Useimmat ruukkukukat ilahduttavat pitkään kukinnallaan, joka voi kestää parista kuukaudesta syksyyn asti. Uudessa kukkivassa kasvissa tulisi olla paljon nuppuja, jotta siitä olisi iloa pitkään. Sijoita ruukku ensin joksikin aikaa pienen matkan päähän huonekasveista, niin tulokkaaseen mahdollisesti pesiytyneet ötökät eivät leviä kotikasveihin. Pidä kukkiva kasvi valoisassa paikassa, mutta älä paahteessa. Huolehdi mullan tasaisesta kosteudesta kastelemalla kasvia lähes päivittäin. Lannoita kukkiville huonekasveille tarkoitetulla ravinteella kerran viikossa.
Kylmien öiden jälkeen kasvit kannattaa siirtää terassille tai parvekkeelle. Sijoita riippuvat lajit amppeliin tai parvekelaatikkoon. Tanakat lajit, kuten jalohortensiat, äitienpäiväruusut tai muurikellot, voit istuttaa kukkapenkkiin hyvään multaan. Huolehdi jatkossa, ettei ruukkuun jäävien yksilöiden niskaan sada vettä eikä tuuli piekse hentoja kukkasia. Kosteuden lisäämiseksi pohjareiällinen ruukku on hyvä sijoittaa puoliksi märällä kevytsoralla täytettyyn suoja-astiaan. Poista kuihtuneet kukat heti.
Uusia kasveja saa keväällä tai kesän alussa emokasvista otetuista pistokkaista. Esimerkiksi jalohortensiaa, morsiuskelloa ja verenpisaraa voit lisätä juurruttamalla niiden latvapistokkaita. Paavalinkukkaa eli saintpauliaa lisätään lehtipistokkaasta, gerberaa siemenestä ja pelargoniaa verso-pistokkaasta keväällä, kun kasvu on vilkastumassa.
Moni heittää keväisen ruukkukukan kukinnan jälkeen pois, mutta monet niistä saa kukkimaan seuraavanakin vuonna, jos ne saavat olla talvella viileässä ja valoisassa paikassa.
MAINOS• atsaleat 10–16°C
• gerberat 10–12°C
• jalohortensiat 5–10°C
• kellokukat 10°C
• pelargonit 1–17°C
• soilikit 16–18°C
• verenpisarat 10–12°C
• äitienpäiväruusut alle 10°C
Teksti Ulla Kervinen, kuva: Pixabay