Kuitenkin finanssikriisin jälkeen pientalojen osuus alkoi pudota ja kuluvan vuoden aloituksien osuudet järjestyksessä ovat 20, 13 ja 67 %. Muutos asuntokantaan verrattuna on suuri ja se johtuu seuraavista syistä:

• vuoden 2008 alussa alkanut lama ja talouskasvun pysähtyminen ovat pakottaneet kotitaloudet tyytymään elintasonsa ja myös asumistasonsa kasvun loppumiseen
• lasten lukumäärä on pienentynyt, vanhusväestö kasvaa ja asuntokuntakoko pienenee
• väestönkasvusta on viime vuosina ollut noin 80 -90 % vieraskielisiä, joiden mahdollisuudet pientaloon ovat hyvin rajoittuneita
• väestö keskittyy kasvukeskuksiin, Helsingin lisäksi 5-10 maakuntakeskukseen, joissa kerrostalo on vallitseva talotyyppi, varsinkin uustuotannossa

Talotyyppiero on suurin Uudenmaan ja vielä varsin maaseutuvaltaisen Etelä-Pohjanmaan välillä (2013, %-osuudet):

	Erilliset pientalot	Rivitalot	Kerrostalot
Uusimaa	25	11	63
Etelä-Pohjanmaan	62	20	16

 

Seinäjoen nopea kasvu saattaa muuttaa jälkimmäistä jakaantumaa, mutta sielläkin kerrostalojen osuus on melko alhainen.

Suomi ei oleellisesti poikkea muista Pohjoismaista talotyyppijakaantuman osalta, kerrostalojen osuus Ruotsissa on korkeampi ja Norjassa pienempi kuin meillä. Jälkimmäisen poikkeama muista on melko suuri ja johtuu sekä yhdyskuntarakenteesta, mutta ennen kaikkea maan vauraudesta.

Asuntojen hinnat eriytyvät, Helsingin seudulla ne nousevat selvästi ja Itä-Pohjois-Suomessa laskevat. Tätä kuvaa seuraava Tilastokeskuksen tietojen pohjalta laadittu indeksitaulukko (lähtökohta vuoden 2010 hinnat):

	Kerrostalot	Rivitalot
Pääkaupunkiseutu	112	102
Etelä-Suomi	108	101
Itä- ja Pohjois-Suomi	96	97

 

Omakotitalojen hintaseuranta on erilaista, mutta hintakehitys on ollut negatiivisempaa kuin rivitalojen. Hintatiedot tukevat käsitystä pientalojen suosion hiipumisesta.

Suhdanneodotukset

Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisee asuntomarkkinakatsausta nimellä Hypo, uusin toukokuulta 2016. Lähtökohtana on virkistynyt asuntotuotantomme, joka painottuu Pääkaupunkiseudulle ja muihin viiteen kasvukeskukseen sekä toisaalta keskikooltaan suhteellisen pieniin asuntoihin. Katsaus uskoo, että suunta säilyy lähivuotena ja kysyntään tukeutuva asuntotuotanto pitää hintatason kohtuullisena.

Katsauksessa todetaan: ”haja-asuntoalueillakin pahin (rakentamislama) saattaa olla takanapäin, mutta tilastoja kaunistelevat asuntomarkkinoilta ja asuntokannasta poistuvat korjauspommit muuttotappioalueilla.” Pankkien lainannon merkitys alueelliselle kohdentumiselle korostetaan.

Pitkällä aikavälillä

Euroopan ja Suomen talouskasvun lievä virkistyminen jatkunee. Se alkaa nostaa tulotasoa, muttei juurikaan korkotasoa. Täten asuntotuotantokin säilyy suunnilleen nykytasolla sekä rakenteeltaan ja alueelliselta kohdentumiseltaan nykytasolla. Suomen asumistaso näin lähestyy Länsi-Euroopan tasoa kymmenen seuraavan vuoden aikana.

On ennusteita, joissa keskituloisten osuus pienenee. Se korostaa hyvätuloisten ruokakuntien, joiden määrä tosin lievästi kasvaa, asemaa pientalojen potentiaalisena kysyjänä. Täten näiden kysyntä toipuisi vain hitaasti. Taajamien ulkopuolista pientalorakentamista tapahtuisi edelleen, mutta vähentyvästi, vaikka kunnat pystyisivät sitä tulevaisuudessa säätelyn vähentyessä helpommin sallimaan. Tähän liittyy sekin, että ikääntymisen ja maassamuuton takia edelleen jää käyttöä vaille omakotitaloja (ja muutakin asuntokantaa).

Teksti: Arto Salmela, kuva: Pixabay

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

asuntokanta rakentaa rakentaminen