Lämpöpumppu nostaa sähkötehontarvetta talvella

LämmitysTalo

Sulpun teettämän tutkimuksen mukaan sähkötehontarve nousee tulevaisuudessa pakkasilla, jolloin kotimainen sähköntuotanto ei enää riitä. Tämä kasvattaa suuresti riippuvuutta tuontisähköstä.

Lämpöpumppu on laite, jonka avulla lämpöenergiaa voidaan siirtää kylmemmästä tilasta lämpimämpään. Yleisesti ottaen lämpöpumpulla tarkoitetaan sisätilojen lämmittämiseen tarkoitettuja laitteita, mutta myös monet jäähdyttävät laitteet, esimerkiksi kuten ilmastointilaite, jääkaappi ja pakastin toimivat lämpöpumpun avulla.

Raskaassa energia- ja prosessiteollisuudessa lämpöpumppuja käytetty jo useita vuosikymmeniä. Elinkaaren aikana ilmavesilämpöpumpun kustannukset neliöltä ovat noin 180 euroa, maalämmön 170 euroa ja kaukolämmön 225 euroa. Poistoilmalämpöpumpun avulla on mahdollista säästää rakennuksen energiasta 0–50 %. Lämpöpumpun järjestelmässä kiertää kylmäaine, jonka koostumus vaihtelee. Kylmäaineen olomuoto järjestelmässä on joko kaasu tai neste.

Lämpöpumppu nostaa sähkötehontarvetta talvella. Tutkimusraportti on koostettu ilmatieteenlaitoksen TRY2012 testisäävuoden keskiarvolämpötiloista ja kun otetaan tavanomaista kylmempi kuukausi pysyvyysarvot poikkeavat TRY2012-testivuosiaineistoihin perustuvista tuloksista huomattavasti.

Raportissa huomautetaan, että kun ollaan lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötilassa (-26ºC–38ºC) sähkötehontarve nousee huomattavasti.

Sähköenergiayhtiöiden mukaan sähkönkäyttö on muuttunut kotitalouksissa johtuen muuttuneista lämmitysratkaisuista. Samalla sähköverkon kuormituspiikit ovat suurentuneet ja lisääntyneet. Kuormituspiikkejä aiheuttavat koteihin asennetut lämpöpumput kovilla pakkasilla.

Tuore Euroopan laajuinen tutkimus (ENTSO-E:n raportti) kertoo, että Suomen sähköntuotannon tehovaje on yksi Euroopan suurimmista. Vuonna 2020 tehovaje on vain Kyproksella Suomea suurempi. ENTSO-E:n mukaan Ruotsin ja Norjan tuotanto ei riitä kattamaan Suomen tehovajetta. Tämä on tilanne reservilaitokset ja valmistuvat voimalaitokset huomioiden.

Sähkömarkkinoiden uudistuminen tulee muuttamaan sähkönsiirron hinnoittelua. Sähkönsiirrossa tehomaksun osuus nousee reilusti. Tehomaksu tarkoittaa kiinteää perusmaksua kiinteistön suurimman hetkellisen sähkötehontarpeen mukaan. Mitä suuremman sähkötehon kiinteistö pakkasilla sähköverkosta tarvitsee, sitä suurempi on kiinteä tehomaksu. Nivos Oy:n tutkimuksen mukaan tehomaksun osuus sähkönsiirtolaskusta nousee 45 prosenttiin kymmenen vuoden sisällä.

Sähköenergiaa toimittavat sähköverkkoyhtiöt ovat jo aloittaneet kiinteän sähkötehoon perustuvan tehomaksun sähkönsiirtolaskutuksessa. Tämä tarkoittaa samaa, kuin kaukolämmön laskutuksessa kiinteät maksut kaukolämpöasiakkaalle eli asiakkaan säästömahdollisuudet lämmityskustannuksissa pienenevät itse tekemillään energiansäästöratkaisuilla, koska kiinteä perusmaksu on niin korkea.

Lisätietoja:

Lämmitysenergiayhdistys Ry LEY

www.ley.fi

Lähde: ePressi.com, kuva: Pixabay

Lue myös: Uusi ilmalämpöpumppu kesyttää hirmupakkaset, Ilmalämpöpumppu vapaa-ajan asuntoon, Lämpöpumppu joka niemeen ja notkelmaan – lämpöpumppujen myynti kiihtyy, Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate tarkemmin, Lämpöpumppu säästää energiavaroja, Ilmalämpöpumppu tuo viilennystä kesään, Ilmalämpöpumppu säästää asumiskustannuksissa ja parantaa asumismukavuutta ja Lämpöpumpun toimintaperiaate – tutustu!


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta