Pientaloasujan asialla – Jätevesilaki muuttuu, muuttuvatko asenteet?

Pahin myrsky haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan asetuksen ympärillä on laantunut. Vuonna 2004 voimaan tullut jätevesiasetus on vuosien varrella saanut lievennyksiä ja siirtymäaikoja on pidennetty. Jätevesialan toimijat uskovat, että yli kymmenen vuotta kestäneelle jätevesisääntelyn muutosprosessille on nyt pantu piste, kun asetus on muuttunut laiksi. Tämän vuoden huhtikuussa voimaan tullut ympäristösuojelulain muutos sisältää myös hajajätevesiä koskevan asetuksen muutokset, joista keskeisin on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen.

– Laki on käytännössä asetusta tiukempi vaatimus saattaa jätevesien käsittely laissa esitetylle tasolle tietyssä aikataulussa. Vuosien varrella jatkunut poliitikkojen sekoilu lainsäädännön muuttelemisessa on aiheuttanut haittaa monille osapuolille. On kaikkien etu, että ympäristölaki määrittelee nyt, miten jätevesien käsittely tulee hoitaa. Näin vältytään epäselviltä tilanteilta jatkossa, Wavin-Labkon toimitusjohtaja Timo Sarlin sanoo.

Uusiin taloihin lakimuutos ei vaikuta, sillä niillä on pitänyt olla vuodesta 2004 lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Pohjavesialueilla tai 100 metrin päässä vesistöistä sijaitsevien kiinteistöjen pitää laittaa jätevesiasiansa kuntoon 31.10.2019 mennessä. Tällaisilla paikoilla sijaitsevia omakotitaloja ja vapaa-ajanasuntoja on noin 100 000. Osalla jätevesien käsittely on jo hoidettu asianmukaisesti, osa on liittymässä viemäriverkostoon. Jos mökillä on vain kantovesi ja huussi, josta ei aiheudu pilaantumisen vaaraa, ei jätevesijärjestelmän uusimista tarvitse alkaa pähkäillä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan lakimuutoksen piiriin kuuluvista kiinteistöistä on mahdotonta antaa lukumäärää, sillä suurella osalla kiinteistön omistajista jätevesien käsittely on jo kunnossa. Hänen karkean arvionsa mukaan noin kolme neljännestä kiinteistöistä vapautuu määräaikaan sidotusta kunnostusvelvoitteesta.

Jos jätevesiasiat ovat retuperällä, järjestelmä pitää uusia ennemmin tai myöhemmin. Laissa määritellään, milloin kiinteistön jätevesijärjestelmä on oltava kunnossa. Kuivan maan kiinteistöjä lain asettama määräaika ei kosketa. Niiden jätevesiremontit pitää lain mukaan tehdä vasta suurien remonttien yhteydessä, esimerkiksi jos rakennetaan vesivessa tai jokin rakennuslupaa vaativa korjaus- tai muutostyö. Lisäksi edellisessä lainmuutoksessa säädetty ikävapautus on edelleen voimassa, ja vapautuksen voi saada myös sosiaalisin perustein enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Laki määrittelee tietyt puhdistusvaatimukset, mutta kunta voi ottaa huomioon paikalliset ympäristöolot ja kiristää vaatimuksia.

– Useimmissa kunnissa käytössä olevat ympäristömääräykset edellyttävät tiukempia vaatimuksia ranta-alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa wc-vesien ohjaamista umpisäiliöön tai vaihtoehtoisen käymäläratkaisun valitsemista, toimitusjohtaja Joona Linna Jätevesiliike Vestelliltä kertoo.

Olivatko investoinnit turhia?

Jätevesiasetusta on vastustettu erityisesti maaseudulla. Närää aiheutti se, että moni sijoitti kalliisiin laitteisiin ainakin omasta mielestään aivan turhaan. 

Linna myöntää, että lainsäädännön pomppivuus ei ole kenenkään kannalta toivottavaa ja tarpeettomia investointeja toimimattomiin tuotteisiin on varmasti tapahtunut. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei jätevesijärjestelmän pitäisi olla taloudellinen menetys, vaan sijoitus omaan lähivesistöön ja -ympäristöön. Jätevesijärjestelmä on osa normaalia talotekniikkaa ja sitäkin on tarpeen päivittää muutamien vuosikymmenien välein.

– Jos joku on hoitanut jätevesijärjestelmänsä kuntoon, kuten voimassa oleva lainsäädäntö on edellyttänyt jo vuodesta 2004 lähtien, hän on huolehtinut oman kiinteistönsä arvosta eikä investointi mene hukkaan. Monissa haja-asutuksen kiinteistöjen myynti-ilmoituksissa ajan tasalla oleva jätevesijärjestelmä on kiinteistön arvoa kohentava tekijä, Pipelifen avainasiakasvastaava Aki Lause lisää.

Myös Sarlin painottaa, että jätevesijärjestelmä on panostus omaan kiinteistöön ja laadukkaat järjestelmät nostavat kiinteistön käyttö- ja jälleenmyyntiarvoa.

– Harmillisinta on tietenkin tilanne, jos on rakentanut kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän ja sitten kunta on rakentanut kunnallisen viemärin, johon tulee liittyä siirtymäajan jälkeen.

Laki on laki, mutta mihin unohtuu ympäristö?

Moni on pitänyt jätevesiasetuksen asettamia vaatimuksia kohtuuttomina, koska maatalous kuormittaa vesistöjä ihmisten jätöksiä enemmän. Haja-asutusalueiden jätevedet ovat kuitenkin toiseksi suurin vesistöjen fosforikuormittaja ja paikallisesti se voi olla maataloutta merkittävämpi vesistöjen rehevöitymisen syy.

Lause muistuttaa, että maatalouden päästöihin on onnistuttu vaikuttamaan lannoituksen sääntelyllä ja tukijärjestelmän avulla. Myös haja-asutuksen kuormitukseen voidaan vaikuttaa jätevesilainsäädännöllä ja ihmisten oikealla asennoitumisella. Lakia siis tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta eikä riitely lakien ja asetusten ympärillä pelasta luontoa.

Jokainen varmasti haluaa nauttia puhtaasta ympäristöstä jatkossakin. Jätevesien käsittelyn tehostaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä sekä parantaa kaivovesien ja pohjaveden laatua ja vesistöjen virkistysmahdollisuuksia.

– Yleensä ihmiset, jotka ovat nähneet vesistön tilan heikkenemisen esimerkiksi saaristossa tai suurten vesistöjen äärellä, ymmärtävät tilanteen parhaiten ja huolehtivat omalta osaltaan jätevesiasiansa kuntoon, Lause toteaa.

Hoitamaton jätevesijärjestelmä voi vaarantaa oman tai naapurin vesikaivon, joten jokaisen kiinteistönomistajan pitää ottaa vastuunsa jätevesien puhdistamisessa. Kiinteistökohtaisella jätevesien käsittelyllä voidaan vaikuttaa lähiympäristöön jäävien bakteerien määrään ja laatuun.

– Esimerkiksi valitsemalla umpisäiliön wc-vesille tai kuivakäymälän vesi-wc:n sijaan saadaan haitalliset suolistoperäiset bakteerit kuljetettua pois omalta pihamaalta tai oman uimarannan läheisyydestä, Linna sanoo.

Usein oma mökkiranta koetaan vapaa-ajan asunnon arvokkaimmaksi asiaksi.

– Puhdistamalla jätevedet tehokkaasti annamme perintönä puhtaat vedet ja rannat myös tuleville sukupolville. Jätevesien käsittelyhän ei ratkaise näitä asioita kokonaan, mutta on osa isoa kokonaisuutta, jolla voimme taata puhtaamman luonnon, Sarlin kiteyttää.

Teksti: Elina Turunen, kuva: toimitus