Kiinteistön kuntotutkimus: Vertailemalla tutkijoita säästät aikaa ja rahaa

Talo

Kiinteistön kuntotutkimus on laaja ja yksityiskohtainen selvitystyö, jossa kiinteistön jokainen soppi tutkitaan hyvin huolellisesti. Jossain tilanteessa kiinteistön kunto selviää kuitenkin myös kevyemmällä kuntokartoituksella. Kumman sitten valitsetkin, niin varmista, että selvityksen tekee varmasti osaava alan ammattilainen.

Kiinteistön kuntotutkimuksen ostajan on syytä selvittää tarpeensa ja toiveensa jo ennakkoon huolellisesti. Kun ennakkoläksyt on tehty huolellisesti, on syytä vielä varmistaa, että tutkimuksen tekijöiden kilpailutus tuottaa toivotun tuloksen.

– Se vasta kallista onkin, jos jokin vika joudutaan korjaamaan puutteellisten tutkimuksien ja suunnitelmien vuoksi kahteen kertaan, kertoo Kiwa Inspectan asiantuntija Henri Käyrä.

Mitä asioita kuntotutkimuksen tai kuntoarvion tekijöiden kilpailutuksessa olisi otettava huomioon?

– Tutkimuksen tekijöillä tulee olla riittävä pätevyys ja osaaminen sen toteuttamiseen. Millaista osaamista vaaditaan, riippuu pitkälti tutkimuksien sisällöstä. Helpotusta osaavan tekijän valintaan löytyy pätevyysrekistereistä. Esimerkiksi kiinteistötutkimuksissa on rakennusterveysasiantuntijalla (RTA) hyvä perusosaaminen rakennusterveydestä, kosteusvaurioista, sisäilman laadusta ja ohjearvoista, vinkkaa Kiwa Inspectan tekninen asiantuntija Henri Käyrä.

Kosteusvaurion kuntotutkijalla (KVKT) on vielä syvempää osaamista muun muassa rakennusfysiikasta ja rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Sisäilma-asiantuntijalla (SISA) on puolestaan hyvä osaaminen sisäilman laatuun liittyvistä tutkimusmenetelmistä.

– Pätevöitynyt kuntoarvioitsija (PKA) puolestaan ymmärtää hyvin kokonaiskuvan rakenteiden kunnosta ja talotekniikasta. Lisäksi betonirakenteiden tutkimuksiin on olemassa eri pätevyysasteita ja samoin myös talotekniikkapuolelle, kertoo Käyrä.

Tarkista tutkijan osaaminen nettirekistereistä

Laajempien kokonaisuuksien lisäksi on olemassa myös yksittäisiin tutkimusmenetelmiin liittyviä erityisiä pätevyyksiä, kuten muun muassa lämpökuvaaja ja kosteusmittaaja.

– Kuntotutkimuksen tilaaja voi varmistaa netistä löytyvistä rekistereistä, että hänen tilaamansa tutkija ja tutkimuslaitos ovat varmasti päteviä tekemään kiinteistöjen kuntotutkimuksia. Osaamisen takaa, jos samasta yrityksestä löytyy useampia alan tutkimusosaajia, vinkkaa Käyrä.

Löydä itsellesi sopiva tutkija artikkelin lopussa olevien nettirekisterien kautta tai tarkasta jo valitsemasi tutkijan pätevyys.

Vertaa, mitä hinnalla saa

Kuntotutkimuksen hinnalla on tietysti myös suuri merkitys tilaajalle. Hintoja verrattaessa kannattaa kuitenkin selvittää, mitä hinnalla saa.

– Hyvä tutkimussuunnitelma helpottaa hintavertailua huomattavasti, sillä tarjoukset ovat silloin vertailukelpoisia. Mikäli tutkimussuunnitelma puuttuu tai se on suppea, on tarjouksia usein lähes mahdotonta vertailla. Usein kalliimpi tarjous pitää myös sisällään enemmän asioita. Mitä laajempi tutkimus on sisällöltään, sitä luotettavampi se on tuloksiltaan. Liian suppeilla tutkimuksilla ei tulisi lähteä vielä tekemään kovin suuria päätöksiä rakenteiden korjauksien tai korjaustavan osalta, tiivistää Käyrä.

Hyvä kuntotutkimus voi säästää tilaajilta aikaa ja tuhansia euroja

Kiinteistön kuntotutkimuksen tekemiseen kuluva aika ja tutkimuksen hinta vaihtelevat suuresti kohteen koon ja ominaisuuksien mukaan. Kuntoarvion ja tutkimussuunnitelman tekeminen onnistuvat usein jo parissa viikossa ja niiden kustannukset ovat suuruusluokaltaan muutamia tuhansia euroja.

– Varsinainen kuntotutkimus vie näytteenottoineen ja analyyseineen tyypillisesti noin kuukauden tai kaksi. Hinta riippuu paljon kohteen ja suoritettavien tutkimuksien laajuudesta. Pienissä ja keskisuurissa kohteissa kustannushaitari on tavanomaisesti 3 000 – 10 000 euron suuruusluokkaa, laajoissa kokonaisuuksissa kustannukset ovat tavanomaisesti 10 000 – 20 000 euron suuruusluokkaa, kertoo Käyrä.

Korjaaminen on usein kallista, varsinkin mikäli jokin laajempi ongelma havaitaan vasta korjausvaiheessa. Se tarkoittaa usein isoja lisätyökustannuksia ja viivästyksiä korjausaikatauluihin.

– Se vasta kallista onkin, jos jokin vika joudutaan korjaamaan puutteellisten tutkimuksien ja suunnitelmien vuoksi kahteen kertaan. Perusteellisessa ja laajassakin kuntotutkimuksessa on tutkimuksen osuus korjausprojektin kokonaiskuluista usein vain muutaman prosentin luokkaa, laskeskelee Käyrä.

Teksti: Kai Tarkka, kuva: Pixabay

Tärkeimmät kuntotutkimuksiin liittyvät suomalaiset osaamisrekisterit:

  • FISE:n rekisteri (mm. kosteusvaurion kuntotutkijan KVKT, Kuntoarvioitsijan PKA, Betonitutkimuksien pätevyydet, useimmat suunnittelupätevyydet)
  • Eurofins Expert Services Oy:n rekisteri (aikaisemmin VTT Expert Services; mm. rakennusterveysasiantuntijan RTA, sisäilma-asiantuntijan SISA, kosteusmittauksen ja lämpökuvauksen sertifikaatit)

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

asunnon kuntokartoitus kiinteistön kuntotutkimus kuntoarvio kuntotarkastaja kuntotarkastaus kuntotarkistus kuntotutkimus talon kunto

Lisää samasta aiheesta

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: