Älykoti ja rakennusten digitalisoituminen: lyövätkö älykodit nyt läpi?

Älykodeista ja rakennusten digitalisoitumisesta povattiin kuumaa trendiä 1990-luvulla. Kuluttajat eivät kuitenkaan innostuneet digitaalisista kodeista ja kohu laantui vähitellen. Suurin syy nihkeään vastaanottoon oli väärä lähestymistapa sekä järjestelmien ja laitteiden yhteensopivuusongelmat. Miksi asia on nyt otettu uudelleen esiin Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, ja mitä hyötyä siitä on kuluttajalle?
Muutamien vuosien takaisessa älykotibuumissa rakennusten digitaalinen teknologia tuotiin esiin tekniikka edellä. Se ei kuitenkaan innostanut tavallisia kuluttajia, joiden näkökulmaa ei huomioitu lainkaan.
– Teknologiafriikit innostuivat asiasta, koska tekniikka oli heille tuttu asia, mutta tavallisilla kuluttajilla ei ollut mitään motiivia ottaa järjestelmiä käyttöön, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Pentti Vähä.
Digitaalisia rakennuksia ollaan nyt lähestymässä uudelleen Suomen Akatemian rahoittamaan Kitara-tutkimusohjelmaan kuuluvassa Damex-hankkeessa, tällä kertaa kuluttajanäkökulma edellä.
– Tutkimus osoitti, että meillä on olemassa asumisen olosuhteista kertovaa teknologiaa. Pyrimme kuitenkin ensin selvittämään erilaisten vaihtoehtojen avulla, miten informaatiota voitaisiin esittää kuluttajalle. Kokeilimme oikean tavan etsimisessä erilaisia vaihtoehtoja, muun muassa sarjakuvatekniikkaa.
Tietoa kuluttajalle tai huoltoyhtiölle
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen pohjalta syntyi demo langattomaan anturitekniikkaan perustuvasta järjestelmästä, joka tuo mittaustietoa eri puolilta rakennusta esimerkiksi kuluttajalle, huoltoyhtiölle tai rakennuttajalle.
– Teknologian avulla voidaan kerätä tietoa esimerkiksi huoneen lämpötilasta, valaistuksesta ilmankosteudesta sekä hiilidioksidikulutuksesta, joka kertoo, toimiiko ilmastointi kunnolla. Lisäksi voidaan saada erilaista kulutustietoa siitä, kuinka paljon esimerkiksi jääkaappi kuluttaa sähköä, Vähä kertoo.
Teknologia tarjoaa kiinteistön huoltajalle tietoa esimerkiksi rakennusmateriaaleista sekä automaattisista järjestelmistä. Kuluttajalle olosuhdetiedolla ei ole normaalitilanteessa suurtakaan merkitystä, mutta mahdolliset poikkeamat voidaan osoittaa anturitekniikalla heti.
– Nämä ovat sellaisia asioita, joita kiinteistön käyttäjät voisivat seurata itsekin, mutta eivät yleensä kuitenkaan seuraa. Prosessiteknologia on tässä hyvä apuri, Vähä toteaa.
– Järjestelmä voi lähettää tiedot kännykkään, kotitietokoneeseen tai omaan päätelaitteeseen. Tiedot voidaan myös antaa palveluntarjoajalle, joka voi niiden avulla miettiä, miten asukas voisi vähentää energialaskuaan niin, että asumisolosuhteet säilyisivät hyvinä.
Mitattua kulutusta voidaan muuttaa
Uuden teknologian uskotaan olevan tulevaisuudessa keskeinen asia paitsi arjen helpottamisessa, myös energian säästämisessä.
– Kulutusta on helpompi pienentää, kun tarkat luvut ovat selvillä. Esimerkiksi veden kulutus lähti laskuun huoneistokohtaisten vesimittareiden myötä, kun asukkaat tiesivät, miten paljon he kuluttavat ja mistä maksavat, VTT:n tutkimusprofessori Pentti Vähä sanoo.
Vähä uskoo, että suomalaiset tulevat jonain päivänä olemaan täysin digitalisoidussa ympäristössä sekä kotona että työpaikalla, mutta myöntää, että siihen menee vielä aikaa.
– Digitaalinen teknologia palvelee kuluttajaa ihmisen ehdoilla ilman, että siihen edes kiinnitetään huomiota. Autothan ovat jo nyt täynnä vastaavanlaista elektroniikkaa eli ei sitä tarvitse pelätä.
Lisätietoja:
www.vtt.fi
www.aka.fi
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.
Tuotehaku
Hae pientaloasumisen tuotteita ja lisätietoja