– Vaimon kanssa olimme jo vuosia pohtineet lämmitysjärjestelmän uusimista, koska 20 vuotta vanha öljykattila alkoi lähestyä käyttöikänsä loppua.  Maalämpö oli mielestämme varteenotettava lämmitysmuoto. Starttilaukaus uusimiseen tapahtui, kun sattumalta näimme vanhan tuttavamme, joka oli myynyt meille tämän talon. Kuulumisia vaihdettaessa kävi ilmi, että hän nykyisin myy maalämpöä Helmilämpö Oy:ssä. Innostuimme pyytämään tarjouksen ja sen hyväksymisen jälkeen kaikki lähti rullaamaan, talon isäntä Jarkko Viljanmaa kertoo.

Perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Viljanmaat ehtivät tehdä lämmitysjärjestelmän vaihdoksen jo ennen valtionavustuksen tuloa, mutta remontin kotitalousvähennykset he hyödynsivät. Innostus öljylämmityksestä luopumiseen on selvästi nyt Suomessa suuri, sillä syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut jo 1 028 omakotitalon tai paritalon omistajaa.

– Öljylämmityksen kustannukset olivat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuosina ne olivat jo noin 2 000‒2500 euroa vuodessa. Maalämpöön siirryttyämme maksamme talomme lämmityksestä enää noin 400‒500 euroa, Viljanmaa toteaa.

Maalämpöön siirtyminen käynnistyi järjestelmän kapasiteetin valinnalla. Seuraavaksi Viljanmaiden tontille tuli porakalusto poraamaan maalämpökaivoa, minkä jälkeen asennettiin kylmäaineputkisto. Vanha öljykattila poistettiin talosta ja tilalle asennettiin maalämpöyksikkö, joka liitettiin vesikiertoiseen patteriverkostoon. Asennukset sujuivat ripeästi ja lämmöt saatiin päälle jo parissa päivässä.  

– Sekä ympäristönäkökulma että kustannussyyt auttoivat meitä tekemään järkiratkaisun, johon olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Hiilidioksidipäästötkin saatiin vähenemään. Suosittelen maalämpöä muillekin omakotiasujille, joiden öljylämmityslaitteisto on vanhenemassa, Viljanmaa tähdentää.   

Ratkaisut harkiten

Vanhan öljylämmityksen korvaamiseen on monia vaihtoehtoja. Tilalle voidaan laittaa muun muassa maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, pellettilämmitys, sähkölämmitys tai kaukolämpö, siellä missä se on saatavilla. Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole, vaan valinta on tehtävä aina kohteen sekä kohteen energiankäytön ja tarpeiden mukaan.

Monesti investointikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto tuo pienemmät energiakulut ja päinvastoin. Lämmitystapavaihtoehtojen vertailua voi tehdä Motivan lämmitystapojen vertailulaskurilla ja näin saada käsitystä investoinnista ja tulevista energiakuluista. Kannattavinta on iäkkäiden ja heikolla hyötysuhteella toimivien öljylämmityslaitteistojen vaihtaminen.  

– Kun talon lämmitystarve on lisäksi suhteellisen korkea, säästöt ja ympäristöhyödyt ovat suurimmillaan. Öljypolttimen tyypillinen käyttöikä on noin 12–15 vuotta ja kattilan noin 25 vuotta, toteaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Vaihtoehdon valintaa helpottamaan voi kysyä neuvoa kuluttajien energianeuvonnasta tai alueelliselta energianeuvojalta.  Kannattaa miettiä myös itselle sopivaa lämmitystapamuutoksen ajankohtaa. Erityisesti niiden kotitalouksien, jotka ovat jo miettineet muutosta, kannattaa nyt nopeuttaa muutostyötä ja hyödyntää saatavilla olevaa tukea. On syytä muistaa, että kotitalousvähennys verotuksessa on tähänkin asti ollut remonteissa apuna. Kotitalousvähennystä ei voi käyttää hyödyksi sellaisessa remontissa, johon hakee öljylämmityksen luopumisen tukea.

Avustusta riittää vielä tuhansille pientaloille  

Ympäristöministeriö on varannut avustusta varten lähes 30 miljoonan euron määrärahan, jolla tavoitellaan noin 10 000 ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista. Kiinnostus avustusta kohtaan on ollut suuri ja hakemuksia tulvii Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka myöntää avustuksen koko maassa. ELY-keskuksesta vakuutetaan, että määrärahaa riittää vielä tuhansille pientaloille.  

Tukea myönnetään 4 000 euroa, kun öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muihin lämmitysmuotoihin avustusta myönnetään 2 500 euroa. Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, hiiltä, maakaasua tai turvetta, käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin tukea ei myönnetä.

2 500 euron avustusta tähän mennessä hakeneilla hankkeiden kustannusarviot olleet noin 2 600–5 500 euroa. 4 000 euron avustusta hakeneilla kustannusarviot ovat vaihdelleet noin 7 000–28 000 euron välillä. Suurempaa avustusta hakeneiden kustannusarvio on ollut keskimäärin 14 500 euroa.

Avustuspäätöstä kannattaa hakea jo ennen muutostöitä

Avustusta voi hakea takautuvasti 1.6.2020 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Avustuspäätöstä kannattaa kuitenkin hakea jo ennen muutostyön aloittamista varsinkin, jos haluaa varmistua myönteisen päätöksen saamisesta.

– Ennen avustuksen hakemista on hyvä olla yhteydessä omaan kuntaan, mistä saa tiedot esimerkiksi maalämpöä varten tarvittavista luvista. Avustushakemukseen on liitettävä suunnitelma öljylämmitysjärjestelmän purkamisesta ja uuden toteuttamisesta. Suunnitelmaksi käy urakoitsijan tekemä tarjous, jossa on eritelty työvaiheet, sanoo yksikönpäällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Hakeminen on helpointa sähköisessä Aluehallinnon asiointipalvelussa. Ennen hakemista kannattaa kuitenkin tutustua tarkasti myöntämisehtoihin ja hakuohjeeseen. Avustuksen myöntämisehtoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa neuvoo valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelu. Kuluttajien energianeuvonta puolestaan vastaa öljylämmityksen vaihtajien teknisiin kysymyksiin.

Lue lisää:

Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi) 

Aluehallinnon asiointipalvelu (sahkoinenasiointi.fi)

Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan (Motiva Oy)

Pientalojen lämmitystapalaskuri

Asiakaspalvelu ja neuvonta

Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (avustuksen ehdot ja hakeminen)

Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)

Lähde: ePressi.com, kuva: Pixabay

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

energiatehokas asuminen lämmitysöljy maalämpö maalämpöpumppu maalämpöpumput Motiva öljykattila öljylämmitys