Kun muut marjatarhan kasvit riutuvat happamassa maassa, pensasmustikka hyrisee ja kasvattaa muhkeita marjoja.

Luonnostaan hapan graniittiperäinen maaperämme on sille otollinen kasvualusta, mutta kestävien lajikkeiden löytäminen Suomen oloihin on vienyt aikaa. Ensimmäiset pensasmustikat tulivat Suomeen koeviljelyyn jo 1940-luvulla, mutta vasta vuosituhannen vaiheessa kestävät Aino- ja Alvar-lajikkeet (I–IV) aloittivat varsinaisen mustikkabuumin.

Nyt puutarhaherkun suosio saa lisäpuhtia, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Piikkiön toimipaikassa jalostetut lajikkeet, ’Arto’ ja ’Jorma’, on saatu taimimyymälöihin.

Pensasmustikka sanoo ei kalkille ja kyllä kompostille

Pensasmustikkaa kutsutaan kalkinkarttajaksi eli se voi huonosti liian emäksisessä maassa. Metsämustikoiden tavoin se viihtyy, kun maan pH asettuu 4,5–5,2 väliin. Jos pH nousee yli 5,5:en, pensaan kasvu hiipuu. Kitukasvuinen, kellertävä kasvusto voi olla merkki liian korkeasta pH:sta. Happamuuden voi tarkistaa apteekista saatavilla pH-liuskoilla.

Näin luot pensasmustikalle sopivat kasvuolot

1. Kuopaise istutuskuoppaan metsämaata tai lisää joukkoon kalkitsematonta turvetta. Se happamoittaa ja samalla kuohkeuttaa kasvualustaa, sillä pensas pitää humuspitoisesta hieta- tai metsämaasta. Kalkitsemattoman turpeen lisäys pensaan juurelle pitää maan pH:n sopivana vuodesta toiseen. Myös komposti ja kuorikate happamoittavat kasvualustaa.
2. Ravinteiden suhteen pensasmustikka on verrattain vaatimaton. Keväisin täysikasvuisen pensaan juurelle voi ripotella teelusikallisen perunalle tai alppiruusuille tarkoitettua lannoitetta. Jos kasvi kukkii runsaasti, anna sille kukinnan jälkeen pari teelusikallista lisää.
3. Luomulannoitteeksi käy kompostimulta. Lisää kerros puolikypsää kompostia mustikan juurelle ennen juhannusta ja valmiiksi palanutta kompostia muina aikoina.
4. Tuottaakseen satoa pensas tarvitsee kosteutta, lämpöä ja runsaasti valoa. Paras paikka on etelä–länsirinne, jonne ei puhalla kylmä tuuli.
5. Matalajuurisena laji kärsii herkästi kuivuudesta. Jos kasvualusta kuivahtaa pahoin istutuksen jälkeen, pensas kuihtuu helposti.

Lumi suojaa talvella

Lumiset talvet ovat pensasmustikoiden onni, sillä kesän aikana muodostuneet kukka-aiheet sekä versot talvehtivat lumipeitteen suojassa. Alun perin kanadanmustikasta (Vaccinium angustifolium) Yhdysvalloissa risteytetyt pensasmustikat ovat 50–80 senttiä korkeita. Alle metriset pensaat jäävät sopivasti lumen alle, ja talvehtivat jopa V-vyöhykkeellä. Pensasmustikan maljamaiset kukat kestävät kohtalaisesti hallaa. Jos lämpötila uhkaa painua alle viiden miinusasteen, suojaa kukat hallaharsolla.

Pensasmustikka pitää harjuistutuksesta, joka on lämmin ja pysyy kuivana talvella. Kesällä harjuistutus vaatii katteen, joka pidättää kosteutta. Istuta montaa eri lajiketta vieretysten, sillä ristipölytys suurentaa satoa ja marjojen kokoa.

Satoisia kotimaisia FinE-lajikkeita

MTT:n ylpeydet ’Aino’ ja ’Alvar’ saavat pölytysseuraa uusista kotimaisia lajikkeista.

• ’Jorma’ (I–II) on noin 1,5-metrinen, voimakaskasvuinen pensas, joka on talvehtinut hyvin ilman paksua lumipeitettä. Pensas on runsassatoinen, marjat maultaan mietoja ja kooltaan hiukan metsämustikkaa suurempia.
• ’Arto’ (I–III) kasvattaa suuret, hapokkaat ja aromikkaat marjat. Pensas kasvaa 1–1,5 metrin korkuiseksi, ja on myöhäinen lajike.
• ’Saani’ (I–IV) soveltuu runsaslumisille alueille Pohjois- Suomeen. Alle 60-senttisen pensaan marjat ovat pienet ja maultaan miedot. Runsas sato kypsyy samanaikaisesti. Pensasta on saatavilla vielä rajoitetusti.

Istutus ja kastelu

Istuta pensasmustikka taimistosyvyyteen tai muutama sentti syvempään. Käytä maan happamoittamiseen rodo-havuturvetta. Huolehdi kastelusta erityisen hyvin istutuksen jälkeen ja pitkinä poutajaksoina. suojaa jäniksiltä ja linnuilta Versot ja makeat marjat ovat muidenkin herkkua. Suojaa pensaat talvella jäniksiltä ja satokauden aikana pikkulinnuilta. Kanaverkko on helppo muotoilla ja kiinnittää pensaan ympärille kauttaaltaan suojaksi.

Uudista leikkaamalla

Leikkaa vanhimpia, puutuneita oksia keväällä ja viimeistään pensaan täyttäessä viisi vuotta. Hyvin hoidettu 20–30-vuotias pensas voi yhä tuottaa hyvän sadon.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden kanssa. www.kotipuutarha.fi

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

FinE-lajike marjapensaat mustikka pensasmustikka