Mielipide: Nykyaikainen maalämpö sopivin lämmitysmuoto myös tulevaisuudessa

Energiatuotto kokee seuraavien vuosien aikana merkittäviä muutoksia: Kivihiilen käyttö vähenee, biomassalla tuotettu sähkö ei tule olemaan edullista, tuulivoima tuottaa merkittävämmän osan sähköstä. Aurinkosähkön tuotto halpenee ja kapasiteetti lisääntyy. Sähkön tuotto voi jopa halventua, johtuen osin tukitariffeista, joita me veronmaksajina maksamme. Halpa sähkö tekee säätöenergiatuotannosta kannattamatonta – jo nyt säätösähkön tuottoon soveltuvia voimaloita on alettu purkaa. Meillä tulee olemaan pulaa sähkötehosta, kun energian tarve on suurimmillaan, siis kylmimpinä aikoina. Jo nyt kylminä aikoina merkittävä osa sähköstä tuodaan pohjoismaisen sähköpörssin ulkopuolelta, Venäjältä.

Silloin kun tuulee ja parhaimmillaan myös aurinko helottaa, sähkö luultavimmin tulee olemaan halpaa. Tosin esimerkit Keski-Euroopasta eivät ole lupaavia: Saksassa kuluttajat maksavat suomalaisiin verrattuna yli kaksinkertaisen hinnan sähköstään valtavista tuuli- ja aurinkosähköinvestoinneista huolimatta. Kylmimmillä ajanjaksoilla tulevaisuuden sähkön hinnan ennustaminen todennäköisemmin osuu kohdalleen – sähköenergia tulee kallistumaan merkittävästi, sillä siitä tulee pahimmillaan olemaan puutetta. Samaan aikaan myös sähkön siirtohinnoittelu muuttuu tehopohjaiseksi, osin varsin perustelluista syistä, mutta myös monopoliasemaa hyödyntäen. Kuluttajan kukkarolla käydään, syvällä.

Energiayhtiöt joutuvat kehittämään järjestelmiä, joilla sähkön puutetilanteissa sähköverkon toiminta voidaan kuitenkin varmistaa. Vesivoima on erinomainen tehon säädössä, mutta vettä pitää juoksuttaa myös halvemman sähkön aikoina. Sähkön varastointiin tarvitaan investointeja, mikä näkyy hinnoissa. Sähkön jakelussa tullaan ehdottamaan Smart Grid -ratkaisuja, joissa jakeluyhtiö katkoo sopimuksen tehneistä taloista lämmityssähköä ajoittain, kohtuullisen sisälämpötilan vaihtelun rajoissa.

Lämpöpumput parhaita energiansäästäjiä

Onneksi kuluttaja voi myös suojautua talonsa lämmityskustannusten nousulta. Lämpöpumput kaiken kaikkiaan ovat parhaita energiansäästäjiä. Parhailla ilmasta energiaa keräävillä ilma-vesilämpöpumpuilla päästään Etelä-Suomen oloissa samaan energiansäästötasoon kuin edullisimmilla maalämpöpumpuilla mutta ilman energiakaivoa. Parhaimmatkaan ilma-vesilämpöpumput eivät täysin pysty suojelemaan tulevaisuudessa kuluttajaa isolta sähkölaskulta, sillä kylmimpinä jaksoina, alle -20 asteen pakkasissa, ne eivät kykene tuottamaan lämpöpumpulla lämpöä. Ilma-vesilämpöpumput ovat tehokkuudeltaan suoran sähkölämmityksen tasoa, kun sähkö tulee olemaan kalleimmillaan.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Nykyaikainen invertterimaalämpöpumppu on paras turva nousevia sähkön hintoja vastaan. Laitteen lämmitysteho mitoitetaan riittämään ilman lisävastuksia pahimmillakin pakkasilla, joten sähkötehon tarve on alle neljännes suorasta sähkölämmityksestä; laite on tehotehokas. Säätyvä kompressori toimii parhaalla hyötysuhteellaan tunnista tuntiin tavallisimmissa lämmitystä vaativissa lämpötiloissa, mikä takaa alhaisimman kokonaisenergiatarpeen. Ilman jatkuvaa päälle/pois-käyntiä, joka kuluttaa kompressoria, tai ilman isoja varastosäiliöitä, jotka ovat kalliita ja alentavat hyötysuhdetta. Tällaisessa laitteessa kannattaa käyttää pörssisähköohjausta, jolloin käyttövettä ja lämmitystä tuotetaan silloin, kun sähkö on halvimmillaan. Vaikka lämpötilaa hieman korottaen, sitä kun voi laskea kalliin sähkön aikana laitteen levätessä – säästö näkyy kuluttajan kukkarossa. Mikä parasta, käyttäjän omassa ohjauksessa.

Nykyaikaiselle maalämpöpumpulle ei ole Suomen oloissa sekä energia- että tehotehokasta kilpailijaa, ei omassa piirissä eikä muillakaan lämmitysmuodoilla. Ainoa, joka energiatehokkaista laitteista lähestyy sitä tehotehokkuudessa, on poistoilmalämpöpumppu. Tällöinkin laitteessa tulee olla invertterikompressorin tehokkuus ja joustavuus.

Teksti: Juha Tikka, Nibe Energy Systems Oy, kuva: Nibe Energy Systems Oy

 

MAINOS MAINOS LOPPUU