Julkisivu kuntoon homeenestopesulla

Ihminenkin sairastuu kun kulkee koko päivän märissä vaatteissa. Sama koskee taloja. Suomalainen ilmasto ja runsaat sateet asettavat rakennusten julkisivut kovalle koetukselle. Maalaisjärkeä käyttämällä pärjää pitkälle, muistuttaa Pohjolan Pintamestarit.

Rakennuskanta muodostaa Suomen kansallisomaisuuden suurimman yksittäisen erän. Pihalla voi seistä uusi kiiltävä auto, mutta nyrkkisääntönä on, että tyyriskin menopeli on arvoltaan vain kymmenesosan omistajansa talon arvosta.

Huoltaminen alkaa homeongelman kartoittamisesta ja homeelta suojautumisella

Sieni- ja homeitiöiden valtaamat kivipintaiset julkisivut pestään erittäin kuumalla ja korkeapaineisella vesisuihkulla, jolla pinta saadaan täysin puhtaaksi. Suomalainen ilmasto, erityisesti niin kutsuttu vaakasuora sade sekä kapeiden räystäiden ylitse suoraan seinälle tulviva sadevesi asettavat rakennuskantamme julkisivut kovalle koetukselle. Vain hyvällä ennakoinnilla ja ammattitaitoisella suojauksella vältytään kalliilta julkisivuremonteilta.

Vaikka suomalainen huoltaa autonsa säännöllisesti ja vaihtaa siihen öljyt huoltokirjan ohjeiden mukaisesti ajallaan, taloista ei pidetä yhtä tarkkaa huolta. Olisiko jo aika ryhtyä huolehtimaan kalleimmasta pääomastamme?

Homeenestopesujen suomalaisen pioneeriyrityksen Pohjolan Pintamestarit Oy kannustaa kaikkia omakotitalon omistajia käyttämään maalaisjärkeä – pienellä vaivalla ja ennakoinnilla välttää kalliiksi koituvien ongelmien syntymisen.

– Oman talon katolla kannattaa käydä pari kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Se on varttitunnin homma..

Ongelmana tukkeutuneet rännit

Homeenestopesut soveltuvat kaikille kivipintaisille julkisivuille. Sieni- ja homeitiöiden ohella julkisivuja riivaa pakkasrapautuminen, joka kiihtyy olosuhteissa, joissa päivällä on lämpöasteita ja yöllä pakkasta. Kun kivipinta on pesty puhtaaksi elollisesta aineksesta, sen päälle voidaan ruiskuttaa suoja-aine estämään uusien kasvustojen synty ja tekemään pinnasta vedenpitävä, jolloin se säilyy kuivana eikä enää altistu pakkasrapautumiselle.

Katolla tulee suorittaa silmämääräinen katselmus, jossa tarkistetaan esimerkiksi piipunjuurten tiilet ja vaihdetaan rikkinäiset tiilet uusiin. Antennireikä kannattaa myös tarkistaa, sillä sitä suojaava silikoni ei ole ikuista. Silikonit tulisi uusia kahden vuoden välein.

Tärkein toimenpide on puhdistaa katto lehdistä ja havuista etteivät ne pääse tukkimaan rännejä. Ränneihin kertyneet lehdet tulee luonnollisesti myös poistaa.

– Kun rännit putsataan kaksi kertaa vuodessa, ne eivät voi olla tukossa silloin kun niitä tarvitaan.

Vesiletkua ja pientä ilmapuhallinta kummempia työkaluja hommassa ei tarvita. Rännien toimivuuden ohella katon puhdistaminen säästää myös kattoa itseään, sillä lehdet ja havut alkavat väistämättä maatua ja katolle kehittyy eräänlainen komposti. Se syö tehokkaasti varsinkin tiilikatetta. Rapautuneelle tiilikatolle kannattaakin suorittaa maalaus tai suojakäsittely.

– Huoltamaton katto aiheuttaa hyvin usein ongelmia julkisivulle, kun sammal tukkii sadevesikanavat. Tukkeutuneista ränneistä sadevesi tulvii rakennuksen ulkoseinille.

Kuten jokainen muistaa koulun fysiikan tunnilta, vesi on ainoa molekyyli joka supistuu ja laajenee kahteen suuntaan. Jos seinät ovat jatkuvasti kosteat ja säätila vaihtelee pakkasasteista lämpöasteisiin ja takaisin, toistuvasti supistuvat ja laajenevat vesimolekyylit alkavat rapauttaa kivipintaista seinää.

Impregnointi suojaa kivipinnat

Pelkkä ulkoseinien pesu ei riitä, sillä pinnat kannattaa myös suojata. Julkisivun desinfiointi- ja suojakäsittely tehdään erillisinä toimenpiteinä ja kumpikin omilla aineillaan. Sammaleen, jäkälän, homeen ja levän hävittämiseen luotu käsittelyaine desinfioi pinnat. Betonin suojaamiseen kehitetty impregnointiaine suojaa pinnat itiöstöltä ja pakkasrapautumiselta säilyttäen pinnan alkuperäisen värin. Impregnointi on pitkäkestoinen ratkaisu, jonka uusimisväli on jopa kymmeniä vuosia.

Jatkuvasti kosteudelle altistuvaan julkisivuun saattaa kehittyä myös sieni- ja homeitiöiden kasvusto. Käytännössä se tarkoittaa samaa kuin ruostekukinto metallille.

– Moni luulee, että homeongelmille ei voi tehdä mitään. Kyllä voi.

Pohjolan Pintamestarit suorittaa rakennusten kivipintaisille julkisivuille homeenestopesuja sekä betonin impregnointia. Nyrkkisääntönä on, että pesun ja impregnoinnin aiheuttama kustannus sataa neliömetriä kohden vastaa noin kolmen rikkoutuneen tiilen vaihtamista uusiin – ennakoiva talojen terveydenhoito on siis myös kustannustehokasta sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä.

Pintamestareiden menetelmällä saadaan kivipintaiset julkisivut pohjoismaisten olosuhteiden vaatimusten mukaiseen kuntoon. Sammaleenpoistoaineen ja korkeapainepesun sekä imulaitteiston avulla julkisivupinta saadaan täydellisen puhtaaksi. Suoja-aineella kyllästetään pinnan huokoset, jolloin pinnasta tulee vedenpitävä ja tehokkaasti suojattu pakkasrapautumista vastaan.

Impregnointi estää myös seiniä likaantumasta, ja vaaleat julkisivupinnat säilyvät vaaleina.

Lisätietoja: www.pintamestarit.fi