Pientalotohtorin 10 vinkkiä mökin ostajalle

Mökki

Mökin hankinta mielessä? Mitä muuta olisi hyvä huomioida kuin pelkkä sijainti? Mihin rakennusteknisiin seikkoihin tulisi ainakin kiinnittää huomiota?

Onko edessä mökin hankinta? Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa antaa 10 kullanarvoista vinkkiä mökkikauppoja suunnitteleville!

1. Mökin sijainti tontilla ja tontin maaperä

Ensimmäinen huomio kannattaa tehdä jo pihaan ajettaessa. Jos mökki on tehty rinteeseen, on erityisen tärkeää, että pintavedet on ohjattu rinteeltä ohi rakennuksen eikä päin perustuksia tai pahimmassa tapauksessa jopa talon alla olevaan ryömintätilaan. Asian tärkeys korostuu entisestään, mikäli on kysymyksessä kellarillinen rakennus. Savitontti voi puolestaan aiheuttaa lisää päänvaivaa mm. pihatöissä.

2. Perustukset ja alapohja

Näkyvistä sokkelipinnoista kannattaa tarkastaa, ettei niissä ole rakenteellisesti merkittäviä halkeamia, jotka voisivat kieliä siitä, että perustukset ovat painuneet tai routasuojauksessa on puutteita. Toinen tarkastettava asia sokkeleista ovat näkyvät kosteusjäljet tai vaaleat kalkkihärmälaikut. Nämä johtuvat yleensä siitä, että kosteus pääsee nousemaan perustuksiin kapillaarisesti, ja sen syynä on puutteellinen salaojitus ja liian hienojakoinen täyttömaa perustusten alla. Edessä on tällöin todennäköisesti salaojituksen uusiminen, mikä tarkoittaa käytännössä vierustojen auki kaivamista.

Jos talon alla on ryömintätila, on se ehdottomasti tarkastettava ja tilaan tulisi päästä ihan fyysisesti konttaamaan. Jos maapohja ryömintätilassa on märkä, on se voinut aiheuttaa alapohjan rakenteisiin jo vaurioita. Puurakenteet kannattaa tarkastaa piikillä koettaen. Mikäli alapohjan alapinnassa on näkyviä kosteusvaurioita, on viimeistään siinä vaiheessa syytä teettää tarkempi kuntotutkimus ammattilaisella. Ryömintätilassa tulisi olla myös hyvä tuuletus. Pilariperustuksilla tehdyissä mökeissä tämä ei yleensä ole ongelma, mutta normaalisokkelilla tehdyissä perustuksissa pitäisi olla riittävästi tuuletusaukkoja sokkeleissa ja mielellään vielä hormi ryömintätilasta vesikatolle.

Mökin sisäilman laadun ja terveellisyyden kannalta alapohjan rakenteiden kunnolla on erittäin suuri merkitys, ja sen takia alapohjan kunto on syytä selvittää erityisen tarkasti. Mökin alapohjana voi olla myös maanvaraisen betonilaatan päälle puukoolattu lattiarakenne, joka tänä päivänä luokitellaan jo riskirakenteeksi. Tällaisen rakenteen kunnon selvittäminen vaatii aina rakenteen avaamista ja ammattilaisen tekemää tutkimusta.

3. Julkisivut ja ulkoseinät

Kiinnitä huomiota julkisivun maalipinnan kuntoon ja koeta laudoitusta piikillä. Mikäli laudoitus on alkanut jo pehmetä, ei pelkkä huoltomaalaus riitä, vaan edessä on laudoituksen uusiminen. Toinen huomioitava asia on verhouksen taustan tuuletus. Laudoituksen takana tulisi olla tuuletusrako, ja sen pystyy havaitsemaan seinän alaosasta ulkoseinän ja sokkelin liittymää tarkastelemalla. Mikäli runkona on vanha hirsirunko, on alimman hirsikerran kunto syytä selvittää rakenteita avaamalla.

4. Vesikatto

Vesikatto on syytä tarkastaa huolellisesti ja selvittää sen vuoto- ja huoltohistoria edelliseltä omistajalta. Kiinnitä huomio erityisesti läpivientien kuntoon: onko ne tehty pelkillä kittivirityksillä vai tehdasvalmisteisilla läpivientikappaleilla? Vesikaton kautta pystyy selvittämään myös hormien kuntoa esim. valokuvaamalla hormit yläkautta. Vesikaton turvavarusteiden olemassaolo on myös hyvä selvittää, eli onko nuohottavalle hormille turvallinen pääsy järjestetty ja onko sisäänkäyntien kohdalla lumiesteet. Mikäli katteen tekninen käyttöikä on täyttynyt, on sen uusimiseen jo varauduttava. Tekninen käyttöikä on keskimäärin 30–60 vuotta riippuen katemateriaalista. Kattoa tarkastaessasi muista työturvallisuus, turvavaljaiden käyttö on enemmän kuin suositeltavaa.

5. Yläpohja

Jos mökissä on kunnon yläpohjatila vesikaton alla, on sen kautta helppo tarkastaa yläpohjan rakenteet ja vesikaton rakenteet alapuolelta. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että yläpohjatila tuulettuu riittävästi. Helppo käytännön konsti tähän on taskulampun sammuttaminen yläpohjatilan tarkastuskäynnin aikana. Jos päivä paistelee räystäsraoista, on tuuletus yleensä kunnossa. Mikäli yläkertaan on rakennettu huonetiloja ja niissä on ns. vinot sisäkatot, on niissä tyypillisesti puutteita juuri rakenteen tuulettuvuudessa. Tämä rakenne on luokiteltu tänä päivänä riskirakenteeksi, ja sen kunto on selvitettävä rakennetta avaamalla. Tuuletuksen puutteellisuus, höyrynsulun puuttuminen sisäpuolelta ja vähäinen lämmöneristys paksuus on voinut aiheuttaa vinoon sisäkattorakenteeseen korjausta vaativia kosteusvaurioita.

6. Märkätilat

Mikäli mökin yhteyteen on tehty märkätilat, ammattilaisen kannattaa selvittää niiden kunto kosteuskartoituksella. Jos märkätilat on rakennettu tai remontoitu ennen vuotta 1999, ei nykyisiä vedeneristeitä ole todennäköisesti asennettu. Edessä on tällöin märkätilaremontti lähiaikoina. Märkätiloissa kannattaa kiinnittää huomiota myös ilmanvaihdon toimivuuteen.

7. Tulisijat ja nuohous

Tulisijojen toimivuus ja niiden nuohoushistoria on syytä myös selvittää ennen kauppaa myyjää haastattelemalla. Tulisijoista kannattaa katsoa silmämääräisesti halkeamat ja tulipesien kunto sekä kipinäsuojausten olemassaolo tulisijojen edustalla.

8. Kellari

Jos mökissä on kellarikerros, joka on maanpinnan alapuolella, on sen kunto syytä selvittää tarkemmilla tutkimuksilla, vähintäänkin kosteusmittauksin. Kellarikerroksen maanvastaisiin rakenteisiin kohdistuu ulkopuolelta kosteusrasitusta ja mikäli ulkopuoliset asiat, kuten salaojat ja maanvastaisen seinän vedeneristys, eivät ole kunnossa, voi edessä olla iso ja kallis remontti. Aistinvaraisesti havaittava mikrobiperäinen haju toki voi jo suoraan viitata kosteusvaurioihin. Jos hajua esiintyy, on asia selvitettävä asiantuntijan tekemällä kuntotutkimuksella.

9. LVIS-järjestelmät

Yleensä mökeissä on omat kaivot. Mikäli kaivovettä ei ole tutkittu viimeiseen kolmeen vuoteen, on sen laatu syytä selvittää laboratorioon toimitettavalla vesinäytteellä. Jätevesijärjestelmän asetuksen mukaisuus ja kaivojen tyhjennysväli on syytä myös selvittää. Jos putkistojen tekninen käyttöikä (30–50 vuotta) on täyttymässä tai jo ylittynyt, tulee jo suoraan varautua putkistojen uusimiseen. Sähköjen toiminta kannattaa selvittää myyjää haastattelemalla.

10. Kuntotarkastus ennen mökin kauppaa 

Myös ennen mökin kauppaa on suositeltavaa teettää kuntotarkastus alan ammattilaisella. Mökin tarkastamiseen soveltuu suoraan sama KH-kortin mukainen kuntotarkastus kuin kiinteistökauppoihin. Kuntotarkastuksessa käydään läpi koko kohde asiakirjoista piipun hattuun saakka ja siihen sisältyy myös kosteuskartoituksia tai -mittauksia ja mahdollisten riskirakenteiden kunnon selvittämistä rasiapora-avauksilla. Tarkastuksessa saa myös hyviä vinkkejä mökin huoltoon ja kunnossapitoon jatkossa. Hyvin tehty kuntotarkastus vähentää myös oleellisesti kaupan jälkeisten riitojen riskiä.

Teksti: Matti Kaijomaa, kuva: Anna Autio

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa, on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kesämökki kuntotarkastus mökin hankinta mökin ostaminen mökki mökkikaupat pientalotohtori