Homeisen alajuoksun korjaus 70-luvun taloon

Talo

Suuri sisäremontti

Ongelman aiheuttajan eliminoimisen jälkeen edessä oli vielä aiheutuneen vahingon korjaus. Ison sisäremontin ajaksi talon omistajat muuttivat mökille, koska asuminen remontin keskellä olisi ollut hankalaa.Tyypillinen 1970- ja 1980-luvuilla suosittu valesokkelirakenne oli tämänkin talon heikko kohta. Maantason alle jäävä anturan päällä lepäävä puinen alajuoksu imee itseensä betoniin päässeen kosteuden, etenkin jos sen alta puuttuu eristävä bitumikaistale, ja alkaa hiljalleen lahota. Pahimmassa tapauksessa mikrobikasvusto pääsee leviämään jopa kantaviin pystypuihin. Näin pitkälle ei vahinko tässä tapauksessa ollut vielä edennyt, mutta alajuoksu oli jo korjauskelvottomassa kunnossa.

Uusi korjaustapa

Perinteisesti tällainen ongelma korjataan niin, että alajuoksu poistetaan, pystypuut lyhennetään ja anturan päälle muurataan lecaharkko, jolla taso nostetaan ylöspäin. Tämän työlään ja erityisesti talvella haastavan korjaustavan rinnalle on suomalainen Lamox Oy keksinyt uudet Termokenkä- ja Termopalkki-menetelmät. Järjestelmä on nopeampi toteuttaa, ja se on myös lattian lämpöeristyksen kannalta parempi ratkaisu. Termotuotteita myy ja markkinoi Muottikolmio Oy.

Sisäremontin teki järvenpääläinen Radical-rakennus kahden miehen voimin sovitussa aikataulussa. Seinäremontin lisäksi tehtiin myös sisäkattoremontti, joka sai asunnon tuntumaan aivan uudelta.

Kustannus: 30 000 € (sis.materiaalit + työt)

Kellarillisen talon perustus

Kellarillinen perustus tuo lisähaasteita perustusten ja maanvastaisten seinärakenteiden rakentamiseen. Tällöin tulee kiinnittää huomiota maanvastaisen seinän vedeneristykseen, oikeaan salaojan korkeuteen ja maanvastaista seinää vasten tulevan maa-aineksen riittävään raekokoon. Hyviä vedeneristysratkaisuja ovat kumibitumikermi eli kattohuopa tai perusmuurilevy tai niiden yhdistelmä, jossa alaosa tehdään kumibitumikermillä ja yläosa perusmuurilevyllä.

Vanhoihin kohteisiin on erilaisia veden- ja lämmöneristyksen yhdistelmäratkaisuja, joissa mahdollisesti kastunut betonirakenne pääsee kuivumaan ulospäin. Perusmuuri on hyvä myös lämmöneristää ulkopuolelta, jotta varsinainen rakenne jää lämpimälle puolelle lämmöneristystä. Yleisimmin käytetty lämmöneriste ulkopuolella on EPS eli styrox.

Salaojien säännöllinen tarkistus ja huolto varmistaa järjestelmän toiminnan

Liian usein kosteusvaurion syynä on se, että talojen salaojien toimintakunnosta ei ole pidetty huolta. KH-kortin mukaan salaojat tulisi tarkistaa kahden vuoden välein: salaojien tarkastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa. Tarvittaessa myös kaivon pohjalle veden mukana kulkeutuva hienoaines poistetaan. Salaojien kuntoa kaivojen välillä voidaan selvittää myös videokuvauksella. Jos talossa on salaojat mutta ei tarkastuskaivoja, ne voidaan 1-tasoisissa perustusratkaisuissa asentaa myös jälkikäteen.

Rossipohjan haasteet

Vanhojen pientalojen alapohjat tehtiin perinteisesti rossipohjaisina. Rossipohja on kansanomainen nimitys alapohjarakenteelle, jossa kantavana rakenteena on puu ja alla on tuulettuva ns. ryömintätila, jossa kosteus ei ole rakenteille haitallisen korkealla. Kosteuden hallinnan kannalta olennaista on se, että kosteustuotto maaperästä on estetty ja tuuletus on riittävä. Tosin kesäisin kosteaa ulkoilmaa voi päästä tuuletusaukoista virtaamaan ryömintätilaan päin. Koska ryömintätila ja rossipohjan rakenteet ovat ulkoilmaa viileämmät, voi ulkoilman kosteus tiivistyä rakenteisiin. Tämän ns. kesäkondenssin vähentämiseksi on maapohja suositeltavaa lämmöneristää. Tarjolla on myös erilaisia ryömintätilan kuivatusratkaisuja, joiden järkevyydestä käydään alalla jatkuvaa keskustelua. Muutamilla talopakettitoimittajilla ryömintätilan kuivaajat ovat vakioratkaisuina.