Koulumatka huolestuttaa vanhempia

Vanhempia huolestuttivat erityisesti risteykset, tienylitykset ja vilkas liikenne. Lapset toivoivat autoilijoilta esimerkiksi keskittymistä ajamiseen, hiljaisempaa nopeutta koulujen läheisyydessä sekä lasten huomioimista tien ylityksissä ja autojen parkkeeraamisessa.

Kuusi seitsemästä vanhemmasta kertoi, että koulumatkaa oli harjoiteltu yhdessä lapsen kanssa. Koulumatkan harjoittelu yhdessä on hyvä keino tarjota lapselle mallia turvallisesta liikkumistavasta ja osoittaa vaaranpaikat sekä parhaiten soveltuvat reitit. Lyhin reitti ei ole aina turvallisin.

– Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän voi liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössään ja laajentaa vähitellen elinpiiriään. Pelkästään lapsen ikä ei ole kriteerinä sille, milloin hänen on turvallista liikkua liikenteessä. Huomioon on otettava myös liikenneympäristö, liikenteen vilkkaus, lapsen kokemukset ja yksilölliset taidot, toteaa suunnittelija Laura Loikkanen Liikenneturvasta.

– Lapsi oppii vanhemman antamasta mallista. Vanhempien kannattaa käydä läpi kulkureitit yhdessä lapsen kanssa ja huolehtia siitä, että lapsi ei liiku yksinään sellaisessa ympäristössä, jota hän ei hallitse, Loikkanen jatkaa.

Miten koulumatkan turvallisuutta voisi parantaa?

Koulumatkaan olisi hyvä varata riittävästi aikaa. Monet lapset pelkäsivät myöhästymisestä, mikä saattaa aiheuttaa hätiköityä toimintaa. Lapsi saattaa esimerkiksi ylittää tien yllättävästi tai ajaa pyörällä liian lujaa ja näin joutua vaaratilanteisiin.

Useimmat huolestuneet vanhemmat kertoivat myös siitä, miten he olivat pyrkineet parantamaan turvallisuutta vaarallisilla paikoilla. Tavallisimmin lasta oli opetettu ja muistutettu. Reittivalintoja oli muutettu, lapsi viety kouluun autolla tai bussilla, matkaa harjoiteltu yhdessä tai sitä kuljettiin yhdessä. Lisäksi lapselle oli hankittu turvalaitteita kuten heijastinliivi. Jotkut vanhemmat olivat olleet yhteydessä esim. kuntaan koulutien turvallisuuden parantamiseksi.

Oman koulumatkansa turvallisuutta lapset kertoivat voivansa parantaa myös mm. olemalla tarkkaavaisempi, noudattamalla liikennesääntöjä paremmin, ajamalla hiljempaa pyörällä ja käyttämällä kypärää ja pyöränvaloja useammin.

Ilonaiheita koulumatkoilla olivat varsinkin kaverit, luonto ja kävelystä tai pyöräilystä saatu liikunta. Hyvä ja turvallinen koulutie oli lasten ja vanhempien mielestä selkeä, hyvin valaistu, rauhallinen ja näköesteetön. Eri liikennemuodot oli eroteltu toisistaan. Lapset kulkivat koulumatkan mielellään kavereiden kanssa.

Pieni lapsi on impulsiivinen ja huomaamaton

Vastuu lapsen turvallisuudesta liikenteessä on aikuisilla. Lapsi leikkii ja on impulsiivinen. Huomio voi yhtäkkiä kiinnittyä esimerkiksi kaveriin, jolloin liikenne unohtuu. Lapsella ei ole vielä selvää käsitystä liikenteen vaaroista.

Liikennetermit ja -symbolit ovat usein vaikeita. Lapsen voi olla vaikea kuulla, mistä suunnasta auton ääni tulee ja arvioida lähestyvän auton etäisyyttä ja nopeutta oikein. Pieni lapsi ei näe pysäköityjen autojen ja muiden näköesteiden yli. Vastaavasti autoilijan on vaikea havaita lasta autojen ja istutusten välistä.

Vinkit vanhemmille lapsen turvalliseen koulumatkaan

1. Valitse koulumatkaksi turvallisin reitti, joka ei välttämättä ole se lyhyin mahdollinen.
2. Harjoittele koulumatkan kulkemista yhdessä.
3. Käy lapsen kanssa läpi koulumatkan vaaralliset paikat ja anna hänelle ohjeet niissä toimimisiin. Neuvot kannattaa yhdistää aina tiettyyn paikkaan ja tilanteeseen, niin ne pysyvät parhaiten mielessä.
4. Tarkkaile lapsen liikkumista koulumatkalla ja varmista, että ohjeet ovat vielä mielessä muutaman viikon kuluttua koulun alkamisesta ja silloin tällöin myöhemminkin.
5. Lähekkäin asuvien ekaluokkalaisten vanhemmat voisivat harkita kävelevää koulubussia: lapset kokoontuvat aamulla ennalta sovittuun paikkaan ja kukin vanhemmista kävelee heidän kanssaan vuorollaan kouluun.

Tutkimuksessa käytetyt tiedot saatiin vanhempien osalta poimimalla loppuvuodesta 2010 tehdystä laajemmasta kyselystä ne vastaajat, joilla on ala-asteikäisiä lapsia. Yhteensä ala-asteikäisten lasten koulumatkoja koskeviin kysymyksiin vastasi 166 vanhempaa. Lasten tuntemuksia koulumatkoista kerättiin opettajien avulla keväällä 2011. Yhdeksän opettajaa keskusteli 171 lapsen kanssa Liikenneturvassa laaditun kyselylomakkeen avulla.

Lähde: Liikenneturva