Öljylämmityksestä uuteen invertterimaalämpöön

Vaikka kaikki ilmalämpöpumput ovat nykyään invertterimalleja, ei tämä tekniikka ole vielä kovin yleinen maalämpöpumpuissa. Tutustuimme saneerauskohteeseen, johon asennettiin invertterimaalämpöpumppu.

Toinen maalämpökohteemme on vuonna 1956 valmistunut, noin 140 neliön kokoinen talo Espoossa. Taloon on vuosien saatossa tehty useampia energiataloutta ja asumismukavuutta parantavia remontteja. Ikkunat oli uusittu 1990-luvulla ja samalla välikattoa oli lisäeristetty. Öljylämmitteisen talon öljynkulutus on vuodessa ollut noin 3200 litraa ja käyttösähkön määrä on ollut noin 7 000 kW. Jos vertailun vuoksi öljylitrat muutetaan kilowateiksi, päästään noin 30 000 kW:n vuosikulutukseen. Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys.

Maalämmössä uutta invertteritekniikkaa

Lämmitysasioihin hyvin perehtynyt talon asukas oli tehnyt huolellista selvitystyötä maalämpöpumpuista. Hän halusi taloonsa viimeisintä tekniikkaa. Ruotsissa invertteritekniikalla toimivia maalämpöpumppuja on myyty jo useita vuosia ja vasta nyt muutamien valmistajien mallit ovat rantautuneet Suomeen. Tutustuttuaan naapurimaassa suoritettuun pumppujen käyttötestiin, päätti isäntä hankkia taloonsa Daikinin Altherma -pumpun.

Teho sopeutuu tarpeen mukaan

Invertteritekniikan olennainen ero verrattuna on/off-tekniikkaan on se, että pumppu käy tasaisesti ja sen teho mukautuu lämmöntarpeen mukaan. Daikinin mallin tehoväli on 3-10kW. Vastaavasti on/off-tekniikalla toimiva pumppu on yhden teholuokan omaava. Toisin sanoen pumppu
on nimensä mukaisesti joko päällä tai pois päältä. Kun tarvitaan lisälämpöä, pumppu käynnistyy ja sammuu sitten kun tarvittava lämpötila on saavutettu. Invertteri taas mukautuu tarpeen mukaan eikä sammu välillä. Ilmalämpöpumpuissa tämä tekniikka on vallitseva, mutta maalämpöpumpuissa se on vasta hiljalleen saamassa jalansijaa. Valmistaja lupaa Altherma-mallille 20% korkeamman tehon perinteiseen maalämpöpumppuun verrattuna. Tavoite COP (hyötysuhde) tähän kohteeseen oli 3,9. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla lähes neljän edestä lämpöä. Nähtäväksi jää toteutuuko tämä tavoite.

Lupa kaivolle heltisi täpärästi

Pumpulle oli laskettu 170 metriä syvä porakaivo. Koska talon vieressä kulki läheisen kehätien suoja-alue, jouduttiin reiän sijoittamisessa tekemään tarkkaa työtä. Normaalisti reiän tulee sijaita vähintään kolme metriä talon sokkelista, mutta tässä kohteessa varoalueen läheisyyden takia siitä jouduttiin tinkimään muutamia kymmeniä senttejä. Lupa Espoon kaupungilta kuitenkin heltisi.

Mitä maksoi?

Luvan saanti maalämmölle maksoi 350 euroa. Pumpun asennus ja vanhan järjestelmän purku maksoi 16 000 euroa. Asennuksesta vastasi Lämmin talo Oy:n Hannu Piironen. Kotitalousvähennyskelpoisen työn osuus oli 5 440 euroa. Jos taloudessa on kaksi veroja maksavaa aikuista, saavat he tästä summasta yhdessä vähentää verotuksessa 2 240(* euroa. Näin koko hankkeen loppusummaksi tulee:

• Pumppu, poraus + asennus 16 000 e
• + lupa 350 e
• – vähennys 2 240 e
• Jäljelle jää 14 110 e

*) 5440 e x 45% = 2448e – 2x100e = 2248e.

Teksti ja kuvat: toimitus