Palvelutuotannon kunnallisena säilyttämistä tärkeänä pitävien osuus vaihtelee merkittävästi iän mukaan. Iäkkäistä vastaajista peräti 83 prosenttia pitää tärkeänä, että palvelutuotanto säilyy kunnallisena, ja nuorimmistakin vastaajista yli puolet, 55 prosenttia.

Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä vastaavasta kyselystä.

Myönteisimpiä veronkorotukselle ovat vanhimmat vastaajat. Kaikista ikäluokista vähintään puolet on väittämästä samaa mieltä, lukuun ottamatta nuorinta ikäluokkaa. Naiset ovat miehiä hieman enemmän veronkorotusten kannalla.

– Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa.

Valtaosa kuntalaisista tyytyväisiä palveluihin

Kuntalaiset ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisen tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Tyytyväisyys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri palvelujen ja kuntien välillä.

Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toisen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on siihen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä.

Selkeästi tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat koulutuspalveluihin, vähiten tyytyväisiä sosiaalipalveluihin. Sosiaalipalvelujen muita alhaisempaa tyytyväisyystasoa selittää pitkälti vastaajien vähäiset käyttökokemukset, kun taas koulutuspalvelujen hyviä tyytyväisyysarvioita selittää osin vastaajien suurempi omakohtainen käyttökokemus.

– Pienissä kunnissa palvelut koetaan yleensä paremmiksi kuin suurissa kunnissa. Tulokseen vaikuttaa paitsi kuntalaisten kokema palvelujen hoidon ja tarjonnan taso myös vaatimustaso, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Suuremmissa kunnissa kuntalaisten vaatimustaso yleensä kasvaa, pienemmissä kunnissa voidaan olla tyytyväisiä myös alhaisempaan palvelutasoon. Pienissä kunnissa myös palvelujen saavutettavuus koetaan hieman parempana kuin suurissa kunnissa.

Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan.

Eniten tyytymättömyyttä kohdistuu teiden ja katujen hoitoon sekä joukkoliikennepalveluihin: kolmannes vastaajista pitää näitä palveluja melko tai erittäin huonosti hoidettuina. Noin viidennes kuntalaisista on tyytymätön terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalveluun sekä hammashoitoon. Näiden palvelujen kohdalla yksityisen palvelutuottajan käyttö on yleistä ja palveluja käyttäneet ovat arvioineet laadun kunnallista palvelua paremmaksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityistä palvelua on käytetty osin vastaavan kunnallisen palvelun huonon saavutettavuuden takia.

Terveys – ja koulutuspalvelut koetaan tärkeimmiksi

Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kunnalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tärkeimmiksi kuntalaiset nostavat terveys – ja koulutuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelua sekä peruskouluja. Lääkärin vastaanottoa pitää melko tai erittäin tärkeänä 96 prosenttia ja peruskoulua 95 prosenttia vastanneista kuntalaisista.

Naiset pitävät kunnallisia palveluja tärkeämpinä kuin miehet, ja vanhemmat ikäluokat tärkeämpinä kuin nuoret.

Palvelujen saavutettavuus koetaan kaiken kaikkiaan vähintään keskinkertaiseksi. Sivistys- ja koulutuspalveluiden saavutettavuus arvioidaan parhaimmaksi, sosiaalipalvelujen saavutettavuus keskinkertaiseksi. Koulutus- ja sivistyspalveluissa parhaita saavutettavuusarvioita saavat kirjastopalvelut, peruskoulut ja esiopetus.

Eniten ongelmia saavutettavuudessa koetaan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palvelujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti.

Palvelujen saavutettavuus- ja tyytyväisyysarviot ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Hyvin saavutettavissa olevia palveluja pidetään yleensä myös hyvin hoidettuina.


Kunnat hyödyntävät tutkimustuloksia

Kuntalaistutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi 13 051 kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin.

ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.

– Tutkimusaineisto ja sen tulokset annetaan tutkimuskuntien käyttöön, jotta kunnat voivat kehittää palvelujaan tietojen pohjalta, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kevään kuluessa julkistetaan tuloksia laajan kuntalaiskyselyn muista osioista, esimerkiksi kuntalaisten asennoitumisesta kunnalliseen päätöksentekoon sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lopulliset tulokset julkaistaan tutkimusraportinmuodossa vuoden 2009 lopulla.

Lisätietoja tutkimuksesta >