Komposti kuntoon: 7 tärkeää ohjetta kompostointiin

Komposti tarkoittaa arkikielessä paikkaa, jonne viedään ruuan ja puutarhan jätteet. Tarkasti määritellen komposti on biologisesti hajoavaa orgaanista jätettä eli kasvi- ja eläinperäisiä aineita, joita eliöt hajottavat.

Komposti nielee kaiken eloperäisen keittiöjätteen, kuten hedelmien ja kananmunien kuoret, kinkunpaistoliemet ja marjamäskit. Kompostoriin voi myös laittaa liha- ja kalajätteet.

Myös kaikki puutarhan kasvijätteet ja rikkakasvit voi kompostoida. Tautien ja tuholaisten jäytämät kasvit voi kompostoida tietyin varauksin.

Kompostoreita on kahta päätyyppiä:

Pelkän puutarhajätteen kompostointiin käy kasa tai kehikko. 

Biojätekompostorissa tulee olla seinät, kansi ja pohja, jotka estävät rottien ja muiden haittaeläinten pääsyn kompostoriin.

Myös käymäläjätteitä voi kompostoida. Kuivakäymäläjätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläimiltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty.

Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Komposti vai tunkio? Komposti ja tunkio ovat eri asioita: tunkiossa on vallalla anaerobiset bakteerit eli hapettomassa tilassa elävät mädättäjäbakteerit, kun taas kompostissa aerobinen hajotus on pääosassa ja matojen osuus on merkittävä.

Kompostorin voi rakentaa itse tai ostaa valmiina.

Rauta- ja puutarhakaupoissa on tarjolla monenlaisia kompostoreita, joten vertailua kannattaa tehdä oman budjetin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Myös itse tehdyn kompostorin täytyy olla määräysten mukainen. Elintarvikekompostorin täytyy esimerkiksi olla hyvin jyrsijä- ja lämpöeristetty.

Etenkin elintarvikejätettä kompostoivan astian pitäisi olla mahdollisimman tiivis. Siinä ei saisi olla yli seitsemän millin rakoja, joista haittaeläimet mahtuvat kulkemaan.

Kompostori saavista: lue ohje täältä.

Vanhasta pakastimesta kompostori? Kompostoria ei pidä tehdä vanhasta pakastimesta tai muusta kylmälaitteesta, koska ne sisältävät ympäristölle haitallisia aineita.

Sijoita kompostori sellaiseen paikkaan, että sitä on helppo käyttää, mutta se on sopivasti syrjässä.

Lämpökompostoria käytetään myös talvella, mikä kannattaa ottaa huomioon sijoittelussa. Puutarhakompostin sopiva paikka taas voisi olla vaikka pihan perällä.

Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta, joka toimii salaojakerroksena.

Noin 20 senttiä risuhaketta tai muuta puutarhajätettä ajaa asian yhtä lailla kuin kaupasta ostettu puutarhakuivike.

Kun kompostori on pohjustettu sopivalla seosaineella, kompostoriin voi ryhtyä lisäämään biojätettä.

Aina kun kompostoriin on lisätty jätettä, päälle sirotellaan ohut kerros risuhaketta, kariketta, puruja tai muuta kuiviketta. Kaupassa myydään kätevää kompostikuiviketta juuri tähän tarkoitukseen.

Suurikokoiset elintarvikkeet, kuten kokonaiset kasvikset, kannattaa pilkkoa paloiksi. Myös esimerkiksi kananmunankuoret on hyvä murskata kompostoitumisen nopeuttamiseksi.

Mikäli kompostoriin laitetaan lemmikkieläinten jätöksiä, kompostia pitää käsitellä, kuten käymäläjätekompostia. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Kompostin toiminta perustuu pieneliöiden ja lierojen ahkerointiin.

Pieneliöt, kuten bakteerit ja sienet, lahottavat sekä tuottavat lämpöä ja lierot muuttavat jätteet mullaksi ruuansulatuskanavassaan. Komposti pysyy toiminnassa, jos ne saavat säännöllisesti ravintoa.

Komposti tarvitsee toimiakseen happea, kosteutta ja ravinteita sopivassa suhteessa. Hapensaanti varmistetaan karkeajakoisella kuivikkeella ja ajoittaisella pöyhimisellä.

Jos komposti tuntuu kuivalta, sitä voi kastella vedellä. Kosteutta on sopivasti, jos seos tuntuu kädessä kostealta nyrkkiin puristettaessa. Mikäli kompostissa kuhisee muurahaisia, se on todennäköisesti liian kuiva ja vaatii vettä.

Hyvin toimiva komposti lämpiää hetkellisesti 50–70 asteeseen. Kun kannen avaa, nenään kantautuu kostean lämmin mullan tuoksu.

Talvella lämpökompostorin toiminta saattaa hetkellisesti hyytyä, mutta sitä voi tehostaa lisäämällä karikkeen joukkoon kompostiherätettä.

Jätettä tulee etenkin pakkasella viedä kompostiin säännöllisesti, eli monta kertaa viikossa, jolloin se pysyy paremmin toiminnassa.

Lämpötilaa voi nostaa muovipulloilla, joissa on kuumaa vettä. Sillä tavalla saa jopa jäätyneen kompostin heräämään.

Kompostiin ei saa laittaa mitään myrkyllistä eikä maatumatonta, kuten tuhkaa, kalkkia, lasia, metallia tai muovia. Ne laitetaan sekajätteeseen, asianmukaiseen kierrätykseen tai jäteaseman vaarallisten aineiden keräykseen.

Vieraslajikasvien osia ei liioin pidä laittaa kompostiin, sillä etenkään siemenet eivät välttämättä tuhoudu kompostoinnissa. Hävitettävien kasvien siemenet kannattaa pakata muovipussiin ja hävittää sekajätteen mukana.

Lue myös: Jättiputken hävittäminen vaatii sitkeyttä