus puusta rakentamiseen on yleisesti koettu puukerrostalojen yleistymisen hidasteeksi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa rakennuttajat osoittautuivat kriittisimmäksi kohderyhmäksi. Kaikki vastaajat pitivät rakennuttajia varsin haluttomina puukerrostalojen rakennuttamiseen ja omistamiseen. Rakennuttajat vastaavasti kyseenalaistivat muun muassa rakentajien ja suunnittelijoiden puuosaamisen.

”Henkilökohtaisella tasolla niin rakennuttajat kuin kaikki muutkin kohderyhmät näyttivät vihreää valoa puukerrostaloille. Mutta kun samat henkilöt arvioivat tilannetta edustamansa organisaation kannalta, suhtautuminen on sitä kriittisempää mitä suurempi on organisaation taloudellinen vastuu puukerrostaloista”, toteaa kehityspäällikkö Vesa Ijäs Lahden tiede- ja yrityspuistosta.


Käytännön kokemukset vahvistavat tutkimuksen tuloksia

”Esimerkiksi Vierumäelle suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen viisikerroksisen puukerrostalon toteutuksen mahdollistaa se, että hankkeeseen ei tarvittu ulkopuolista rakennuttajaa, vaan kehitystyössä mukana olevat tahot rakentavat pilottikohteen omaan omistukseensa. Yritysvetoiseen hankkeeseen osallistuvat Rakennusliike Reponen Oy, VersoWood Oy, Koskisen Oy ja Heinolan kaupunki”, Vesa Ijäs selventää.

Tutkimuksen eri kohderyhmät antoivat melko heikon arvion siitä, että tällä hetkellä olisi saatavilla puukerrostaloihin soveltuvia elementtejä ja muita puurakenneosia, jotka täyttävät rakennusmääräykset. Ainoastaan puuelementtiteollisuus itse koki tilanteen muita myönteisemmin. Puuelementtien valmistajat näkivät vastaavasti paljon puutteita viranomaisohjauksen toimivuudessa puukerrostalohankkeissa, kun taas muiden näkemykset eivät olleet yhtä kielteisiä.

”Uutta kokeilevaan puukerrostalorakentamiseen tulee varata riittävästi kehittämisresursseja, jotta osataan sovittaa yhteen kiristyvät energiatehokkuus- ja rakennusmääräykset sekä rakennusfysiikka. Käytännön kokemus erilaisista ratkaisuista on vielä hyvin vähäistä eikä niitä ole vielä tuotteistettu laajamittaiseen tuotantoon sopiviksi. Koerakennuskohteet olisi hyvä tehdä yleishyödyllisten rakennuttajien omistukseen, jotta niistä kertyvät tiedot voidaan julkistaa ja levittää koko alalle”, Vesa Ijäs painottaa.

Puukerrostaloja Suomessa vielä hyvin vähän

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että Suomen asuntokanta on kasvanut 558 000 asunnolla eli noin 31 000 asunnolla vuosittain vuodesta 1990 alkaen (www.tilastokeskus.fi). Tästä asuntokannasta noin 15 000 asuntoa tehdään vuosittain kerrostalorakentamisena. Viime vuosien aikana Suomeen ei ole rakennettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puurakenteisia kerrostaloja.

Puukerrostalojen rakentamista kohtaan on herännyt uusi kasvava kiinnostus etenkin metsä- ja puutuoteklustereiden piirissä. Asuntoministeri Vapaavuoren asettama työryhmä selvittää parhaillaan voimassa olevia rakentamismääräyksiä ja niiden mahdollisesti aiheuttamia esteitä puukerrostalojen yleistymiselle.

Lahden tiede- ja yrityspuiston tilaamalla kyselyllä haluttiin tutkia näkemyksiä puisten kerrostalojen rakentamisedellytyksistä. Sen tarkoituksena ei ole ollut ottaa kantaa siihen, pitäisikö puukerrostaloja rakentaa. Tutkimuksen toteutti Global Research and data Services. Tutkimuksessa oli seitsemän kohderyhmää, ja haastattelujen kokonaismäärä oli 71. Kesä-elokuussa 2010 puhelinhaastatteluna tehtyyn kyselyyn osallistui jokaisesta ryhmästä vähintään kymmenen johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Jokaiselta kohderyhmältä kysyttiin heidän omaa suhtautumistaan puukerrostalorakentamiseen sekä sitä, mitä mieltä he olivat muiden sidosryhmien osaamisesta ja suhtautumisesta. Tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi kysymykset esitettiin samassa muodossa kaikille kohderyhmille.