Helppo ja huoleton laminaatti vai lämmin kokolattiamatto?

Kokolattiamatto mainettaan 
parempi

Tekstiililattiat, kokolattiamatoiksi kutsutut materiaalit olivat suosittuja nelisenkymmentä vuotta sitten, kunnes ne hävisivät kodeista lähes tyystin. Syitä oli useita. Materiaalit olivat kehnoja. Hinnalla kilpailu johti huonoon laatuun. Lattioihin asennetut matot venyivät ja vanuivat, nukkaantuivat ja kestivät huonosti kulutusta.

Ne haisivat – useimmiten hoitamattomina. Säännöllinen puhdistus jäi tekemättä ohjeiden puuttumisen, harhaluulojen ja jopa piittaamattomuuden takia. Lika, pöly ja roskat katosivat upottavien mattojen syövereihin. Poissa silmistä, poissa mielestä!

Tekstiilimatolla on kiistattomia hyviä puolia. Ne ovat pehmeitä ja lämpimiä. Ne eristävät ääntä ja parantavat akustiikkaa. Ei ihme, että koko lattian peittävien tekstiilimattojen ja mattolaattojen suosio on kasvamassa. Nykyiset materiaalit ovat korkealaatuisia, ja matolla on monia hyviä ominaisuuksia, jotka kovilta lattianpäällysteiltä puuttuvat.

Tekstiilimatolla hyvä akustiikka kotiteatteriin.

Kokolattiamatto on hiljainen 
ja lämmin

Hyvien akustisten ominaisuuksien ansiosta tekstiilimatosta on tullut varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi kotiteattereihin. Matto on mainio äänieriste. Askeläänet ja kopina vaimenevat 25–30 desibeliä, mutta kovilla lattianpäällysteillä vain 5–15 desibeliä. Tekstiilimatoissa ja -laatoissa houkuttelevaa ovat myös värien ja erilaisten kuosien runsaus. Mikään muu lattianpäällyste ei ole yhtä visuaalinen kuin kokolattiamatto.

Matto näyttää ja tuntuu lämpimältä. Nukkapinta ja tiivis pohja eristävät ja vähentävät lämmön johtumista. Kun jalat ovat lämpimät, huoneessa on mukava olla, vaikka ilma olisi vähän viileämpikin. Vertailut osoittavat, että matollisen huoneen lämpö voidaan pitää pari astetta matalampana kuin huoneen, jossa on kova lattianpäällyste. Se merkitsee muutaman prosentin säästöä lämmityskustannuksissa.

Entä allergiat?

Moni ajattelee edelleen, että tekstiilien ja allergian (usein tarkoitetaan hengitystieallergiaa) välillä olisi syy-yhteys. Allergikolle ehdotetaan usein ensimmäiseksi mattojen ja muidenkin tekstiilien saneerausta. Jos tästä todella olisi apua, olisi allergia vähentynyt Suomessa jyrkästi. Mutta todellisuudessa on käynyt juuri päinvastoin!

Ruotsissa tekstiilimatto on yleinen valinta kodin lat
tianpäällysteeksi. Tanskassa j
a Saksassa sitä käytetään 
valtaosassa kodeista. Puolueettomat testit osoittavat, ettei matoilla ole haitallisia vaikut
tuksia sisäilmaan.

Mattoallergiaa ei ole olemassa! Hengitystieallergioiden oireet johtuvat allergeeneja sisältävästä pölystä, joka leijailee ilmassa ja pääsee hengitysteihin.

Tekstiilimatto sitoo pölyä huomattavasti tehokkaam
min kuin kova lattianpääl
lyste. Matosta pöly voidaan poistaa tehokkaalla imurilla. Kovalta lattiapinnalta pienikin ilmavirtaus – vaikkapa ohi kulkeva ihminen – lennättää pölyn ilmaan, mistä se pääsee hengitysteihin.

Pölyn tärkein allergeeni ovat pölypunkkien jätökset. Muita yleisiä hengitysallergioiden aiheuttajia ovat siitepöly ja mikrosienet, varsinkin erilaiset homeet. Niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kodin tekstiilipintojen kanssa.

Tekstiilimatto on helppo asentaa

Leveän tekstiilimattorullan vaihtoehtona ovat tekstiilimattolaa- tat. Asennustavaksi suositellaan perinteisen märkäliimauksen sijasta hyvin yksinkertaista ja kätevää tarraliimausta. Silloin laatat saa vaihdettua helposti ja nopeasti ilman uutta liimaa. Seinästä seinään ulottuvasta tekstiililattiasta voi vaihtaa vaikka laatan kerrallaan.

Kokolattiamattoa eli tekstiilimattoa on helppo leikata koukkuterällä varustetulla matto- veitsellä ja teräsviivaimella.

Puhtaaksi imuroituun aluslattiaan tarraliima levitetään telalla ohueksi kerrokseksi. Liiman annetaan kuivua läpinäkyväksi ja tarramaiseksi. Pinta on asennuskuiva, kun sormeen ei tartu enää liimaa.

Asentaminen aloitetaan alueen keskiosasta pyramidin kaltaisessa järjestyksessä. Saumoista tehdään tiiviit, mutta ei puristeta yhteen. Mattolaatan pohjassa on nuoli, joka osoittaa nukan suunnan. Sileässä lattiassa nuolet asetetaan saman- suuntaisiksi. Sakkiruutumaisessa toisiinsa nähden suorakulmaisesti.

Asennus viimeistellään jyräämällä laatat niin, että ne tarttuvat aluslat- tiaan koko pinnaltaan. Vahingoittu- neen tai likaantuneen laatan voi poistaa ja asettaa tilalle uuden. Matto suojataan tarvittaessa muoveilla, jotka teipataan saumoista toisiinsa – ei kuitenkaan tekstiilimattoon.

Laminaattilattia syntyy nopesti

Laminaattilattia muodostuu toisiinsa liitetyistä laudoista, jotka ovat useimmiten parikymmentä senttiä leveitä ja reilun metrin pituisia. Myös kapeampia ja hieman pitempiä, lankkumaisia lautoja on tarjolla. Paksuus on yleensä 7–9,5 mm. Lautojen lisäksi valmistetaan neliön ja suorakaiteen muotoisia lattialaminaatteja. Ne voivat jäljitellä keraamisia tai luonnonkivisiä laattoja.

Lattialaminaatin runkolevy on puukuiduista valmistettua hdf-levyä. Alkuaikoina runkona käytettiin myös höttöisempiä materiaaleja kuten lastulevyä. Sen lujuus ei vastaa lähimainkaan hdf-levyä. Erityisesti pontin kestävyys oli heikko. Nykyisiä ilman liimaa tuskin edes pystyttäisiin työstämään perinteiseen lastulevyyn.

Runkolevyn päällä on hartsilla kyllästetty paperi. Siihen on painettu kuvio, joka on useimmiten kopioitu aidosta puusta valokuvaamalla. Menetelmän ansiosta saa myös eksoottisia lattiapintoja ilman uhanalaisten puiden käyttöä.

Kuvion suojana oleva pintakerros kestää hyvin kulutusta ja on helppo pitää puhtaana. Runkolevyn alapinnassa on vielä vastavetona pohjakerros. Sen tehtävänä on tasata rakennekokonaisuuden jännitteitä.

Rakenteen ansiosta laminaattilaudan eläminen on vähäistä, joten olosuhteiden vaihtelut eivät yleensä aiheuta ongelmia. Suojakäsittelyistä huolimatta laminaatti on vain kuivien tilojen lattiamateriaali. Puhdistuksessakin saa käyttää vain nihkeäksi kostutettua liinaa.

Lukittuva pontti yksinkertaistaa laminaattilattian asentamisen, koska liimaa ei tarvita lainkaan. Helppoa ja yksinkertaista!

Laminaattilattian asentaminen sujuu tavattoman nopeasti, kun lukittuvien ponttien ansiosta liimaakaan ei tarvitse käyttää. Halpalaminaatteja kannattaa välttää. Niissä hinta on usein hilattu alas kulutuskestävyydestä ja paksuudesta tinkimällä. Pitävän lukkopontin työstäminen vaikeutuu, jos laminaatin paksuus on alle seitsemän milliä.

Hyvästä alusmateriaalista ei saa tinkiä. Se tasaa alustaa, toimii kosteussulkuna ja vaimentaa askelääniä. Erityisesti kerrostalossa se on välttämätöntä. Asennusohjeita on pitää noudattaa tarkasti.

Laminaattileikkuri on oiva peli. Sillä katkeaa lauta yhdellä painalluksella, äänettömästi ja lähes pölyttömästi. Halvimmat leikkurit maksavat vain muutaman kympin, joten sijoitus on järkevä jo yhdenkin huoneen urakassa.

Lukittuvan pontin ansiosta laminaattilauta on helppo loksauttaa paikalleen jo asennetun lattian jatkeeksi.

Seuraava lauta sovitetaan ensin päätyponttiin mahdollisimman lähellä valmista lattiaa.

Laudan pitkä sivu saadaan paikoilleen lautaa hieman nostamalla ja nykäisemällä sauma kiinni.

Kuvat: toimitus, Pixabay