Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 5,7 miljardilla eurolla vuonna 2013. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,8 miljardilla eurolla. Kerrostalojen korjaamiseen kului 2,2 miljardia euroa ja rivitaloasuntoihin 800 miljoonaa euroa. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin 480 miljoonalla eurolla.
Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 1,6 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiön teettämiin korjauksiin ja loput 600 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin. Rivitaloyhtiöt korjasivat 440 miljoonalla eurolla ja rivitaloasuntojen omistajat 340 miljoonalla eurolla.
Asunnon omistajan itse tehdyissä korjauksissa ei ole huomioitu oman työn arvoa. Kerrostaloasuntoaan korjanneista reilu kolmannes, rivitaloasuntoaan korjanneista noin kaksi kolmannesta ja omakotitaloasuntoaan korjanneista joka toinen ilmoitti tehneensä remontin työmäärästä itse noin puolet tai enemmän.
Korjauskustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat kerrostaloissa vuoden 2013 aikana 46,5 €/m². Rivitaloissa vastaava kustannuserä oli 34,0 €/m² ja omakotitaloissa 21,7 €/m².
MAINOSTilaston perusjoukkoon kuuluvien asuinrakennusten osuus koko maan rakennuskannan pinta-alasta on noin 60 prosenttia.
Riippumatta siitä sijaitseeko omistusasunto omakoti- rivi- vai kerrostalossa vastaajista yli 70 prosenttia pitää asuinrakennustaan vähintään hyväkuntoisena. Talotyypistä riippumatta kotitaloaan huono- tai erittäin huonokuntoisena pitää korkeintaan kaksi prosenttia vastanneista.
Omakoti- ja paritaloissa asuvilta kysyttiin heidän mielipidettään talonsa eri rakennusosien ja -järjestelmien sekä piha-alueiden ja -rakenteiden kunnosta. Jokaisen kysytyn kohdan osalta yli puolet vastaajista arvioivat kunnon olevan hyvä tai erittäin hyvä.
MAINOSParhaassa kunnossa vastaajien mukaan olivat perustukset ja runko, käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmä sekä lämmitysjärjestelmä, yli kolme neljännestä vastanneista piti niiden kuntoa hyvänä tai erittäin hyvänä. Heikoimmassa kunnossa olivat talon ulkopuolelle jäävät alueet ja rakenteet.
Julkisia palvelurakennuksia korjattiin 1,3 miljardilla eurolla vuonna 2013. Opetusrakennuksia korjattiin 810 miljoonalla eurolla, terveydenhuollon rakennuksia 290 miljoonalla eurolla, sosiaalitoimen rakennuksia 120 miljoonalla eurolla ja lasten päiväkoteja 80 miljoonalla eurolla.
Julkisten palvelurakennusten sisätiloja korjattiin 530 miljoonalla eurolla, talotekniikkaa 450 miljoonalla eurolla ja ulkopintoja ja rakenteita 320 miljoonalla eurolla.
Suhteessa rakennusten pinta-alaan julkisten palvelurakennusten korjauskustannukset olivat lähempänä toisiaan. Opetusrakennuksissa ja terveydenhuollonrakennuksissa korjauskustannukset olivat 65 €/m². Sosiaalitoimenrakennuksissa 54 €/m² ja päiväkodeissa 53 €/m².
Tilaston perusjoukkoon kuuluvien opetusrakennusten, terveydenhuollon rakennusten ja sosiaalitoimen rakennusten osuus koko maan rakennuskannan pinta-alasta on noin 6 prosenttia.
Rakennusvuosikymmenen mukaan tarkasteltuna korkeimmat korjauskustannukset ovat 70-luvulla valmistuneissa palvelurakennuksissa 330 miljoonaa euroa ja 86 €/m². Vastaavat lukemat 60-luvulla valmistuneissa palvelurakennuksissa on 300 miljoonaa euroa ja 84 €/m². 80-luvulla valmistuneissa palvelurakennuksissa pinta-alaan suhteutettu korjauskustannus on korkein, kokonaiskustannusten ollessa 320 miljoonaa euroa ja pinta-alaan suhteutettu 115 €/m².
MAINOSLähde: Rakennusten ja asuntojen korjaukset. Tilastokeskus, tilastokeskus.fi
Rakennusten ja asuntojen korjausrakentamisen tilastointi on uudistettu. Asuntojen omistajien itse tekemiä tai teettämiä korjauksia ja julkisten palvelurakennusten korjauksia ei ole tilastoitu aikaisemmin. Myöskään korjausrakentamisen syitä tai rakennusten kuntoa koskevia tietoja ei ole julkaistu aikaisemmin.