Uusia työpaikkoja lämmitystapamuutoksilla ja bioenergian lisäämisellä

Lämmitys

Noin puolet kotitalouksien energiankulutuksesta tulee lämmityksestä. Siksi lämmitysjärjestelmien valinnoilla on iso merkitys. Lämmitystapamuutokset tulevat lisäämään työllisyyttä sekä valmistus- että asennuspuolella.

Tulikivi Valkia Kide.

Uusia työpaikkoja lämmitystapamuutoksilla ja bioenergian lisäämisellä

Yli kaksi kolmasosaa Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta, vaikka kotimaista lähienergiaa on tarjolla. Nyt energiaomavaraisuus halutaan nostaa 2020-luvulla yli 55 prosenttiin, uusiutuvan energian osuus kasvattaa yli 50 prosenttiin ja tuontiöljyn käyttö puolittaa. Muutokseen pyritään erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän, uusiutuvan energian tarjonnan lisäämisellä.

 

Puun polttaminen takassa on kotitalouksille tutuin bioenergian muoto. Puun pienpoltto on jo nyt merkittävä energiamuoto asuntojen lämmityksessä, mutta kasvunvaraa löytyy vielä runsaasti. Bioenergian lisäämisellä haetaan työllisyyden kasvua, energiarakenteen suurempaa kotimaisuusastetta ja ilmastotavoitteiden täyttymistä.

– Suomessa on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa, joita käytetään kotien lämmitykseen. Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuun osuus on tällä hetkellä 40 prosentin luokkaa. Polttopuulla tuotetaan noin 15 terawattituntia energiaa vuodessa, mikä vastaa Olkiluodon kahden reaktorin vuosituotantoa. Oikeaoppinen puun polttaminen on uusiutuvaa ja puhdasta lähienergiaa, eikä se lisää kasvihuonepäästöjä, toteaa Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.

Lähienergialla tarkoitetaan paikallisesti eli lähellä kulutusta tuotettua uusiutuvaa energiaa. Lähienergiaksi laskettavia energiamuotoja ovat puu ja pelletit, maa-, ilma- ja vesilämpöpumput, tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia ja pienvesivoima. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaiskulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan 31 prosenttia vuonna 2013.

– Puupohjainen lähienergia on suuruudeltaan selvästi tärkein lähienergian muoto Suomessa (15 terawattituntia). Toiseksi tärkein energianlähde ovat lämpöpumput (5 terawattituntia), sen jälkeen tulevat tuulivoima (2 terawattituntia) ja biokaasu (1 terawattitunti). Aurinkoenergian osalta tilastotietoa ei ole saatavilla. Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi tarvitaan kaikkia uusiutuvan energian muotoja, koska urakka on niin suuri. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää merkittäviä muutoksia tähän suuntaan ja nopeasti. Bioenergiaan panostamisen etuna on, että se korvaa ulkomailta tuotua energiaa, parantaa maksutasettamme ja luo työpaikkoja, kommentoi Lähienergialiiton hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio.

Noin puolet kotitalouksien energiankulutuksesta tulee lämmityksestä, siksi lämmitysjärjestelmien valinnoilla on iso merkitys. Suomessa on yhä noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa. Tähän asti dieseliä on voinut hankkia lämmitykseen alennetulla hinnalla, mutta tähän on tulossa muutos energiaremontin myötä. Kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä halutaan eroon sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lämmitystapamuutokset tulevat lisäämään työllisyyttä sekä valmistus- että asennuspuolella.

Puulämmityksellä voidaan kattaa puolet pientalon lämmöntarpeesta

Suomalaiset pientalojen rakentajat arvostavat puulämmitystä. Uusia omakotitaloja tullaan vuonna 2015 rakentamaan noin 6000 kappaletta. Suurin osa omakotitalojen rakentajista haluaa kotiinsa takan, monilla takkoja on tulossa useampia. Varaavat takat ja takkauunit ovat suomalaisten mieleen. Uusimman RTS-rakennustutkimuksen mukaan sellaisen valitsee noin 59 prosenttia vastaajista. Loput valitsevat esimerkiksi takka-leivinuuniyhdistelmän, avotakan, leivinuunin tai kamiinan. Pää- tai täydentävänä lämmitysjärjestelmänä takkaa aikoo käyttää 53 prosenttia vastaajista.

– Puuta sähkön rinnalla käyttävät taloudet säästävät keskimäärin 15 prosenttia eli 1700 kilowattituntia sähköä per lämmityskausi. Varaavalla takalla voisi kuitenkin tuottaa tutkitusti jopa puolet pientalon lämmöstä, ilman että sisäilma lämpenee liikaa. Lämmitykseen tarvittava puumäärä riippuu muun muassa rakennuksen energiatehokkuudesta ja tulisijan polttotekniikan tasosta, Vauhkonen jatkaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman Lämpö ja tulisija -tutkimuksen* mukaan passiivitalossa varaavalla tulisijalla voi tuottaa 50 prosenttia rakennuksen lämmöntarpeesta niin, että polttopuuta kuluuu 2,3 pinokuutiometriä** vuodessa. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla takalla voi tuottaa 57 prosenttia tarvitusta lämpöenergiasta, jolloin polttopuuta kuluu 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.

Puun polttaminen on ekoteko

Takat ovat hiilidioksidipäästöiltään neutraali vaihtoehto lämmöntuotannossa. Palaessaan puu luovuttaa saman hiilidioksidimäärän, jonka se on kasvun aikana sitonut itseensä. Sama määrä hiilidioksidia vapautuisi myös lahoamisen yhteydessä. Siksi lämpöenergian talteen ottaminen puuta polttamalla on kestävän kehityksen mukaista.

Pienhiukkaspäästöjä voi vähentää merkittävästi polttamalla vain puhdasta, kuivaa puuta. Päästöihin voi vaikuttaa myös vaihtamalla vanhan takan vähäpäästöiseen ja vähän puuta tarvitsevaan uuteen tulisijaan. Samalla lähiseudun ilmanlaatu paranee. Kriteerit uusille tulisijoille ovat pian tiukentumassa EU-lainsäädännön myötä. Suomalaisista tulisijavalmistajista erityisesti vientitoimintaa harjoittavat yritykset ovat jo pitkään varautuneet tulossa oleviin kovempiin päästörajoituksiin. Tulikiven takkojen alhaiset pöly- ja hiilimonoksidipäästöt alittavat jo nyt maailman tiukimmat, Saksan BImSchV:ssa asetetut päästönormit.

– Nykyaikaisissa takoissa puu palaa puhtaasti. Polttoaine on kotimaista ja usein paikallista. Yli puolet puulämmittäjistä saa puunsa omalta pihalta tai mökiltä, sukulaisilta tai muuten maksutta, Vauhkonen kertoo.

– Suomalaisilla on pitkä käytännönkokemus puupohjaisen bioenergian käytöstä. Siksi sitä on helppo lisätä. Puulämmityksellä on helppo korvata fossiilista energiaa erityisesti kylminä pakkaskuukausina, jolloin energiankulutus kasvaa, mikä tekee siitä hyvän ratkaisun ilmastonmuutoksen kannalta. Puuenergian käytön lisäämisessä tärkeimmät keinot ovat tehokkaat ja vähäpäästöiset varaavat takkauunit ja pellettikattilat, Lovio lisää.

 

* VTT:n, tulisija-alan toimijoiden ja ympäristöministeriön toteuttama Tulisija & lämpö -tutkimusprojekti, raportti julkaistu marraskuussa 2014.

** Pinokuutiometri (p-m3) kertoo puupinon tilavuuden (pituus x korkeus x leveys) käsin pinottuna.

Tulisija ja lämpö -tutkimusprojektin raportti ”Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa” on luettavissa VTT:n sähköisissä julkaisuissa täällä >

Lisätietoja:

Tulikivi Oyj

www.tulikivi.fi

Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Tulikiven, joka on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Saunat ja Sisustus. Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on puolet. Tulikivellä työskentelee noin 250 ihmistä.

Lähde: Tulikivi Oyj


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.