Yhdyskuntajätettä hyödynnettiin 920 000 tonnia, ja siten niiden hyödyntämisaste jäi 38 prosenttiin. Tämä on puolet siitä, mikä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi.
Kierrätys ollut ensisijaista hyödyntämisessä
Yhdyskuntajätteitä hyödynnetään pääasiassa kierrättämällä eli muokkaamalla jäteaines uuteen käyttöön. Kierrätysmateriaaleista tärkeimmät ovat paperi ja kartonki, bioaines, lasi ja metalli. Viime vuonna kierrätettiin 739 000 tonnia yhdyskuntajätteitä, kun taas energiaksi muunnettiin 231 000 tonnia. Yleisimmin yhdyskuntajätettä poltetaan rinnakkaispolttona muun polttoaineen seassa, osa hävitetään polttamalla jätteenpolttolaitoksessa. Poltetuimpia ovat sekalaisesta pakkausjätteestä valmistettu aines, sekajäte sinällään sekä syntypaikallaan lajiteltu puu- ja muovijäte.
Jätteenkäsittely muutoksessa
Poltto yleistynee yhdyskuntajätteen käsittelyssä lähivuosina. Tähän vaikuttaa erityisesti kaatopaikkadirektiivi, joka määrää kaatopaikoille toimitettavan biohajoavan jätteen nopeasta vähentämisestä. Käytännössä direktiivi sanelee lähes koko sekajätteen käsittelyn kohtalon, koska kaatopaikkojen penkkoihin päätyvästä jätteestä jopa yli 70 prosenttia on biohajoavaa, muun muassa keittiöjätettä, puuperäisiä kuituja ja puutarhajätettä. Biohajoavan jätteen käsittelyvaihtoehtoina polton ohella ovat biojätteen lajittelu ja kompostointi tai mädätys biokaasuksi. Toistaiseksi Suomi on täyttänyt kaatopaikkadirektiivin velvoitteet.
EU-maiden keskiarvoon verraten jätteenpoltto Suomessa on vähäistä. Esimerkiksi Tanska polttaa yli puolet yhdyskuntajätteistään, Suomi vain kymmenennen osan.
Yhdyskuntajätteet vuosina 1997-2005
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus