Huolla biokattila ja säästä polttoainetta

– Jo yhden millimetrin paksuinen nokikerros lämmönvaihtopinnoilla huonontaa lämmönsiirtoa noin viisi prosenttia ja lisää polttoaineen kulutusta 2‒3 kg lämmityskertaa kohti, muistuttaa asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.

Kattilan puhdistuksella saa siis tulokseksi selvää säästöä. Huoltotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineen laatu ja kulutus, lämmitysjärjestelmän tekniset ratkaisut sekä käyttöolosuhteet. Huollon tavoitteena on tuottaa lämpöä tehokkaasti ja pitää lämmöntuotannon hävikki mahdollisimman vähäisenä. Samalla varmistetaan laitteiston luotettava ja turvallinen toiminta.

Pieni biokattila vaatii säännöllistä hoitoa

Etenkin pienet biokattilat vaativat säännöllistä huoltoa, puhdistusta ja nuohousta. Riittävän kokoinen varaaja pidentää puhdistamisväliä merkittävästi. Lämmönsiirtopinnoille kertyvä kiinteä karsta heikentää lämmön siirtymistä ja lisää hävikkiä. Noen ja karstan kertyminen kattilaan on yleensä oire palamisen ongelmista.

– Kattilan likaantumisen voi nähdä savukaasun lämpötilaa seuraamalla. Kun lämpötila on noussut 20−40 astetta verrattuna puhtaaseen kattilaan, on puhdistamisen aika. Nuohouksessa voidaan palamisjäännösten perusteella arvioida laitteiston toimintaa. Hyvässä palamisessa muodostuva tuhka on hienojakoista, muistuttaa toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä.

Tuhkalle kuumuutta kestävä astia

Tuhka kerätään kuumuutta kestävään ja kannella suljettavaan astiaan. Kun tuhka on kunnolla jäähtynyt, se pakataan tiiviisti jätepussiin ja viedään sekajäteastiaan. Tuhkan jäähtyminen kestää pitkään, ja tuhkan seassa olevat kytevät kekäleet voivat sytyttää jäteastian palamaan.

Pieniä määriä tuhkaa voi käyttää puutarhassa. Parhaita sijoituskohteita ovat marjapensaat, hedelmäpuut ja muu puusto, jonka juuristoalueelle tuhka levitellään. Tuhkan puutarhakäytössä on kuitenkin huomioitava, että puhdistuksen yhteydessä kattilasta saattaa irrota epäpuhtauksia.

Käytännön huoltotoimia

Kattilan arina, tulipesä, lämmönsiirtopinnat ja muut pinnat puhdistetaan laitetoimittajan huolto-ohjeen mukaan. Pienten kattiloiden nuohouksessa on suositeltavaa käyttää työhön soveltuvaa tuhkaimuria. Myös nestemäisiä puhdistusaineita, joita saa erikoisliikkeistä, voi kokeilla.
Käyttö- ja apulaitteiden, kuten shunttiventtiilii, kiertovesipumppu, paisuntasäiliö ja varoventtiili, kuntoa pitää seurata. Kunnossapitotoimenpiteet tehdään tarpeen mukaan. Suuret lämpötilan vaihtelut ovat tyypillisiä pilkekattiloille. Myös lämmitysjärjestelmän osien kuntoa kannattaa tarkkailla, ja ne on uusittava tarvittaessa.

Varoventtiilin avautuminen kokeillaan keventämällä käsin sulkulaitteen jousta. Varolaitteen toiminta testataan asetusta muuttamalla. Toiminnan pitää olla vain käsin palautettavissa käyttötilaan. Valmistajien ohjeita on seurattava ja pyydettävä tarvittaessa ammattilainen apuun. Luukkujen ja peltien tiiveys tarkistetaan. Palamattomasta materiaalista valmistettu tiivistysnauha on vaihdettavissa. Ilmavuodot voivat heikentää palamista ja päästää savua sisään.

Nuohous vähintään kerran vuodessa

Nuohooja on tilattava säännöllisesti. Kiinteän polttoaineen kattiloiden savuhormit ja yhdyshormit nuohotaan kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Hormien nuohoamisessa käytetään aina valmistajan suosittelemia välineitä. Nuohouksen yhteydessä tarkastetaan hormien ja hormiliitosten kunto ja tarvittaessa korjataan havaitut puutteet. Nuohouksessa pitää tarkastaa rakenteiden kunto, sillä korroosiovauriot ovat mahdollisia. Samoin tarkastetaan hormirakenteissa mahdollisesti olevan kondenssiveden poistoputkiston kunto ja toiminta.

– Palamismittauksilla voidaan selvittää, onko kattilan säädöt tehty oikein ja polttoaineen mukaisesti. Kun kaikki on kunnossa, palaminen on tehokasta, polttoainetta säästyy ja palamisen hiukkaspäästöt ovat vähäiset, kertoo toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan keskusliitto ry:stä.

Mittaus tehdään savukaasuanalysaattoreilla, jotka soveltuvat kiinteän polttoaineen (puu, pelletti) kattiloihin. Nuohooja tekee mittauksen kahdessa vaiheessa talviaikana, kun kattila toimii vähintään 50 prosentin nimellisteholla. Ensimmäinen mittaus tehdään nuohouksen yhteydessä. Silloin nuohooja antaa myös ohjeita kattilan säätämiseen ja puhdistamiseen. Toisen mittauksen nuohooja tekee seuraavan kahden viikon aikana. Vertaamalla mittaustuloksia nähdään, onko kattilan säätäminen tehostanut palamista.

Mittauksen yhteydessä nuohooja tarkistaa, että korvausilmaa tulee riittävästi. Mittaukset kannattaa tehdä säännöllisesti. Mittaus on hyvä tehdä myös laitteita vaihdettaessa ja kiinteistönomistajan vaihtuessa.

Biokattilaneuvonnalla edistetään biopolttoaineita hyödyntävien lämmitysjärjestelmien ja biokattiloiden energiatehokasta käyttöä. Neuvonta koskee kaikkia alle yhden megawatin bioenergiakattiloita. Kutteri-ohjelma on sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvonnasta. Bioenergia ry vastaa Kutteri-ohjelman ja -sopimuksen toimeenpanosta ja kehittää sitä yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa. Motiva Oy tuottaa tietoaineistoja neuvonnan tarpeisiin ja pitää yllä Tehokkaasti puulla -sivustoa. Biokattilaneuvontaa ja siihen liittyviä tutkimuksia toteuttamassa on mukana yhdistyksiä, alan oppilaitoksia ja yrityksiä. Kutteri II -ohjelman sopimuskausi on 2017‒2020.

Lähde: ePressi.com