Helpota pihan aurausta merkkaustikuilla, tee kirkkaat jäälyhdyt – mikä ihmeen kylvölautta?

Talvisen ihanat ja jo hiukan mullantuoksuiset terveiset täältä puutarhalta. Lunta tulla tupruttelee nyt lähes päivittäin ja nietokset alkavat olla jo miehen korkuisia. Maa tosin on ihan sulaa lumen alla, joten turhaa liikkumista penkkien ja nurmikoiden päällä on nyt hyvä välttää. Samoin traktorilla lumitöitä tekevien kannattaa olla varovaisia, ettei auraa maata samalla kun lunta siirtää.

Unohtuivatko merkkaustikut? Ei hätää – hätä keinot keksii

Nyt kun lunta on tullut siihen tahtiin, merkkaustikut ovat olleet enemmän kuin hyödyksi lumiauraajille. Jos kepit unohtui syksyllä laittaa, niin auramiestä voi auttaa vieläkin. Otetaan keskikokoinen puupölli, porataan siihen reikä, viedään oikeaan paikaan ja laitetaan merkkauskeppi siihen pystyyn.  Jos käytät perinteisiä oransseja aurauskeppejä, niin voit lyödä rautatapin (tai ison naulan) puupölliin ja laittaa kepin siihen. Kyllä auramies kiittää – eikä keväällä ole ikäviä yllätyksiä tiedossa.

Kirkkaiden jäälyhtyjen niksi – kuuma vesi

Ennen joulua tehtiin jäälyhtyjä ja kirjoittelinkin siitä kuinka itse olen ne tehnyt. Unohdin tuolloin mainita, että jos haluat kirkkaita jäälyhtyjä, niin vesi kannattaa keittää, tai laskea hanasta niin kuumaa vettä kuin mahdollista ja jäädyttää se. Tällöin lyhdyn jää on kirkasta. Kirkkaus on hyvä etenkin silloin, jos jäädytät jotain kivaa jään mukana – kukkia, havuja tms. koristeita.

Ja näissä ”jäätaide” jutuissa on se hyvä puoli, että siinä saa antaa oman mielikuvituksen lentää vapaasti! Tekee vaikka näitä ”kevättä odottavat puutarhurin kädet” -teoksia, eikä maksa kuin tekemisen vaivan. Ja keväällä viimeistään luonto hoitaa näyttelyn päättäjäiset ilman päästöjä ja sen suurempia siivouksia.

Jouluruusun joulunjälkeinen elämä

Viime viikolla oli puhetta joulukukkien jatkoelämästä, mutta jouluruususta unohdin kirjoittaa.

Jouluruusuista osa lähti jo kellariin, loputkin lähtevät sitten kun viimeiset kukat on kukkineet loppuun. Keväällä nämäkin istutan suojaisaan paikkaan kesäksi; osa varmaan ruukuissa, osa saa jäädä ihan pysyvästi pensaiden alle kasvamaan ja kukkimaan. Muistithan, että jouluruusu ei siedä kuumaa ja paahteista kasvupaikkaa, vaan puolivarjoinen ja syvämultainen kasvupaikka on sille paras.

Vanhojen siemenien koekylvöjä – kylvölautta oiva apu

Nyt kun puutarhalla tehdään siemenistä inventaariota ennen uusien hankkimista, niin vanhojen siementen itävyys on hyvä testata. Lähinnä niiden, joiden päiväys on mennyt yli, tai on syytä epäillä, että säilytyksessä on ollut ongelmia. Ihan mahdottoman kätevä ja nopea konsti siihen on tuo kylvölautta. Se on niin helppo ja kätevä tehdä, ja tarvikkeet löytyy siihen (tarvittaessa hiukan soveltaen) ihan keittiöstä.

Tässä videolla meidän Tuuli näyttää yhden version kuinka lautta valmistuu kätevästi! 

Testattua: huonekasveja luonnonvalossa ja kasvulampun alla

Niiden huonekasvien kanssa, joita olen pitänyt kasvulampun alla, olen päässyt todella helpolla koko talven ajan. Sitä vastoin niiden kanssa, jotka ovat olleet ilman kunnollista kasvuvaloa (samoja lajikkeita testi mielessä), onkin ollut paljon haastavampaa ja osa on niin heikossa kunnossa, että saa nähdä pysyvätkö ne hengissä. Vaikka olen niitä sumutellut, pyyhkinyt pölyjä, kastellut niukasti, puhunut kauniisti jne., niin kyllä se vain valonpuute on niin armoton, että kärsivät väkisinkin. No jospa ne selviäisivät hengissä, kun tuo luonnonvalokin alkaa lisääntyä. Ja onhan tuo selvää, että kun nuo luonnonvalossa olleet alkavat kevätauringon paisteessa toipua, niin nuo kasvulampun alla olevat kasvavat jo täyttä kyytiä uutta kasvua ja ovat entistäkin hienompia.

Kasvuvaloja tai ei, niin silti huonekasveja on nyt hyvä helliä päivittäisellä sumuttelulla, varovaisella kastelulla, huonojen lehtien poistamisella ja kevät auringosta kertoilemalla. 

Tammikuusta sanottua, wanhan kansan luontotietoutta

Aika hauskoja juttuja on tammikuusta kerrottu ja ennustettu:

• Tammi = napa, akseli, keskipuu. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joka jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia – tammikuu on siis keskellä.
• Tammikuussa kaadettu puu ei lahoa, ei homehdu, eikä halkeile.
• Syöpäläisten hävittäminen onnistuu tammikuussa, koska luteet ovat silloin tiineitä.
• Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa. Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.
• Kun ei kylmä kynttilänä (2.2.) eikä pauku Paavalina (25.1.), kylmää kynnet kyntäjältä.
• Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta.
• Jos varis raakkuu sydänkuiden (=tammi- ja helmikuu) aikaan aamusella, tulee nuoskat, jos iltasella, tulee pakkaset.
• Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.
• Myös kaadettujen kuusten ja mäntyjen oksia ajettiin kotiin, jossa havuja levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Näin saatiin – paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan – myös ’apulantaa’. Havut lisäsivät lannan ’palamista’ kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi karjatilojenkin lämpötilaa keskitalvella.
• Heikin päivänä (19.1.) karhu kääntää kylkeään ja sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.
• Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi – puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten ”Erkki (18.5.) lehmät tappaa”. Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.
• Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja.
• Jo 1700-luvulta tieto, että poroja alettiin näihin aikoihin pitää kiekerossa (poroaitauksessa), ja elätellä paksun lumen vuoksi hakkuilla (kaadettiin naavaisia puita).

Aika osuvia ja hauskoja tammikuun tietoja ja ennustuksia, eikö vain? Kaikkea muita noista voisi tarkkailla ja katsoa, mutta veikkaan, että tuota ei kannata kokeilla, että menee Heikin päivänä karhulta kyselemään, onko nälkä – voisi tulla kiirus lähtö pois pesästä.

Talvisen ihanaa viikonloppua toivottaa puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy