Pian alkaa omenapuiden leikkaus – suojaa puutarhassa maltilla

Piha

Lämpimistä keleistä johtuen omenapuita voi jo leikata, mutta kiire leikkausten kanssa ei vielä ole. Suojauksissa kannattaa turvautua maalaisjärkeen ja sääennusteisiin eikä linnunpönttöjä tarvitse suotta puhdistella.

Leikataanko omenapuita jo nyt?

Tästä puhutaan nyt paljon ja vaikka keväiset ilmat onkin vertaansa vailla ja osassa maata silmut alkavat jo turvota, niin ei nyt kumminkaan hätäillä. Odotellaan nyt miltä tuo maaliskuu näyttää. Jos ei enää ole tulossa kovempia pakkasia, niin sitten voi kyllä jo leikata. Mutta kun leikkaamisilla ei ole mikään kiire, niin ennemmin varovaisuus edellä. 

Ja on hyvä muistaa, että kesä ja etenkin loppukesä on usein paljon parempi aika leikata omenapuita. Etenkin vanhemmat puut kannattaa leikata loppukesällä, niin ei tule sitä hillitöntä vesiversokasvua.

Suojataanko sipulikukat, jouluruusut, havut ja rodot jne? 

Tämäkin asia puhuttaa nyt paljon. Minä en pysty antamaan sellaista täsmäohjetta, joka toimisi kaikkien kasvien kanssa ja joka puolella Suomea. Olosuhteet kun ovat nyt niin erilaiset ihan kasvupaikoittainkin, jopa samassa pihapiirissä. 

Itse en ole erityisesti suojannut mitään. Sipulikukathan kestävät yllättävän hyvin pakkasta, niin kauan kun ovat nousemassa. Kukat eivät sitten niinkään, mutta voiko siinä vaiheessa muuta kuin heittää harsoja päälle ja toivoa parasta? Itse en keksi mitään syytä tai tapaa jarruttaa niiden nousemista nyt. Kun maan lämpötila on niille riittävä, niin sieltä ne nousevat, luki kalenterissa sitten helmikuu tai huhtikuu.

Jouluruusut, kevättähdet ym. kukkivat nyt myös monin paikoin, ja antaa kukkia vain. Nehän on todella hienoja ja itse ainakin otan niistä kuvia muistojen arkistoon, että joskus on tämmöisiäkin talvia ollut.

Nuorien havujen ja rodojen suojausta kevätahavia vastaan on myös pohdittu. Sekin on asia, jossa kannattaa katsoa sitä oman pihan tilannetta sekä sääennusteita. Ei tehdä sen takia kun on aina tehty, vaan siksi jos on tarvetta. Täällä ainakaan maa ei ole yhtään roudassa, joten kasvit saavat kyllä vettä haihduttaville kasvustoille, joten sen takia ei ole tarvetta suojata. Myöskään kovia yöpakkasia ei ole luvassa. Ja kun ilmat ovat plussalla ja kasvi kiedotaan huppuun, niin tarjoaako se ennemminkin lisääntymispaikan erilaisille homeille ja kasvitaudeille kuin ilman suojia? 

Jos nyt lupaisi oikein kovia pakkasia, niin laittaisin suojia ja saattaisin heittää hiukan lisämultaa tai havuja maasta esiin nousevien versojen suokasi. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että en tee mitään, vaan jatkan asioiden seuraamista ja sääennusteiden tarkkailua. Kun asioita miettii ja puntaroi hetken terveellä maalaisjärjellä, niin hyvä tulee.

Pesäpönttöjen huoltoa

Aikainen kevät on tehnyt myös sen, että muuttolintujen saapuminen aikaistuu ja ensimmäiset mustarastaat ovat kuulemma pesineet jo. Linnunpönttöjen kunto olisi siis hyvä tarkastella nyt, että ovat sitten valmiina kun asukkaat tulevat. Itse en nykyään putsaile niitä käytännössä lainkaan, vaan annan niiden olla niin kuin ne ovat. Tarkistan vain, että pöntöt ovat ehjiä ja hyvin kiinni paikoillaan. Olen huomannut, että yksikään pönttö ei jää sen takia ilman asukkaita, vaikka en niitä putsaakaan. Eipä niitä puita tuolla metsässäkään kukaan putsaile, kyllä asukit sen itse tekee jos on aihetta.

Toki leudon talven ansioista esim. lintukirput ovat saattaneet säilyä hengissä pesätarpeissa ja jos nyt haluat pönttöjä putsailla, niin suosittelen laittamaan käsineet käsiin. Tuo lintukirppu nimittäin puree aika ikävästi paljaaseen käteen, jos sattuu kiinni saamaan. Lintukirppuhan ei ole linnuille vaarallinen eikä vaikuta niiden pesintään millään lailla.

Ja kun noita pönttöjä kunnostelee, niin aika kiva ajatus on se, kuinka paljon iloa noista visertäjistä on pitkin kesää, puhumattakaan niiden hyödyistä. Jo pelkästään yksi tiaispariskunta syö kesän aikana n. 30 kg toukkia, niin onhan ne aivan verrattoman hauskoja ja halpoja apulaisia. Voi kesällä itse lekotella ja katsella, kun toiset poimivat kasvimaan tuholaisia parempiin suihin. Säästyy aikaa, vaivaa ja satokin pelastuu ilman torjunta-aineita. 

Mikä juurtumisrouhe?

Juurtumisrouheesta ja sen ideasta on kyselty, joten kerrataan mistä siinä on kysymys ja mikä sen idea on. Lyhyesti:

  • Täysin biologinen valmiste, jota esiintyy myös luonnossa vaihtelevia määriä.
  • Kasveille elintärkeä sienijuuri (=mykorritsa), joka elää symbioosissa kasvin juurien kanssa.
  • Lisäämällä kasvualustaan tehostat kasvin juurten hyvinvointia ja sitä kautta koko kasvin kasvua ja hyvinvointia.
  • Edesauttaa kasvin kasvua, veden- ja ravinteiden saantia sekä monivuotisilla kasveilla talvenkestoa.
  • Sitä on hyvä käyttää niin kesäkukilla, köynnöksillä, ruusuilla, pensailla kuin monivuotisillakin.
  • Lisääminen kasvualustaan parantaa kasvin luontaista kykyä kasvaa ja voida paremmin.
  • Auttaa kasvia selviämään paremmin erilaisista stressitilanteista (kuivuus, maan ph arvot, uudelleenistutus, leikkaus jne.)
  • Auttaa kasveja maalevintäisiä kasvitauteja ja ankeroisia vastaan.
  • Usein jo pelkästään lisääminen kasvualustaan tekee ihmeitä kasveille.

HUOM! Normaalisti tätä vain sekoitetaan kasvualustaan, mutta poikkeuksena ovat siemenkylvöt ja sipulikasvit. Ne ei saisi olla suoraan kosketuksissa tähän – eli lisää tätä vasta siihen multaan, kun koulit taimet. 

Moni on näiden tehon jo oppinut ja jollet ole kokeillut, niin suosittelen lämpimästi. Minusta tämä on yksi parhaita asioita, joita voit kasveillesi tehdä ja ne kiittävät sinua moninkertaisesti.

Annostus on n. 30 g / 50 l multaa.

Säilyy kuivassa paikassa vuosia ja ”herää” vasta kun pääsee multaan ja kosteaan.

Yhden pakkauksen (140 g) hinta on 7,50 € ja saat näitä täältä.

Siemenkylväjille Atamon-vinkki

Kertauksena tämä Atamon-vinkki, jos on sattunut unohtumaan. Jos on yhtään vaarana, että siemenkylvöjen pintamulta alkaa homehtua niin kätevä tapaa estää se, on sumuttaa mullan pinta Atamon-säilöntäaineesta tehdyllä seoksella.

  • suhde on 1 tl Atamonia 1 litraan vettä
  • sumus heti kylvön jälkeen mullan pintaan
  • estää homeiden ja sienten kasvun ja turvaa taimien kasvun

Huom! Jos käytät esim. Kookosmultaa tai muuten varmasti puhdasta kylvömultaa, niin tätä Atamon-käsittelyä ei tarvitse tehdä!

Tunnetko jo lilliputtiverenpisarat? Tutustu ja ihastu!

Jos et ole näihin lilliputtiverenpisaroihin vielä tutustunut, niin suosittelen tutustumaan. On nimittäin aivan toisenlainen maailma kuin perinteiset verenpisarat. Moni ei meinaa näitä edes verenpisaroiksi tunnistaa!

Nämä ovat ihan mahdottoman ahkeria kukkimaan ja käytännössä kukkivat taukoamatta koko kesän, aina pitkälle syksyyn asti. Eikä näitä tarvitse putsailla eikä nämä myöskään venähtele roikaleiksi. Näillä on myös erinomainen kestävyys eri kasvupaikoissa ja -oloissa.

Kukat – ne onkin sitten ihan oma lukunsa. Niitä on vatavasti ja ne on kuin pieniä jalokiviä. Lisäksi tuo niiden puolipysty kasvutapaa tekee niistä ihanteellisia kasvattaa astioihin istuttamisen lisäksi myös maassa – esim. hautausmaalla nämä ovat aivan ylivoimaisia ja huoltovapaita kukkijoita. Lannoittaminenkin on helppoa sillä jo pelkät lannoitekävyt (1-2 kpl / taimi) riittää antamaan näille tarpeeksi puhtia koko kesäksi. 

Suosittelen todella lämpimästi ja myös siksi laitoin nämä special tarjoukseen synttäreiden kunniaksi.

Istutus suositus 3 kpl / 22-25 cm ruukku / amppeli / 60 cm parvekelaatikko.

Laura3 kpl / 3,95 € (ovh 7,95), tai 6 kpl / 7,50 € (ovh 15,90)

Faya3 kpl / 3,95 € (ovh 7,95), tai 6 kpl / 7,50 € (ovh 15,90)

Versovin terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Juha Toikka juurtumisrouhe Kodin Kukat Kodinkukat lilliputtiverenpisara lilliputtiverenpisarat linnunpönttö linnunpöntöt omenapuiden leikkaus¨ omenapuu omenapuut verenpisara¨ verenpisarat


Lisää samasta aiheesta


Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: