Vaikka suomalaista vettä on perinteisesti pidetty puhtaana, on vedenlaaduissa alueellisesti suuriakin eroja. Kaupunkien toimittama vesi on yleensä moitteetonta, mutta pientalouksien kaivovesistä löytyy harmillisen usein huomautettavaa.
– Suomalaisten pora- ja rengaskaivojen vesien mineraali- ja epäpuhtauspitoisuudet ylittävät usein hyvälle talousvedelle asetetut suositukset, Matti Hakala Biolan Ekoasuminen Oy:stä kertoo.
Pohjaveden laatu vaikuttaa suoraan kaivoveden laatuun. Veden hyödylliset mineraalit samoin kuin sen epäpuhtaudetkin ovat peräisin maa- ja kallioperästä liuenneista luonnon aineista, mutta vedenlaatua heikentää myös ihmisten oma toiminta. Pohjavesiä saastuttavat mm. happosateet, kaivostoiminta sekä muu teollisuus ja rakentaminen, maanviljely ja karjatalous sekä teiden suolaus.
– Myös kaivo itsessään voi olla rakenteeltaan vaatimaton ja sellainen, että humuspitoiset pintavedet pääsevät valumaan suoraan kaivoon imeytymättä maaperän läpi. Pahimmassa tapauksessa kaivo pilaantuu bakteerien vaikutuksesta, kemisti Antti Helanterä Pumppulohja Oy:stä sanoo.
MAINOS– Suurin osa kaikista kaivoveden laatuun vaikuttavista tekijöistä on peräisin luonnosta, lähinnä siis maa- ja kallioperästä, Helanterä täsmentää.
Pientalouksien ja kaupunkivesien laatuvaatimukset eroavat jonkin verran toisistaan. Laadukas vesi ei aiheuta terveysriskejä, ja se on väritöntä, hajutonta ja lähes mautonta. Kaupunkien toimittamaa vettä valvovat ammattilaiset, mutta pientalouksissa vedenlaadun arviointi jää usein käyttäjien vastuulle.
– Oma aistinvarainen tarkastelu ei vastaa laboratoriossa tehtäviä vesianalyysejä, koska useimpia haitta-aineita ei aistinvaraisesti voi havaita. Usein väriltään, hajultaan tai maultaan huonohkoon veteen saattaa tottua, mutta terveydellistä haittaa aiheuttavia vesiä ei tulisi koskaan käyttää talousvetenä sellaisenaan, Helanterä muistuttaa.
– Yleisimmät kaivoveden epäpuhtaudet ovat rauta, mangaani ja humus sekä alhainen pH. Merkittäviä terveyshaittoja aiheuttavat arseeni, fluoridi, nitraatti sekä porakaivoissa varsinkin uraani ja radon sekä viimeisimpien tietojen mukaan myös mangaani, Helanterä listaa. Hänen mukaansa moitteettomat kaivovedet ovat harvinaisia, sillä vain 20–30 % kaivovesistä ei ole huomautettavaa. – On toki käyttäjän kannalta aivan eri asia, onko kaivoveden laatua huonontava tekijä sameus vai uraani tai arseeni, Helanterä täsmentää.
MAINOSTeknisissä laitteissa vahinkoa aiheuttavat veden alhainen pH, kalkki sekä liian korkea suolapitoisuus. Ikävänä voidaan pitää myös kaasumaista rikkivetyä, joka aiheuttaa veteen mätää kananmunaa muistuttavaa hajua.
Oman kaivon rakenteiden kunto on hyvä tarkistaa silmämääräisesti joka kevät. Veden tutkimista Helanterä suosittelee aina, kun kaivo on uusi. Vanhatkin kaivot on hyvä tarkistuttaa muutaman vuoden välein. Vesi kannattaa tutkituttaa, jos vedenlaadussa on havaittavissa muutoksia tai jos kaivon rakennusympäristöä on muokattu. Vedenlaadun tutkiminen keventää lompakkoa laboratoriosta ja tutkimuksesta riippuen muutamasta kympistä pariinsataan euroon. Esimerkiksi WatMan-vesitutkimukset maksavat 45 euron teknisestä analysoinnista 165 euron juomakelpoisuusselvitykseen.
Ensimmäisenä pitää selvittää veden huonon laadun syy, joka voi olla kaivon rakenteissa tai huollon puutteessa. Yleensä syy on kuitenkin vedessä. Jos kaivovesi halutaan puhtaaksi eikä vika ole kaivon rakenteissa tai kunnossa, ainoa mahdollisuus on veden suodattaminen puhtaaksi.
– Kaikki kaivoveden epäpuhtaudet voidaan poistaa suodattamalla. Vedenkäsittely on taloudellisestikin kannattavaa jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, Helanterä sanoo.
MAINOSHakala lisää, että vedenpuhdistuslaitteella saa pehmeää vettä, joten pesuainetta kuluu vähemmän eikä huuhteluaineita tai kirkasteita tarvita. Pehmeä vesi ei muodosta kalkkisaostumia laitteisiin, ja näin säästyy ympäristön ja ajan lisäksi rahaa. Markkinoilla on erilaisia menetelmiä veden puhdistamiseen. Itselleen sopivinta menetelmää valitessa kannattaa kiinnittää huomiota laitteiden puhdistustehoon ja oman vedenkulutuksen määrään sekä laitteen vaatimaan ylläpitoon ja siihen liittyviin kustannuksiin.
Suodatinlaitteita käytetään muun muassa huonolaatuisiin vesikaivoihin ja saarikohteisiin, jonne suurien vesimäärien kuljettaminen on vaivalloista. Jopa merivedestä voi saada juomakelpoista eikä sähköttömyyskään ole enää este.
– Esimerkiksi AquaThor-laitteen vähäinen energiantarve voidaan hoitaa aurinkojärjestelmän avulla, Hakala kertoo.
Ihminen voi omilla toimillaan parantaa vedenlaatua. Täytyy kuitenkin muistaa, että pohjavesien muodostuminen on hidas prosessi: pohjaveden vaihtuminen kestää kymmenistä jopa satoihin vuosiin. Helanterän mukaan on oleellista pitää suodattavat maakerrokset ehjinä ja suojata pohjavesialueet teollisuudelta, viljelyltä ja teiden suolaukselta.
MAINOS– Kaivon omistaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kaivoveteensä valitsemalla kaivon paikan oikein, rakentamalla kaivon huolellisesti ja estämällä epäpuhtauksien pääsyn suoraan kaivoon, hän lisää.
Haja-asutusalueiden jätevesihuollon parantamisella voidaan paitsi hidastaa vesistöjen rehevöitymistä myös parantaa kaivovesien laatua. Valtioneuvosto pidensi jätevesiasetuksen siirtymäaikaa kahdella vuodella. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee olla asetusten mukaisia viimeistään maaliskuussa 2018.
Teksti: Elina Turunen