Asbestikuituja joutuu helposti hengityksen mukana keuhkoihin, kun asbestipitoisia rakennusmateriaaleja puretaan ja työstetään. Tämä voi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä keuhkosairauksia.

WSP:n laboratorioyksikön päällikkö Jenny Karjalainen kuitenkin korostaa, että ehjiin rakennusmateriaaleihin sidottuna asbesti ei aiheuta vaaraa. ”Ennen omin päin toteutetun remontin aloittamista on silti turvasyistä hyvä tarkistuttaa, löytyykö omasta asunnosta vielä asbestia.”

Asbestin vaarat tunnistaa vain asiantuntija

Asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Terveyshaittojen ilmaantuessa sen käyttö loppui vähitellen 1980-luvulla ja käyttö kiellettiin Suomessa 1993. Asbestin hyvien ominaisuuksien vuoksi sitä on kuitenkin käytetty laajasti eri rakennusmateriaaleissa – esimerkiksi muovimatoissa, putkieristeissä, laastissa, maaleissa ja sementtilevyissä.

WSP tutkii laboratoriossaan asbestia rakennus-, pöly- ja ilmanäytteistä. Jos epäilee materiaalin sisältävän asbestia, ainoa keino varmistua asiasta on lähettää näyte laboratorioon. Asbesti määritellään nopealla ja edullisella analyysillä.

”Eniten laboratorioomme tulee materiaalinäytteitä muovimatoista, vinyylilaatoista, sementtilevyistä, putkieristeistä, laasteista, bitumikatteista sekä seinä- ja lattiatasoitteista”, kertoo Karjalainen. Hän lisää, että erityisesti putkieristeet, vinyylilaatat, sementtilevyt ja bitumiliimat sisältävät useimmiten asbestia.

”Toisinaan eteemme tulee remonttikohteita, joissa asbestipitoista materiaalia on purettu normaalina purkutyönä. Purkaminen on päästänyt asbestikuituja ilmaan. Pölynäytteenotolla pystytään tunnistamaan ne alueet, joihin asbesti on levinnyt sekä rajaamaan alueet, joissa tulee tehdä siivous tilan asbestivapaaksi saattamiseksi. Tällainen työ on usein varsin hintavaa, ja siksi kuluttajalle on aina parempi, kun asbestin tunnistamistyö tehdään ennen urakan alkua”, Karjalainen WSP:ltä sanoo.

Lisätietoja: www.wspgroup.fi

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

asbesti purkutyöt rakennusmateriaalit