Huonekasveille lisävaloa, linnunpöntöt paikoilleen – suojaa ryhmäruusut

Piha

Vihdoin pitkään jatkunut harmaus väistyi ja aurinko pääsi esiin, tuomaan valoa sitä niin kipeästi kaipaaville huonekasveille. Ja toki hyvää se tekee meille ihmisillekin, paljon iloisempi fiilis kaikilla.

Kunnon valo on parasta, mitä kasveilla voi nyt olla

Johtuuko tästä pitkään jatkuneesta harmaudesta vai mistä, mutta varoitan, että saatan hiukan taas paasata tästä valon tärkeydestä. Valo kun on kaiken elämän perusta, niin sen tärkeyttä ei voi sivuuttaa. Sen tärkeyden näkee nyt taas mahdottoman hyvin. Nuo huonekasvit, mitkä ovat olleet valon alla, loistaa ja kasvaa, kun taas pari verrokkikasvi, mitkä olleet ihan vain ikkunasta tulevan valon varassa, alkavat jo nyt voida huonosti. Minun oli pakko siirtää myös ne valon alle, ennen kuin kuolevat!

Ja kunnon valo on ainut mikä auttaa! Oikein välillä suututtaa, kun näkee kaikenlaisia valoja kehuttavan ja mainostettavan ”kasvulamppuina”. Paljon watteja ja sävyjä, mutta todellisuudessa niistä on iloa vain omille silmille (jos niillekään) ja sähköyhtiölle, ei kasveille. Minullekin tarjottiin myyntiin sellaisia ”saat halvalla, paljon watteja ja on hienoja” -tyylillä, no arvaatte varmaan mitä vastasin… Yritin olla kohtelias ja sanoin vain, että ei kiitos ja toivotin hyvää päivänjatkoa. Kehotin myös hiukan tutustumaan kasvifysiologiaan ja vastuulliseen kaupankäyntiin, mutta se taisi kaikua kuuroille korville.

Minä luotan ja myyn vain noita Philipsin ammattilaislamppuja, joihin olen myös heiltä saanut luvan myydä kotitalouksiin, tietyin ehdoin. Ovat niin hyviä ja haluttuja myös tiettyjen kasvien kasvatuspiireissä, että siihen minun piti antaa kirjallinen sopimus, että siihen tarkoitukseen niitä en myy. Enkä kyllä myisi ilman tuota sopimustakaan!

Jos varmasti hyvän ja toimivan kasvulampun haluat, kätevän johdon kera, niin täältä niitä löytyy. Tämän lampun toimivuuden takaan minä! Ei muuten hullumpi idea sujauttaa pukinkonttiinkin?

Uusia linnunpönttöjä paikoilleen jo nyt

Uusia linnunpönttöjä olen värkännyt ja ajattelin laitella ne jo nyt paikalleen. Naapuri kyseli, että miksi ihmeessä jo nyt, kun vastahan niitä keväällä tarvitaan. Miksi ei? Ja vastasin, että nyt on hyvät kelit sekä aikaa laittaa ne paikalleen. Ovat sitten valmiina, ja lisäksi nuo pöntöt tarjoaa hyvää suojaa tiaisille ym. talvehtiville pikkuystäville. Joten jos sinullakin on aikaa ja suunnitelmia laittaa jokunen uusi pönttö, niin laitapa sinäkin ne jo nyt. Pikkuystävät kiittävät talven kylmissä keleissä ja varmaan jatkavat asumistaan heti keväällä.

Kuvia pihasta avuksi

Onhan noita kuvia tullut otettua pitkin kevättä ja kesää, mutta nyt otin kuvia vielä kertaalleen. On sitten helpompi keväällä muistella ja suunnitella yhdessä kesäkuvien kanssa, että mitä kohtia voisi uudistaa ja mitkä saa jäädä. Sitten kun lumi sataa, niin ei sitä enää muista, vaikka kuinka on muistavinaan. Tiedä onko sitä tulossa vanhaksi, mutta kyllä kuvista on vallan iso apu muistin tueksi ainakin minulla.

Kuvien lisäksi teen aina hiukan muistiinpanoja. Kirjoittelen ylös pitkin kasvukautta kaikkia huomioita, ja ne kyllä yhdessä kuvien kanssa palauttaa mieleen kaikenlaista, minkä muuten olisin jo saattanut unohtaa ennen seuraavaa kasvukautta. Kirjoittelen mm.:

  • Mitä kasvoi missäkin kohtaa kasvimaalla ja miten ne menestyivät (vuoroviljely kannattaa hyötykasvimaalla).
  • Eikö jokin viihtynyt jossain paikassa? Uusi paikka / kasvi ensi vuonna.
  • Tuliko laitettua jotain liikaa / liian vähän? Helppo korjata ensi vuonna.
  • Viihtyikö jokin erityisen hyvin jossain? Samoja tai ainakin samansukuisia ensi keväällä samalle paikalle on hyvä idea, eikö vain?
  • Olisiko tarvetta lisäkasvupaikoille? No ainahan sitä on, mutta mitä / miten? Lavat, kasvihuone, ruukkuja, tunneleita, penkkejä? Nyt talvella hyvä valmistella ja suunnitella nekin. Penkin ehtii esim. hyvin nyt vielä kepittää, ja vaikka kääntää ja kalkita valmiiksi.
  • Oliko kasteluvesi hyvin saatavilla ja kätevästi hoidettu? Ideoita sen toteuttamiseksi ensi kasvukaudelle on hyvä suunnitella ja miettiä ennakkoon.
  • Työtasot. Kirppareilta tai nikkaroiden, olisi nekin sitten valmiina.
  • Joulupukki. Sille voisi olla hyvä kirjoittaa toiveista, kun kerran kilttejä ollaan oltu koko vuosi, niin tiedä vaikka jollain kivalla lahjalla voisi yllättää. Sinut, ystäväsi tai vaikka koko perheen!

Ja mitä kaikkea mieleen tuleekin. Ei tarvitse olla kuin ranskalaisin viivoin kalenterin kulmassa, niin moni asia on ajoissa kunnossa ja paremmin ensikaudella. Ja siihen ei enää muuten pitkälti olekaan!

Vettä kasveille? Lapiotestillä selviää!

Tästä on ilmeisesti ollut jossain jokin juttu, kun kovasti on tiedusteltu, että pitääkö nyt ihan oikeasti alkaa kantaa vettä puille ja pensaille vielä, kun niin sanottiin. Piti oikein itsenkin käydä tekemässä lapiotesti ja painoin lapion teränmitalta maahan ja kyllä se märkää oli. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei jossain päin olisi niin kuivaa, että puille ja pensaille olisi hyvä nyt ämpärillinen-pari antaa ennen talven tuloa. Ainakin se imeytyisi nyt hyvin, eikä haihdukaan pois. Minun neuvoni on, että mene ja työnnä lapio maahan, käännä hiukan ja katso ja kokeile onko maa märkää vai kuivaa, ja toimi sen mukaan. Ihan tällä terveellä (puutarhurin) järjellä pärjätään taas tässäkin asiassa, eikö vain? Eikä suotta ryntäillä.

Mitä sille ryhmäruusupenkille nyt pitikään tehdä?

Ruusupenkkien suojauksesta tuli myös kysymyksiä, että kuinka ne nyt taas tulikaan suojata. Itse en ole tehnyt vielä mitään, mutta jos ja kun nuo ilmat tuosta viilenee ja menee pakkasen puolelle, niin sitten sen teen. Nyt vielä en ole suojannut, kun ilmat ovat olleet niin lämpimiä ja kosteita, ettei suotta tule mitään homeita tai kasvitauteja – suojien alla kun ilma ei vaihdu.

Eli tee näin:

  • Pakkasten tultua leikkaa varret n. 30-40 cm tapeille ja vie leikatut osat kompostiin tai polta. Etenkin oikein piikkiset lajikkeet kannattaa polttaa, nuo piikit kun ei tahdo hävitä kompostissa ja on ikävän teräviä ”löytää” kompostia levittäessä.
  • Nostele tai lisää multa/hiekkaseosta tyville. Etenkin se jalostuskohta on syytä jäädä reilusti piiloon, se on se herkin kohta paleltua.
  • Piilota muutamia valkosipulinkynsiä penkkien reunoille tai kaada koivutislettä penkin ympärille. Näin estät myyrien ja hiirien mahdolliset vierailuhalut talven aikana. Ja koska valkosipulit on jo maassa, niin tuo koivutisle (joka muuten toimii hyvin) on se millä nyt homma hoituu. Liruttele sitä muuten myös kellarin oven eteen – olen huomannut, että hiiret eivät tykkää tulla siitä yli kellarin puolelle. Ja pieni liraus likakaivossa pitää senkin mukavasti hajuttomana.
  • Lunta kun tulee, niin pidä huoli, että ruusut ovat mahdollisimman hyvin lumen peitossa, lapioi tarvittaessa lisää lunta niiden päälle.
  • Jos oikein kovia pakkasia tulee ennen lumia, niin hae havuja suojaksi.

Siinäpä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Keväällä annan kasvustolle haalean lämmintä vettä ja katson kuinka silmut puhkeaa. Ja jos jokin varsi on menehtynyt, niin leikkaan sen pois. Jo kolme-neljä vartta riittää hyvin komeaan kasvuun.

Pensasruusuille en oikeastaan tee mitään, muuta kuin katson, että multa on kohollaan penkissä, ettei vesi pääse kasaantumaan ja jäätymään niiden juurille.

Komposti hyytyi – avuksi kanankakkavesi

Niin se vain kävi itsellenikin, vaikka niin olin olevinani tarkkana – lämpökompostorini hyytyi ja lakkasi käymästä. Vaikka niin taiteen mukaan olen tehnyt kuin ennenkin, mutta ilmeisesti liian kuivaa on ollut nuo tavarat ja niin vain lämmöt laski. Vaan nyt ei ole vielä mitään hätää, kun se ei ole jäässä. Otin kolme kourallista kanankakkarakeita ämpärillisen lämmintä vettä. Sekoitin porakoneen maalinsekoitus vispilällä rakeet hyvin sekaisin ja liruttelin sekoituksen kompostiin. Ja niin alkoi taas lämmöt nousta ja hyvää multaa tulee.

Kukkahoroskoopissa juhlimme nyt siankärsämöitä

Tunnetko tai tunnistatko? Osuuko oikeaan?

Siankärsämö 13.11. – 8.12.

Siankärsämö kulkee elämänsä ryhdikkäänä ja pystypäisenä, mutta ei itsepäisenä. Yllättävänkin joustavan luonteensa ansiosta se sopeutuu helposti muutoksiin ja uusiin tilanteisiin. Epäoikeudenmukaisuuksia siankärsämö kavahtaa, siksi se on aina valmis puolustamaan vääryyttä kärsineitä. Vastoinkäymiset eivät sitä pelota. Pikemminkin ne ovat vain haasteita, jotka on voitettava. Siankärsämö ei koreile ulkonäöllään, mutta hengeltään suurena se ei huku muiden joukkoon. Sen iloinen elämänmyönteisyys säteilee ympäristöön eikä sen tarvitse koskaan olla yksin. Hyvänä kuuntelijana siankärsämö paneutuu joskus liikaa muitten ongelmiin ja unohtaa, että myös itselle olisi annettava aikaa. Opettelemalla tervettä itsekkyyttä se voi torjua silloin tällöin uhkaavaa uupumusta. Siankärsämössä on taipumusta syvällisyyteen ja elämän tarkoituksen pohdiskeluun. Liikuntamuodoista jooga sopii sille parhaiten, mutta sen tulisi vahvistaa myös lihaksiaan, niin että pitkä ja usein solakka varsi ei vanhemmiten menetä ryhdikkyyttään. Tuittupäisyydellään siankärsämö joskus hämmentää ympäristöään ja tämän luonteenpiirteen hiominen vaatii vielä paljon työtä.

Tiinan aivan ihana amaryllisruno

Tiina lähetti meille runon amarylliksen istuttamisesta ja se oli aivan ihana. Meidän tytöt tekivät siitä taitavasti vielä tämmöisen videonkin. Katsopa alta, miten ihanasti on istutusohjeet runon muotoon saatettu!

Pikkupakkasten ja auringon paisteen ilahduttamaa loppuviikkoa toivottaa puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

amaryllis Juha Toikka Kodin Kukat Kodinkuka komposti kompostori ryhmäruusu ryhmäruusupenkki ryhmäruusut siankärsämö

Lisää samasta aiheesta

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: