Kukkanurmikko – kevät tuo nurmikolle kauniin kukkamaton

Ilmassa leijuu kaino vaniljan tuoksu, ja sähkönsinisenä hehkuva idänsinililjakasvusto (Scilla siberica) tuntuu jatkuvan silmänkantamattomiin. Helsingin Kaupunginpuutarhan nurmialue ja kukkanurmikko ovat skillojen elinvoimaisuuden näyttämö, sillä sipulikukan siemenet saavat täällä kypsyä ja varista maahan kaikessa rauhassa.

Puistonurmi ei ole ainoa paikka, joka kykenee tarjoamaan kasvualustan näin upealla puutarhailmiölle – samaan pystyy myös pienemmän mittakaavan viheriö. Kaunis kukkanurmikko syntyy moneenkin paikkaan – mikään ei estä perustamasta idänsinililja- tai vaikkapa posliinihyasinttinurmea myös kotipihalle!

Pystykiurunkannus on levinnyt skillan kanssa nurmirinteeseen. Vihreät keihäsmäiset lehdet pikkusipuleiden seassa orastavat ukkolaukkojen liilanhohtoista kukintaa viikon parin kuluttua.

Kukkanurmikko syntyy helposti

Istuta aluksi nurmikkoon sinne tänne kasvisaarekkeita, jotta saat näkymän heti mahdollisimman luonnolliseksi. Vuosien saatossa saarekkeet kurovat toisensa kiinni.

Ykkösluokan nurmikkoa ei kannata valjastaa kukkien alustaksi, sillä kukkanurmi leikataan kesällä ensimmäisen kerran vasta, kun siemenet ovat varisseet maahan. Parhaita paikkoja ovat isojen puiden alle levittäytyvät ruohikot, jotka ovat jo valmiiksi harventuneet.

Pienistä sipulikukista aikaiset lumikello (Galanthus nivalis) ja kevätkello (Leucojum vernum) ovat idänsinililjan ohella oivia puolivarjon nurmikukkia. Näky on somaakin somempi, kun lumikellon ja kevätkellon valkeat kukkaryppäät iloitsevat kevään valosta joukolla. Istuta kasvit lomittain, sillä eritoten pisaramainen lumikello leviää hitaasti.

Useat pikkusipulit lisääntyvät sivusipuleista, mutta pääasiassa siementämällä. Kun haluat varmistaa, että suurin osa siemenistä on varissut, leikkaa ruohikko vasta reilun kuukauden kuluttua kukinnasta. Esimerkiksi sinililjojen lähisukulaiset kevättähdet leviävät nopeasti siemenistä sinivalkoisiksi laikuiksi, sillä sipulit kukkivat jo pienikokoisina.

Idänsinililja leviää nopeasti, ja sen sipulit kukkivat jo pienikokoisina. Lajia viljeltiin alun perin kartanopuistoissa, joista se aloitti maamme valloituksen. Sipulikukka menestyy nykyään Lappia myöten.	Isokevättähti kasvaa noin 15 sentin korkuiseksi. Sen tunnistaa kalpean sinisestä kukasta ja keskustan vaaleasta tähdestä. Usein nurmi ehtii kasvaa pitkäksi ennen kuin lajin siemenet ovat kypsiä. Ruohikko kannattaakin leikata jättämällä isokevättähden kasvustot vapaasti rehottaviksi saarekkeiksi.

Älä tyydy yhteen sävyyn!

Kukkamatossa ei tarvitse tyytyä vain yhteen sävyyn. Yhdistelemällä erilaisia sipulikukkia saat kukkanurmikollesi tilkkutäkkimäisen värityksen.

Ripottele esimerkiksi idänsinililjan sekaan samaan aikaan kukkivaa sinivalkoista posliinihyasinttia tai purppuransinistä pystykiurunkannusta (Corydalis solida). Pystykiurunkannus kasvaa meillä luonnonvaraisena ja siementää joutuisasti ympäristöönsä.

Kevätsahramit eli krookukset (Crocus vernus) ovat hyvä valinta, jos haluat kuvioida nurmikkoa säännöllisin väriraidoin, sillä ne lisääntyvät maltillisesti sivumukuloidensa avulla. Jos krookuskuvio uhkaa taantua, nosta mukulat ylös, jaa ja istuta ne harvempaan. Voit myös istuttaa keltaisia, liiloja ja valkoisia krookuksia villeiksi ryppäiksi nurmelle, missä ne säväyttävät heti lumen sulettua.

Jos nurmellasi on alue, jossa on paksuhko hyvälaatuinen maakerros, istuta siihen näyttäviä, kookkaita lajeja, kuten ukkolaukkaa (Allium alflatunense), kirjopikarililjaa (Fritillaria meleagris) ja narsisseja (Narcissus). Nämä kasvit kuihduttavat lehtiään pidempään kuin pikkusipulit, ukkolaukka aloittaa sen jo kukinnan alkuvaiheessa.

Joskus kannattaa avittaa kasvien leviämistä puutarhassa. Tarkkaile esimerkiksi kirjopikarililjan kuihtuvaa siemenkotaa. Kun se avautuu, voit hyvällä onnella saada kypsät siemenet putoamaan suoraan kämmenellesi. Levitä shakkiruutuista kaunotarta haluamallesi paikalle, muuten ne jäävät kasvamaan emokasvin lähelle. Myös ukkolaukka pudottaa ympäriinsä ”pallollisen” mustia pikkusiemeniä, joista kasvaa ajan myötä muhkeita sipuleita.

Mukulaleinikki on erinomainen kosteiden nurmikoiden kukka. Kukittuaan se vetäytyy nuijamaisiksi mukuloiksi odottamaan pinkeänä seuraavaa kevättä. Laji leviää luonnossa ja puutarhassa joutuisasti näiden mukuloiden avulla.	Pikkukäenrieskan rairuohoa muistuttavat lehtituppaat nousevat nurmikolle varhain keväällä. Tähtimäiset kukat värjäävät nurmikon hennonkeltaiseksi.
Kukkanurmikko saa väriä keltaisesta

Monet aikaiset monivuotiset luonnonkasvimme sopivat myös nurmikon kukiksi. Terhakka keltavuokko (Anemone ranunculoides) tekee hauskoja ympyrän mallisia lämpäreitä ruohikkoon ja vetäytyy valkovuokon tapaan kukinnan jälkeen maan uumeniin. Niin ikään keltakukkaiset kevätesikko (Primula veris) ja sen sisar etelänkevätesikko (P. elatior) ovat myös hyviä valintoja nurmialueiden kukittajiksi.

Tulppaaneista nurmikolle sopivat matalat metsätulppaani (Tulipa sylvestris) ja parvitulppaanit (T. tarda). Molemmat lajit leviävät useimpien kasvitieteellisten tulppaanien tapaan siemenistä.

Kukkanurmikko syntyy monesti luonnonmukaisesti hoidettuihin pihapiireihin lähes itsestään. Esimerkiksi multakuorman mukana saattavat ilmaantua keväiset kukkijat mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) sekä käenrieskat (Gagea). Käenrieskat ovat vaatimattomuuden perikuvia lilliputin kokoisine sipuleineen, mutta paistattaessaan hyväntuulisina päivää kevätnurmella ne tuovat auringon ja ilon väriä koko puutarhaan.

Kukkia nurmelle

Sipulikukkia:

• helmililjat
• idänsinililja eli skilla
• kasvitieteelliset tulppaanit
• keltalaukka
• kevätkellot
• pystykiurunkannus
• keltavuokko
• kevättähdet
• kirjopikarililja
• krookukset
• käenrieskat
• lehtolaukka
• lumikello
• mukulaleinikki
• narsissit
• posliinihyasintti
• talventähti
• ukkolaukka

Perennoja:

• etelänkevätesikko
• jalokiurunkannus
• kaunokainen
• keltavuokko

Skillan siemenet varisevat 1–2 kuukauden kuluttua kukinnasta.

Kaunokainen (Bellis perennis) on nurmien ykkösperenna. Kestävä luonnonkanta leviää siementensä avulla nopeasti laajaksi kasvustoksi.	Runoilijannarsissi (Narcissus poeticus ’Actaea’) kasvaa niittynä Annalan kartanon puutarhassa Helsingissä. Nurmi leikataan kasvuston kuihduttua.

Talvipuutarhan vanhaa ja elinvoimaista kantaa olevat ukkolaukat ovat lisääntyneet siemenistä vuosikymmenten saatossa.  Lajille on tyypillistä, että sen lehdet kellastuvat samaan aikaan, kun kukat aukeavat.

Koko kesän kukkanurmi

Helsingin Talvipuutarhan takana, yleisöltä piilossa, sijaitsee nurmialue, jossa toukokuun alussa kasvaa valtoimenaan idänsinililjaa ja pystykiurunkannusta. Kun nämä pikkusipulit ovat kuihtuneet, nurmikko muuttuu pilkulliseksi keltavuokkokasvustoista. Kesäkuun koittaessa ukkolaukat aloittavat oman shownsa.

Näyttävä kukkanurmi on puutarhuri Pirkka Jokisen mukaan saanut elää hoidolta rauhassa. Sitä ei ole ainakaan kymmeneen vuoteen lannoitettu, kiitos perustana olevan syvämultaisen savensekaisen maan. Kasvien annetaan kuihtua rauhassa ja alue niitetään vasta loppukesällä, aikaisintaan elokuun lopulla.

– Hoito ei ole systemaattista, ja on hyvä, että tällainen itsensä hoitava kaistale on olemassa. Kasvit ovat saaneet vuosien mittaan kehittyä ja levitä rauhassa, Pirkka kertoo.

Krookusympyrä lehmuksen katveessa säväyttää ohikulkijat. Suppilomainen pikkusipuli viihtyy puiden ja pensaiden alla.

Etelänkevätesikko pitää kosteasta kasvupaikasta ja viihtyy parhaiten puolivarjossa. Touko–kesäkuussa kukkiva perenna leviää hiljalleen siemenistä.	Jalokiurunkannuksen näyttävistä kukista ja lehdistöstä on enää muisto kesäkuun puolella. Keski-Aasiasta kotoisin oleva perenna sopii nurmilaitamien varjoisiin paikkoihin.

Kirjopikarililja kukkii touko–kesäkuun vaihteessa. Sen 20–40-senttiset kukat sopivat muheville nurmialueille. Laji leviää itsekseen, kun annat siementen kypsyä ja varista.

Suloinen luostarililja ja kevätlumipisara

Ruotsissa, Itä-Götanmaalla Vadstenan luostarikirkon hedelmätarhassa kannattaa poiketa aikaisin keväällä, jolloin luostarin laaja nurmialue on täynnä kevätkelloja (Leucojum vernum).

Kasvin uusi suomenkielinen nimi on kevätlumipisara, ruotsalaiset puolestaan kutsuvat sitä luostarililjaksi.

Kevätkukkijan tunnistaa parhaiten sen koristeellisista keltaisista pisteistä terälehtien alareunassa. Vadstenan luostarialueella tällä hitaasti etenevällä pikkusipulilla on ollut vuosikymmeniä aikaa vallata nurmikkoa.

Posliinihyasintti ja idänsinililja eli skilla ovat monesti jo huhtikuussa täydessä loistossaan. Molemmat lajit viihtyvät ja lisääntyvät nurmikoilla hyvin.

Keltavuokot vaativat multavan, mielellään savensekaisen nurmikon. Luonnonkasviharvinaisuutta voi käydä ihailemassa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kukkanurmella, missä se ilakoi toukokuussa käenrieskojen ja mukulaleinikkien kanssa.	Parvitulppaanit ja muut kasvitieteelliset tulppaanit sopivat matalakasvuisina nurmikoiden kasvateiksi.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Lue myös: Satumainen puutarha, Puutarhatuotteita netistä, Pergolat, köynnöskaaret ja tilanjakajat jäsentävät puutarhaa, Viherpeukalon muistilista, Kasvit muokkaavat pihan tunnelman ja Mitä viljelisin kasvihuoneessa?