MAINOS

Kiinteistöveron tarkistaminen – huomio ainakin nämä

MökkiTalo

Maaliskuussa jokaiselle kiinteistön omistajalle tulee kiinteistöverotuspäätös. Monet tiedot kulkeutuvat verottajalle automaattisesti, mutta silti kiinteistöveron tarkistaminen on tarpeen. Lue vinkit kiinteistöveron tarkistamiseen.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Kiinteistöverotuspäätökset ovat Omaverossa viimeistään 16.3.2022. Postitse ne ovat perillä maaliskuun aikana. Kiinteistöveron tarkistaminen kannattaa tehdä, vaikka kiinteistöön kuuluisi vain talo ja tontti.

– Oikaisuvaatimuksia tulee aika paljon joka vuosi, joten kyllä kiinteistöverolaput kannattaa tarkistaa, kannustaa kiinteistöverotuksen veroasiantuntija Jenni Taipale.

Jos henkilöasiakas huomaa kiinteistöveropäätöksessä korjattavaa, hänen tulee ilmoittaa muutokset Omaveroon viimeistään 10.5.2022.

Vakituisen asuinpaikan kiinteistöveroon vaikuttaa

  • valmistumispäivä
  • kokonaisala
  • pientalon ominaisuudet: viemärit, vesijohdot, sähköt
  • lämmitysmuoto: keskuslämmitys tai muu kuin keskuslämmitys.

Kiinteistövero muodostuu maapohjan ja kiinteistöllä olevien rakennuksien yhteenlasketusta verosta. Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa, tai omistajan veroinen haltija, esimerkiksi yhteiseen taloon hallintaoikeuden perusteella jäänyt leski.

Kiinteistöveron tarkistaminen: tarkista ainakin nämä asiat 

  • Onko kaikki omat kiinteistöt merkitty verotuspäätökseen?
  • Onko kaikki kiinteistöön kuuluvat rakennukset merkitty päätökseen?
  • Onko maapohjan eli tontin koko merkitty oikein?
  • Onko kiinteistön omistusosuus oikein?

Muuttuiko kiinteistön omistus?

Kun saat kiinteistöverotuspäätöksen, tarkista että tiedot ovat oikein. Vaikka verottaja saa useimmat asiat tietoonsa automaattisesti, niin on asioita, jotka täytyy itse ilmoittaa.

Esimerkiksi omistussuhteiden muutokset viime vuodelta kannattaa tarkistaa, sillä ne eivät välttämättä ole ehtineet verottajan tietoon.

– Jos on vuonna 2021 myynyt tai ostanut kiinteistön, kannattaa tarkistaa, että tieto on ajan tasalla verotuspäätöksessä. Myös omistusosuuden muutokseen tulee kiinnittää huomiota, eli jos on vaikka eron myötä jäänyt kiinteistön ainoaksi omistajaksi, Taipale sanoo.

Ilmoita itse seuraavat muutokset

  • ositus
  • perinnönjako
  • maankäyttölajin muutos (metsän, pellon ja joutomaan pinta-ala)
  • keskeneräisen rakennuksen valmiusaste
  • peruskorjaustoimenpiteet
  • varustetaso – rakennuksen ominaisuustiedot (esim. sähkö ja vesi)
  • rakennuksen käyttötarkoitus ja sen muuttaminen: esimerkiksi muutto vakituisesta asunnosta vapaa-ajan asuntoon.
  • luonnonsuojelualue – yksityisellä maalla sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa vuoden 2021 alusta alkaen.

Seuraavat tiedot verottaja saa muualta – tarkista ne kuitenkin

  • kiinteistökaupat (älä ilmoita tänä vuonna tehtyjä kauppoja)
  • lahjoitetut kiinteistöt
  • kiinteistötoimitukset: esimerkiksi lohkomiset, halkomiset ja tilusvaihdot
  • rakentaminen ja remontoiminen: Verottaja saa viranomaisilta tiedot uusista rakennuksista ja rakennusten muutoksista, joihin on haettu rakennuslupaa. Rakennuksen pitäisi näkyä kiinteistöverotuspäätöksessäsi seuraavana vuonna rakentamisen aloittamisesta. Jos tietoa ei päätöksellä ole, ilmoita puuttuva rakennus OmaVerossa. Tarkista itse rakennusten valmiusaste.

 

Talon pienoismalli nurmikolla jutussa kiinteistöveron tarkistaminen

Vaihtuiko lämmitysmuoto?

Taipale kehottaa myös tarkistamaan, että lämmitysmuoto on merkitty oikein etenkin, jos kotona on tehty energiaremontteja.

Keskuslämmitteisellä pientalolla on eri verotusarvo kuin pientalolla, jossa on muu lämmitysmuoto, esimerkiksi suora sähkölämmitys tai uunilämmitys, joten se kannattaa tarkistaa, Taipale sanoo.

Verottajan mukaan keskuslämmityksenä pidetään nestekiertoista lämmitysjärjestelmää, jossa lämmönlähteenä on öljy, puu tai hiili, kaukolämpö tai maa- tai ilmalämpö. Keskuslämmityksenä pidetään myös varaavaa sähkölämmitystä sekä ilmakeskuslämmitystä, jossa rakennusta lämmitetään kiertävällä ilmalla.

Suora sähkölämmitys, öljykamiinalämmitys ja uunilämmitys eivät ole keskuslämmityksiä. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin, lattialämmityksen tai muun sellaisen avulla. Keskuslämmitys ei liioin ole kyseessä, jos lämmitys on järjestetty ilmalämpöpumppujen tai varaavien tulisijojen avulla.

Onhan autokatos ja erillinen piharakennus merkitty?

Taipale kehottaa kiinnittämään huomion myös siihen, että kaikki kiinteistöön kuuluvat rakennukset on merkitty kiinteistöveropäätökseen riittävine tietoineen.

– Autotallista tai muusta erillisestä rakennuksesta ilmoitetaan valmistumispäivä ja kokonaisala.

Myös autokatos kuuluu kiinteistöverotukseen, vaikka se ei olekaan varsinainen rakennus.

– Olennaista on se, onko rakennus lämpöeristetty vai kevytrakenteinen. Autokatos on kevytrakenteinen, joten siitä maksetaan vähemmän veroa.

Entäpä ulkosauna?

– Sauna lasketaan aina lämpöeristetyksi rakennukseksi, vaikka sitä ei olisikaan sen kummemmin lämpöeristetty. Ulkosaunaa ei siis voi ilmoittaa kevytrakenteisena, Taipale huomauttaa.

Alle viiden neliömetrin rakennuksia ei ilmoiteta verottajalle: puucee tai pieni vaja eivät kuulu kiinteistöveron piiriin.

Keskeneräinen rakennus: ilmoita valmiusasteprosentti

Kiinteistöveroa pitää maksaa myös keskeneräisistä rakennuksista. Veron määrään vaikuttaa rakennuksen valmiusaste eli se, kuinka valmis rakennus on. Verottaja saa viranomaisilta tiedot uusista rakennuksista ja rakennusten muutoksista, joihin on haettu rakennuslupaa, joten yleensä niitä ei tarvitse itse ilmoittaa.

Jos olet ehtinyt rakentaa puolet, niin sinun kuuluu maksat puolet verosta. Veropäätöksessä pitäisi näkyä se valmiusaste, joka oli viime vuoden lopulla, joten se pitää tarkistaa itse.

Ilmoita myös rakenteilla oleva rakennus, jos se on jäänyt merkitsemättä.

Onko mökillä sisä-wc tai lämmintä talvellakin?

Kiinteistöveropäätöksessä on kaikki omistajan kiinteistöt, vaikka kiinteistö sijaitsisikin toisen kunnan alueella. 

Jos esimerkiksi Helsingissä omakotitalossa asuvalla henkilöllä on mökki Hämeenlinnassa, hänen verotuspäätöksessään on tiedot molemmista kiinteistöistä. Kiinteistöveron maksu tapahtuu yhdelle tilille, josta verohallinto tilittää verot oikeamääräisenä kiinteistöjen sijaintikuntiin.

Vapaa-ajan käytössä olevalla asunnolla tarkoitetaan muuta kuin vakituisessa käytössä olevaa asuntoa. Olennaista tietoa verottajalle on esimerkiksi se, pysyykö mökin lämpötila 15 asteessa myös talvella, sillä verotusarvo on alhaisempi mökeissä, joissa ei ole lämmitystä.

Verottaja katsoo talviasuttavan vapaa-ajan asunnon tarkoittavan rakennusta, jossa on lämmitys ja riittävä eristys tai seinävahvuus, jotta rakennuksen lämpötila pysyy vähintään 15 asteessa. Lämmityksenä voi olla varaava takka tai kamiina.

–  Sillä ei ole merkitystä, käytätkö mökkiä talvella vai et, vaan sillä, onko mökissä tarvittava lämmitys. Tämä tieto kannattaa tarkistaa verotuspäätöksestä, Taipale vinkkaa.

Puuceet tai sisällä oleva kemiallinen- tai biovessa eivät kiinnosta verottajaa, mutta viemäriin liitetty vesivessa otetaan verotuksessa huomioon.

Vapaa-ajan asunnon kiinteistöveron tarkistaminen

  • valmistumisvuosi
  • kokonaispinta-ala
  • onko talviasuttava (lämpötila vähintään +15) vai ei
  • onko mökissä sähkö, vesijohto ja viemäri
  • onko mökin sisällä sauna
  • onko mökissä viemäriin liitetty wc.

 

Lisää tietoa vero.fi

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

kiinteistövero kiinteistöveron eräpäivä kiinteistöveron tarkistaminen kiinteistöveroprosentti