Kiertelin Suomea viimeiset pari viikkoa ja ihastelin toinen toistaan upeampia pihoja ja puutarhoja sekä tutustuin eri kasvuolosuhteisiin. Suomi on kyllä pitkä ja suhteellisen leveä maa. Samoin ilmastotyypit vaihtelevat rannikon ja sisämaan kesken paljon. Tämö minun pitää aina muistaa ja ottaa huomioon kasvivalintoja tehdessäni. Mutta taitaa vanhat kasvuvyöhykesuosituksetkin joutaa pian uusiksi, ilmastonmuutos on tehnyt tehtävänsä niidenkin suhteen.

Ilmastonmuutos – huolestua vai ei?

Tätä hellettä ja ilmastonmuutosta tuli pohdittua väkisinkin myös tuolla Pohjoisen tuntureilla, onhan tätä jatkunut jo niin pitkään. Eikä pelkästään täällä meillä, vaan hyvinkin laajalti. Myös myrskyt ja sateet ovat jälleen saaneet laajoja tuhoja aikaan. Tuntuu, että nämä äärisääilmiöt vain lisääntyvät ja lisääntyvät, minkä lisäksi ne kestävät pidempään.

Helposti tuli mieleen, että ei tämä meidän suomalaisten syytä ole. Vaan mitä enempi mietin, huomasin, että vaikka niin olisikin, niin ainut mihin itse voin vaikuttaa, on omat valinnat ja tekeminen. Toki olen aina ollut ja olen nykyään vielä enemmän sitä mieltä, että me puutarhaharrastajat emme ole niitä planeetan tuhoajia, vaan päinvastoin, sen pelastajia.

Me kasvatamme lähiruokaa, kompostoimme, kasvatamme siemenistä ja taimista paljon kasveja, jolloin kasvien hiilijalanjälki on plussan puolella. Käytämme ruokiimme itse kasvattamia tai lähialueen kasvattajien tuotteita, jolloin ainakin rahti ja ylimääräiset pakkausmateriaalit jäävät pois tai ainakin vähenevät huomattavasti. Tämä puolestaan vähentää muovituotteiden osuutta sekä jätetaakkaa.

Teemme linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja. Valitsemme perhosille ja pölyttäjille mieluisia kasveja. Keräämme kasteluveden sadevedestä. Usein me myös marjastamme, sienestämme ja kalastamme lähialueilta. Moni myös metsästää, ja riista onkin WWF:n lihasuosituksen mukaan ainut liha, joka on täysin ympäristöystävällinen, kestävä ja terveellinen valinta.

Uskon että sinäkin tunnistat itsesi ainakin jostain näistä. Ja vaikka kukaan meistä ei kaikkea näitä teekään, niin jo yksikin asia on hyvä, toinen vielä parempi. Toki aina voimme tehdä enemmän, mutta kyllä me puutarhahenkiset kunnioitamme ja käytämme luontoa kestävän kehityksen hengessä, eikö sinustakin?

Mikä vei salaatit, kaalit ja jopa yrtit – yhdessä yössä? 

Aivan poikkeuksellisen suuri gammayökkösten invaasio kulkeutui meille alkukesästä ilmeisesti Etelä-Venäjältä lämpimien ilmavirtausten mukana. Ne munivat kasvustoihin ja nyt niiden toukat ovat alkaneet kuoriutua. Ja niitä on paikka paikoin todella paljon, jopa monien hehtaarien salaattipeltoja on tuhoutunut ihan hetkessä.

Sinunkin kannattaa tarkkailla kasvustoja nyt hyvin tarkasti ja jos sieltä löytyy ylläolevan näköisiä toukkia, kerää ja tuhoa ne heti.

Lisää gammayökkösistä voit lukea täältä.

Vihaisia ampiaisia ennätysmäärä

Ampiaisia on jonkin arvion mukaan jopa 20-kertainen määrä normaaliin kesään nähden. Erilaiset ansat ja karkottimet ovat ihan kokeilemisen ja käyttämisen arvoisia niksejä silloin, kun ampiaisista alkaa olla todellista haittaa esimerkiksi terassilla. Se, mikä niitä houkuttaa nyt yli kaiken, on proteiini. Ampiaisten toukat tarvitsevat nyt proteiinia, minkä vuoksi ne ovat ihan hulluna kaikkeen mistä vain proteiinia saavat. Pian koittaa myös se hetki, kun työläisampiaiset jäävät työttömiksi ja ovat siksi kiukkuisia.

Ampiaisten pistot eivät ole kivoja, etenkään jos niille on allerginen, jolloin pitää toimia heti pistoksen saatua. Muistathan myös kertoa kaikille läheisille kuinka toimia, jos ampiainen pistää. Vuosien saatossa olen saanut paljon hyviä vinkkejä siitä kuinka kannattaa toimia, jos ampiainen on päässyt pistämään. Tässä niitä koottuna:

• Laventeliöljy. Tykytys loppuu hetkessä eikä turvotusta tule. Laventeliöljyä olen suositellut myös kaikille koiranomistajille ensiavuksi pieniin tassuhaavoihin. Sen haju estää nuolemisen ja öljy on hieman antiseptinenkin.
• Tea Tree -öljy. Toimii kaikenlaisten ötököiden pistoihin ja puremiin. Tea Tree on 100% eteerinen, antiseptinen öljy, jota voi käyttää ihan ”raakana”, kun useimpia eteerisiä öljyjä pitää laimentaa. Tea Treetä saa ainakin luontaistuotekaupoista.
• Isomaksaruoho. Kasvaa kallion koloissa ja se käy niin nokkosen, paarman, ampiaisen kuin mehiläisen ja hyttysenkin pistoihin.
• Neo Amisept. Huuhtele pistokohta kunnolla haavojen desinfiointiaineella. Helpotus on suuri, kun kirvely loppuu eikä sormeen jää jälkeäkään. Edullinen konsti.
• Aspiriini. Sekoitettaan veden tai perusrasvan sekaan ja hierotaan iholle pistokohtaan. Toimii myös hyvin nokkosrokon ja ruusufinnien hoitoon.
• Sokeripala. Kostuta sokeripala ja paina sen pistokohdan päälle. Pidä painettuna jokunen minuutti ja kipu helpottuu nopeasti. Nopea, helppo ja halpa konsti.
• Tee-se-itse voide. 1 osa pihkaa, 1/2 osaa rypsiöljyä, nokare mehiläisvahaa. Laita ainekset lämpöä kestävään lasipurkkiin ja laita pukki kattilaan, jossa on vettä. Sulattele aineet vesihauteessa miedolla lämmöllä. Sekoita ja halutessasi voit siivilöidä. Toinen voide syntyy sekoittamalla 1/3 suolatonta voita, 1/3 kuusenpihkaa ja 1/3 hunajaa. Sulata voi ja lisää miedolla lämmöllä sekoittaen pihka. Siivilöi ja lisää hunaja.
• Vesi. Täytä pullo puhtaalla vedellä. Paina pullo suupuoli alaspäin pistokohtaan ja pidä paikoillaan niin, ettei vesi pääse valumaan pois. Kipu lakkaa noin 3 minuutissa ja noin 5 minuutissa myrkky on imeytynyt pois.
• Hunaja. Levitä hunajaa pistokohtaan ja kipu helpottuu tehokkaasti. 
• Etikka. Tavallinen etikka kirpaisee hetken ja sitten on jäljellä pelkkä pistoreikä ilman kirvelyä, kutinaa tai turvotusta.

Uudet perunat pakkaseen – jouluna herkutellaan

Nyt on uudet ns. talviperunat parhaimmillaan pakastettaviksi ja vaikka joulupöytään nautittavaksi. Oletko koskaan kokeillut tätä? Jollet, niin kokeilepa, yllätyt positiivisesti ihan varmasti!

Pakastamalla:

Ota uusia perunoita (pienet siiklit ovat parhaita) tarvittava määrä ja pese ne. Keitä suolavedessä n. 5 min. Ota kattila pois levyltä, kaada vesi pois ja anna perunoiden jäähtyä ilman kantta.

Nosta jäähtyneet perunat pakastepusseihin, tai jos käytössä on vakuumikone, niin ehdottomasti vakuumipussiin. Ja sitten vain perunapussit pakkaseen.

Valmistus: Nosta perunat sulamaan jääkaappiin edellisenä päivänä. Laita perunat kylmään, suolalla maustettuun veteen ja keitä kypsiksi.

Kasvattamalla:

Laita perunat astiaan kasvamaan heinä-elokuussa. Katkaise varret ennen pakkasia ja siirrä astiat pakkasöiltä turvaan viileään paikkaan. Siirrä astiat talveksi esimerkiksi kellariin, mutta muista suojata jäätymiseltä.

Astiakasvatuksessa on hyvä käyttää reilunkokoista astiaa, jonka pohjalle leca-soraa ja kasvatukseen hiekansekaista multaseosta (esim. kylvömultaa). Jouluna uudet perunat valmiita nostettavaksi ja joulupöytään!

Syyskuvasto valmis

Syyskuvastomme on valmis ja tulee painosta parin viikon päästä. Kuvaston voit tilata itsellesi kätevästi täältä.

Syystuotteisiin pääset tutustumaan ja varaamaan jo ennakkoon täältä.

Lämpimän mukavaa alkanutta elonkorjuukuukautta toivottaa puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

ampiainen ampiaisansa ampiaisenpisto ampiaiset gammayökkönen helle ilmastonmuutos jouluperunat