Kevät herättelee nyt kasvien lisäksi myös kyyt – istuta erilaisia sipuleita

Piha

Nyt se kevät sitten saapuu oikein rytinällä. Muuttolintuja palailee kiihtyvällä tahdilla, lumen alta paljastuu päivittäin lisää maata ja ensimmäiset perhosetkin on jo nähty. Kesään on toki vielä matkaa, mutta ihana kevät on nyt täällä!

Kevät herättelee kyyt – karkotin takaa sopuisan yhteiselon

Nyt ovat ensimmäiset kyyt jo liikkeellä. Ei täällä meillä vielä, kun lunta on reilusti, mutta ainakin tuossa WWF:n luontolivekamerassa on jo ensimmäiset kyyt nähty.

Joka tapauksessa minun käärmekarkottimeni on jo tullut lumen alta esiin ja aurinkokennotoimisena on taas alkanut värähdellä, joten tällä tontilla on kaikki hyvin. Tuon karkottimen idea perustuu kyyn herkkään tuntoaistiin ja siihen, ettei se siedä maasta tulevaa ja toistuvaa värinää. Karkotin kannattaa siis sijoittaa paikkaan, missä ei halua kyiden oleilevan. Ja sen pää kannattaa laittaa sellaiseen kohtaan, josta ääni kulkee mahdollisimman hyvin, kuten talon sokkeliin, kallioon, tiukkaan maahan jne. Näin ääni etenee mahdollisimman tehokkaasti ja pitää kyyt poissa.

Tämä karkotin ei kuitenkaan vaikuta niiden olemassaoloon muuten, ja on aina tappamista parempi vaihtoehto. Vaikka kyitä onkin syytä hiukan varoa, niin turvalliseen liikkumiseen riittää hyvin jo pelkät kumisaappaat. Toki lapsia ja lemmikkieläimiä pitää vahtia erikseen.

Ja se, mikä jää usein tiedostamatta, on se kyyn loistava puoli. Kyyt nimittäin torjuvat punkkeja tehokkaasti syömällä jyrsijöitä, jotka taasen ovat punkkien isäntäeläimiä. Tutkijat käyttävät sellaista lukua kuin 1:200, eli yksi käärme torjuu jopa 200 punkin kasvamisen täysikokoiseksi. Se on aika paljon ja etenkin rannikkoseuduilla, missä borrelioosin vaara on suurin, nuo punkit olisi hyvä pitää kurissa. Punkit – totta vai tarua? on hyvä sivusto punkkien ja niihin liittyviin asioihin – kannattaa lukaista!

Tämän käärmekarkottimen, mitä itsekin pidän tuossa tontinreunalla löydät täältä. 34,99 € / kpl (ovh. 44,99)

Enkelinsiipi ihastutti, mutta tiesitkö siitä että…

Viime viikolla kirjoitin tuosta Pirkon ihanasta ajatuksesta viedä enkelinsiivet rakkaansa haudalle. Ja hiukan unohtui kirjoittaa sen historiasta, joten tässä pieni historiakatsaus tästä ihanasta kasvista.

Tämän ihastuttavan kasvin löysi Lyall Fieldes ollessaan Chilessä liikematkalla, tai luuli löytäneensä. Selvisi kuitenkin, että hänen isäntäperheellään oli jo usean vuoden ajan ollut taimia tästä kaunokaisesta. Tämä kiehtova kasvi päätyi Japaniin Takashi Hikagen mukana. Muutama vuosi myöhemmin se löysi tiensä myös Eurooppaan.

Etelä-Chilen perintönä ’Angel Wings’ ei ole pelkästään kuivuutta kestävä, vaan myös suolaa kestävä kasvi – se sopii siis myös merenrantapuutarhaan. Se viihtyy niin ruukuissa kuin kukkapenkissäkin, soveltuu niin sisälle kuin ulos ja sitä voi käyttää myös leikkona. ’Angel Wings’ nauttii auringosta ja kohtalaisesta kastelusta. Kasvualusta tulisi olla vettä läpäisevä. Hyvällä hoidolla ”enkeli” voi kasvaa jopa 40 cm korkeaksi ja yhtä leveäksi. Kukinta on harvinaista, mutta ei mahdotonta.

Enkelinsiivet saat varattua itsellesi täältä. 9,90 € / kpl, tai 24,90 € / 3kpl (ovh. 29,70) 

Istutussormikkaat vasenkätiselle? 

Hirmusuosion saaneista istutussormikkaista tuli kyselyjä, että mitäs jos on vasenkätinen ja kynnet ovat vain oikeassa sormikkaassa. No se on totta, että tuota ei valmisteta kuin oikeakätisenä, mutta eipä se ole ongelma kumminkaan. Nuo kynnet nimittäin lähtevät kätevästi irti. Laita sormikas käteen, sormet hetkeksi lämpimään veteen ja pyörittele kynnet irti ja laita siihen toisen käden hanskaan. Pienellä liimatipalla voit vielä varmistaa kiinnityksen. Samoin kannattaa tehdä, kun sormikkaat tulevat muuten tiensä päähän. Irrottele nuo kovat kynnet ja laita uusiin sormikkaisiin, ei tarvitse suotta ostaa uusia ”kynsiä” kun nuo kestää kumminkin monta kertaa kauemmin kuin sormikkaat.

Video sormikkaiden käytöstä löytyy nyt täältä – samasta paikkaa mistä sormikkaatkin.

Toiveuusintana sipulit – nyt myös ilmasipuli

Tätä sipulijuttua on kyselty uudelleen julkaistavaksi ja helppohan tämä toive on toteuttaa. Silloin aikaisemmin tästä oli unohtunut ilmasipuli-osio, mutta nyt pari riviä siitäkin. Joten ole hyvä – tuhti tietopaketti aina niin helpoista ja maistuvista sipuleista!

Sipuleiden (Allium) suku on valtaisa ja siihen kuuluukin sekä koriste- että hyötykäyttöön tarkoitettuja sipuleita.

Ruokasipuleita on viljelty vuosituhansien ajan, ensimmäiset dokumentoidut tiedot löytyvät kaukaa vuosituhansien takaa egyptiläisten toimesta. Sipulin viljelyn arvellaan alkaneen Länsi-Aasian vuoristoalueelta, ja keski-Eurooppaan sipulit rantautuivat keskiajan alussa. Nykypäivänä sipulit ovat suosituimpia viljelyskasveja ympäri maailman. Myös Suomessa sipulit ovat yksi viljellyimmistä ja syödyimmistä vihanneksista, siitäkin huolimatta, että sipuli jakaa kovastikin mielipiteitä voimakkaalla maullaan. Sipulit ovat mitä mainioin ruokien mauste, lisuke ja pääraaka-aine, mutta sen lisäksi ne ovat myös terveellisiä ja ennen kaikkea hyviä flavonoidien ja C-vitamiinien lähteitä. Purjo mm. sisältää runsaasti C- ja A-vitamiinia.

Sipuleille ominainen piirre on sen voimakas maku ja tuoksu, jotka aiheutuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Tämä samainen yhdistelmä saa myös aikaan sen, että sipuli saa niin kovin herkästi itkemään. Keitettäessä tai paistettaessa sipulin maku kuitenkin pehmenee. Monipuolisia sipuleita on ruoanlaitoin lisäksi käytetty mm. lankojen, kankaiden ja pääsiäismunienkin värjäämiseen.

Kelta- eli kepasipuli (ruokasipuli) on sipuleistamme yleisin. Niitä on pyöreitä ja littanoita. Keltasipuli on erinomainen raaka-aine keittiössä; se sopii mainiosti mausteeksi, lisukkeeksi sekä pääruoka-aineeksi. Kypsyessään keltasipulin maku muuttuu makeahkoksi.

Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos. Se on keltasipulia jonkin verran voimakkaamman makuinen. Punasipuli sopii mainiosti niin salaatteihin, kuin lämpimiinkin ruokiin. Marinoituna punasipulista saa loistavan, kauniin värisen lisukkeen.

Ryvässipuli on keltasipulia hivenen maukkaamman makuinen. Ryvässipuli kasvaa nimensä mukaisesti ryppäinä. Kooltaan ryvässipuli on keltasipulia hivenen pienempi.

Salottisipulia pidetään sipuleista hienostuneimman makuisena ja se onkin ranskalaisen keittiön perusraaka-aine. Sipuli on muodoltaan hivenen epämääräinen ja se lisääntyy sivusipulein. Pitkulaisia salottisipuleita kutsutaan banaanisalottisipuleiksi. Salottisipuli sopii mainiosti esim. pataruokiin.

Hillosipuli on keltasipulin kääpiömuoto, jota käytetään usein säilönnässä. Hillosipuleita näkee usein myös salaateissa ja ne sopivat hyvin myös pataruokiin.

Jättisipuli on keltasipulin jättikokoinen muunnos, joka voi painaa jopa kilon, ylitsekin. Keltasipuliin verrattuna maku on miedompi ja se sopiikin hyvin esim. salaatteihin ohuina siivuina tai vaikka sellaisenaan voileivän päälle.

Hopeasipuli on kepasipulin valkoinen muunnos. Maultaan kepasipulia miedompi hopeasipuli sopii loistavasti esim. salaatteihin.

Purjosipuli on ulkoasultaan muihin sipuleihin verraten poikkeava. Se ei kasvata sipulia vaan sillä on pitkän huiskeat lehdet ja tuppimainen vartalo. Sipuleihin verrattuna purjolla on mieto maku ja se sopiikin niin kylmänä kuin kuumanakin ruokapöytään. Purjon voi käyttää kokonaisuudessaan, niin lehdet kuin tuppimaisen vartalon. Ennen käyttöä purjo on kuitenkin hyvä halkaista ja huuhtoa, sillä lehdet ja vartalo keräävät herkästi multaa uumeniinsa.

Valkosipuli keltasipulin lisäksi ehkä tunnetuin ja käytetyin sipuli. Valkosipuli muodostuu kynsistä, joita ympäröi silkkipaperin ohut kuori. Valkosipulit ovat voimakastuoksuisia ja aromaattisia. Valkosipulia käytetään lähinnä maustamiseen, mutta toki sitä voi käyttää pääraaka-aineenakin. Miten maukasta onkaan sametin pehmeä valkosipulikeitto paahdetuista valkosipulinkynsistä, marinoidut valkosipulin kynnet tai kokonaisina grillatut valkosipulit. Valkosipulia käytetään myös lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Ruohosipuli poikkeaa purjon tavoin muista sipuleista. Ruohosipulit ovat nimensä mukaisesti ruohon kaltaisia pillikkeitä, joita voidaan kerätä jo varhaisesta keväästä lähtien. Ruohosipulin maku on mieto ja usein niitä lisätäänkin silppuna esim. salaatteihin. Kiinanruohosipuli poikkeaa tavan ruohosipulista litteällä lehden muodollaan ja miedolla valkosipulin maullaan.

Ilmasipuli on monivuotinen sipuli, joka viihtyy samalla kasvupaikalla vuosia. Ilmasipulista voidaan käyttää niin mehevät varret, varsien päähän muodostuvat pikkusipulit, kuin maassa kasvavat jakosipulitkin. Miedon makuiset varret sopivat hyvin esim. salaatteihin, voimakkaan makuisia pikkusipuleita käytetään normaalin sipulin tapaan. Ilmasipulia lisätään joko jakamalla maanalaiset jakosipulit tai pikkusipuleista syksyllä tai keväällä. Pikkusipulit istutetaan noin 30cm välein muutaman sentin syvyyteen. Kasvusto jaetaan yleensä noin viiden vuoden välein. Ilmasipulin voi istuttaa myös perennapenkkiin.

Sipulin kasvatus

Sipulin kasvatus on helppoa. Sipulia voi valkosipuleita lukuunottamatta kasvattaa siemenistä, mutta yleensä sipulit istutetaan istukkaista eli pikkusipuleista. Sipulit viihtyvät parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa maassa lämpimällä kasvupaikalla. Sipulit voidaan istuttaa jo toukokuussa – poikkeuksena valkosipulit, jotka laitetaan maahan jo syksyllä. Ennen istutusta sipuleita voi halutessaan liottaa hetken aikaan vedessä, tämän sanotaan estävän naattihometta. Sipulit istutetaan maahan siten, että sipulin suippo kärki jää hivenen maan pinnan yläpuolelle. Istutuksen jälkeen sipuleita kastellaan säännöllisesti. Liian kuiva maa toki haittaa kasvua, mutta voi myös vaikuttaa tulevan sadon makuun. Loppukesästä kastelua vähennetään, jotta lehdet pääsevät ajoissa tuleentumaan.

Sadonkorjuu suoritetaan yleensä elokuussa, siinä vaiheessa kun naatit ovat alkaneet lakoontua. Laita nostetut sipulit ensin muutamaksi päiväksi kuivahtamaan sateelta suojaisaan paikkaan, tämän jälkeen putsaa sipulit ja vie ne lämpimään kuivamaan. Kun sipulin kaulakin on kuivahtanut, voi naatit kiertää irti. Säilytä sipulit kuivassa ja viileässä paikassa esim. verkkopussissa. Sipulit selviävät myös huoneenlämmössä.

Pienenä vinkkinä: Mikäli haluat leivän päälle tai salaattiin tuoretta vihreää, niin valkosipulin kynsiä kannattaa nyt istuttaa ruukkuihin ja laittaa ikkunalle kasvamaan. Ei mene kauaakaan, kun kynnet alkavat puskea maukkaita versoja. Pidä multa kosteana, mutta älä lotraa märäksi.    

Minulla on valikoimissa kolme eri istukassipulia tälle keväälle, kelta-, puna-, ja salotti- ja hopeasipuli – ja niitä kaikkia on saatavilla täältä.

Kevätlämpimin terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

enkelinsiipi istutussormikkaat Juha Toikka Kodin Kukat Kodinkukat kyy käärme käärmeet käärmeiden karkotus ruokasipuli ruokasipulit sipuli sipulin kasvatus sipulit talvivalkosipulin istutus valkosipulin kasvatus

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: