Syyslannoitus alkaa – mitä huomioida?

Piha

Niin se kalenteri heilahti syksyn puolelle kesän jälkeen. Kesällä oli niin superhelteitä, rankkoja rae- ja sadekuuroja kuin myös poikkeuksellisen kylmää, osassa maata jopa yöhallaa. Syksyllä aloitetaan valmistautuminen ensi vuoden kasvukauteen. Fiksu puutarhuri kun tietää sen, että syksyllä varmistetaan ensi kesän loisto ja sato.

Niin se kalenteri heilahti syksyn puolelle kesän jälkeen ja syyslannoitus alkaa. Kesällä oli niin superhelteitä, rankkoja rae- ja sadekuuroja kuin myös poikkeuksellisen kylmää, osassa maata jopa yöhallaa. Syksyllä aloitetaan valmistautuminen ensi vuoden kasvukauteen. Fiksu puutarhuri kun tietää sen, että syksyllä varmistetaan ensi kesän loisto ja sato.

Syyslannoitus – mitä ottaa huomioon?

Perunaharja sai kehuja – kenelle kunnia kuuluu?

Syyslannoitus alkaa

Esittelin hiljattain wc-harjan käytön perunoiden pesussa. Ideasta on tykätty ja moni on sitä jo testannut sekä hyväksi havainnut, mutta se ei ole minun keksimä idea. En tiedä, kuka sen on alun perin oivaltanut, mutta minä se en ole ollut. Minä vain näin tuon videolla ja halusin kokeilla. Mutta olkoon idea kenen tahansa, niin tuo oli kyllä hauska ja toimiva systeemi, eikä edes kallis. Joku laittoi viestiäkin, että samalla idealla saa pestyä esim. auton vanteet sekä pesuhuoneen seinien reunat ja nurkat. Täytyypi joskus kokeilla noitakin!

Video pesusta löytyy täältä. 

Syyslannoitus alkaa

Taistelu ”Masa-myyrää” vastaan

Aamulla huomasin, että tämä ”taistelu” myyriä vastaan alkaa käydä päivä päivältä mielenkiintoisemmaksi. Tämä ”taisteluhan” alkoi tuossa kuukausi sitten. Vanhan piharakennuksen viereen ilmestyi kaksi myyränkekoa. Aivan uusi paikka, missä ei ikinä ennen ole myyriä ollut. No, minä ajattelin tehdä homman heti selväksi, että ”Masa-myyrä” saa palata sinne mistä tulikin! Hain takapihalta myyräkarkottimen ja laitoin siihen kekojen väliin. Ja myyrähän uskoi heti, että täällä on jo asukki eikä uusia kekoja ilmestynyt. Siirsin karkottimen viikon jälkeen takaisin takapihalle.

Vaan eipä se sitten mennytkään näin helpolla! ”Masa-myyrä” tulikin nimittäin viikon päästä taksin, kun huomasi, ettei siellä enää ketään olekaan! No minä kiikutin taas karkottimen takaisin piharakennuksen viereen ja nyt myyrä onkin sitä mieltä, että eipä se nyt lähdekään vaan aikoo olla paikan valtias ja häätää tämän häiriköijän pois. Uusia kekoja alkoi ilmestyä karkottimen ympärille joka yö. No, tiedän että myyrä väsyy ajallaan ja muuttaa muualle, kun ei saa tuota ”konemyyrää” häädettyä – ja molemmat eivät tontille sovi. Nyt annan vain ajan kulua ja katson mielenkiinnolla kuinka kauan tämä ”Masa-myyrä” jaksaa yrittää. Veikkaan, että ei enää viikkoakaan.

Mutta se minkä tämä (taas kerran) opetti oli se, että karkotin pitää laittaa heti siihen paikkaan mihin ensimmäinen keko ilmestyy ja pitää siinä ainakin muutama viikko. Näin uusi asukki, joka etsii uutta elintilaa, on helpoimmin häädettävissä pois. Tietysti parhaat tulokset olen saanut, kun olen antanut noiden karkottimien olla paikoillaan vuoden ympäri siellä minne en myyriä halua.

Ennaltaehkäisy on myös näissä asioissa se kaikkein paras tapa. Etenkin näin syksyä kohden karkottimet, niin myyrä, käärme kuin erilaiset hiiri, kannattaa laittaa ajoissa paikoilleen, etteivät tuholaiset ehdi ”asettua taloksi”. Sen jälkeen niiden häätäminen on aina paljon työläämpää ja vahinkojakin ehtii tulla enemmän.

Ps. käärmekarkottimien toimitusaika on nopeutunut, eli näillä näkymin on jo reilun viikon päästä täällä. Ne on hyvä laittaa syksyllä ajoissa tontin reunoille, jotta kyyt eivät tule pesimään ja talvehtimaan tontille, ja vältyy kevään ikäviltä yllätyksiltä. 

Syyslannoitus alkaa

Metsä antaa parastaan

Metsässä on aina hyvä olla, mutta näin syksyllä se on aivan parasta, kun sieltä saa hyvän mielen lisäksi mukaansa maukkaimmat marjat ja sienet.

Vadelmasato on aivan mahtava niin puutarhassa kuin luonnossakin. Paljon upeita marjoja, eikä toukkiakaan ole kuin siellä sun täällä. Niitä kannattaa kerätä nyt enempikin.

Mustikat ovat vähän tiukassa, mutta kun paikka löytyy, niin ihan pieneltä alalta saa ämpärin jos toisenkin hetkessä täyteen. Tavallista enemmän pitää vain kävellä ja etsiä marjoja tänä vuonna. Ellei sitten saa hyvää vinkkiä tai tiedä vanhastaan hyviä (salaisia) paikkoja…

Juolukkaa sitä vastoin on hyvin, mutta sen käyttö on ainakin itselläni hyvin vähäistä. Juolukkahan on ihan mahdottoman terveellinen eikä edes pahanmakuinen marja, mutta jotenkin vain sen käyttö on jäänyt itseltä vähälle. Pitäisi varmaan perehtyä siihen ja etsiä jostain hyviä reseptejä sen käytöstä. Onko sinulla kokemuksia juolukasta ja sen käytöstä? Jos on niin kerro minullekin, olisi hauska tutustua myös tuohon marjaan paremmin.

Puolukkaa ja variksenmarjaa on tulossa hyvin, mutta niiden aika on vielä edessäpäin.

Kantarelleja on löytynyt vasta yhden kastikkeen verran ja jos nämä kuivat kelit jatkuvat, niin saattaapa olla että niitä ei tänä vuonna paljon pakkaseen kerry. Mutta vielä se ehtii sataa ja sienet nousta, joten annetaan tulevien kuukausien näyttää mitä aarteita ja elämyksiä metsä vielä tarjoaa!

Monivuotisten kastelusta – tärkeää ensi vuotta ajatellen

Vettä saisi tosiaan tulla, maa on todella kuivaa syvälle asti. Keskustelu monivuotisten kastelusta jatkunut monellakin suunnalla ja se on jokaisen oma asia kuinka sen suhteen tekee. Itse en ole sen kannattaja, että monivuotisten pitäisi aina pärjätä ilman kastelua, tai kasvi saisi kuolla. Kyllä minä kastelen ja suojaan silloin kun kasvit sitä tarvii. Jonain vuonna sitä ei tarvitse tehdä lainkaan, joskus sitten taas tarvii. Kyllä minusta on ihan luonnollista pitää huolta kaikista mitä olen istuttanut, oli ne sitten yksi- tai monivuotisia.

Nurmikkoa en kastele, sillä se kyllä pärjää vaikka joskus ruskeaksi meneekin, se kyllä vihertyy heti kun saa sadetta. Poikkeuksena tietysti se ensimmäinen juurtumisvuosi, jolloin kastelen kylvöksiä tarpeen mukaan.

Marjakasveista erityisesti mansikkaa kannattaa kastella. Loppukesän / syksyn kasvukunto vaikuttaa esim. ensi vuoden mansikkasatoon ratkaisevasti, kun se muodostaa kukka-aihioita ensi vuotta varten. Ja hyvä vinkki on antaa mansikoille syyslannoitetta nyt elokuussa. Se yhdessä veden kanssa parantaa kukka-aihioiden määrää huimasti ja takaa mahtavan marjasadon ensi kesälle. Suosittelen, että annat syyslannoitteet nyt kasteluveden mukana, kun noista sateista ei tiedä yhtään sanoa.

Syyslannoitus alkaa

Syyslannoitus alkaa

Syyslannoitukset on hyvä tehdään nyt elokuun aikana, että kasvit ehtivät ne hyödyntää. Liian myöhään annettuna ne ei ehdi liueta kasveille, jolloin niistä ei ole mitään hyötyä. Minusta syyslannoitteen nimi pitäisi olla enneminkin ”loppukesän lannoite” tai ”talvivaralannoite” tms. Koska sitähän se on – oikeanlaista ravintoa talvehtiville, niin koriste- kuin hyötykasveille. Tärkeää on siis antaa nyt sellaista lannoitetta, jossa ei ole typpeä (N), mutta fosforia (F) ja kaliumia (K) senkin edestä. Eli kun lannoitesäkeissä on tuo NPK-luku, niin se tarkoittaa pääravinteiden prosenttilukua kussakin lannoitteessa. Nyrkkisääntönä on, että keväällä tuo N-luku on iso ja syksyllä se on nolla.

Itse käytän myös omassa puutarhassani vallan tätä meille ammattilisille valmistettua, kasteluveden sekaan tarkoitettua lannoitetta, jossa nuo lukemat ovat 0–5–20. Tämä liukenee kasvien käyttöön erinomaisen hyvin ja jos sinäkin haluat sitä, niin olen pussitellut sitä pienempiin pusseihin – koska tuskin tarvitset 500 kg suursäkkiä…

Kasteluveteen sekoitettava ja helposti liukeneva syyslannoite löytyy täältä (4,95 € / 0,5 kg).

Kesäkukille ja yksivuotisille normaalia kastelulannoitetta

Kasveille, joita ei talveteta, annetaan sitä vastoin ihan sitä normaalia kastelulannoitetta kasvin tarpeiden ja olosuhteiden mukaan aina niin kauan kun ne kasvavat.

Paitsi tietysti pelargoniat, verenpisarat, ym. kesäkukkatyyppiset, jotka aioit talvettaa, niin niille aloitetaan myös syyslannoitteiden anto.

Ja jos olet keväällä laittanut ruukkuihin lannoitekävyt, niin sitten sinun ei tarvitse tehdä mitään, niissä on myös syyslannoite mukana.

Myös kompostimullassa on paljon typpeä, eli sitäkään ei nyt kannata levittää kasveille. Vasta sitten loka-marraskuussa kun kasvit ovat menneet lepotilaan eivätkä enää ota ravinteita maasta.

Runkotomaattien latvat poikki

Nyt tuli sellainen tunne, että kun kelit jatkuvat tällaisina viileinä ja ollaan jo elokuussa, niin katkoin runkotomaateista latvat poikki. Raakileita ja kukka-aihioita on niin paljon, että hyvä kun nekin ehtii kaikki valmistua. Tuo latvan poikki pistäminen nopeuttaa sitä mukavasti.

Kurkuista perinteiset hölskykurkut

Nämä on vaan niin ”must” juttu aina kesällä! Ja näinhän ne valmistui:

  • 1 kurkku (Tajo on tähänkin ihan mahdottoman hyvä lajike)
  • 1 tl suolaa
  • 3 tl sokeria
  • 1,5 rkl etikkaa
  • 1-2 rkl hienonnettua tilliä

Leikkaa kurkut ohuiksi viipaleiksi ja laita ne syvälle lautaselle. Ripottele pintaan suola, laita toinen lautanen päälle ja hölskyttele kurkkuviipaleet läpikuultaviksi. Lisää sokeri, etikka ja tilli ja sekoita sekaisin. Pari tuntia jääkaapissa tasaa maut.

Eloa ja iloa elokuulle toivottaa puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Juha Toikka / KodinKukat Oy

Lue myös: Oikea syyslannoite on kasvien pakkasnestettä, Sonjan vihervinkki – hedelmäpuiden syyslannoitus, Iloisesti pihalla: syys-lokakuun vinkit puutarhaan, Kasveilla syksyn hehkua terassille, Antaa auringon paistaa – tee itsellesi terassi, Syksy kukkimaan – istuta uusia kasveja kesäkasvien tilalle, Kasveilla syksyn hehkua terassille, Sinikan vihervinkit – lokakuu ja Sinikan vihervinkit: lokakuu – vielä ehdit tehdä pihatyöt talven varalle


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

elokuu Juha Toikka juolukka kantarelli kastelulannoite Kodin Kukat Kodinkukat marja marjasato mustikka myyrä myyränkarkoitus myyrät myyrätuhot syyslannoite syyslannoitus vadelma

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: